2
Anätutä kepkät yekäpkät pahake, hängäläpä undä inäinäne nomän hikngä pepulukut.
Tiwänä täpduxu 7 gwendä kwakawänu, puyä awahapulukutde, moyo yiwikut. Tike täpduxu 7 gwenu wam gwaläng imike, tahawän takwän tikut, inale puyä awahapulukutde, täpduxu unggwenune, inä Anätu moyo yiwikut.
Anätutä ämin pahakut
Wamu aläknga kepkät yekäpkät yawän yiwikindäne. Anätu Yawetä* Yawe yangu Anätule uman. Hibru wamune alemgin. Tiwändeyä äpmasimu takwän yake, Täkeläpä yang inikaying. kepkät yekäpkät pahakutkätanu, naxu puyäne nanä kep däkäne dondopgin, inale Anätu Yawetä kep gomune hopä dolewän takut, tiwän äminu täpätu kep gomune doyiwike, puyä dowahakut. Tiwändeyä yanggä kewunetä akoxäwik, kep däkä tänguxawä kwikakut. Tiwänä Anätu Yawetä kewu päke, ämin Hibru wamune ‘adam’ yangu yäpuli ämin bä wäwi. Tiwän ‘adamah’ yangu yäpuli kep. Wamu uläkngayalu guläkngä usäkän bimä. kwätäluke, inä kwämanu käluk yiwitnangäsä täknga nomnä gwäk puyäpän, äminu uläpä käluk yiwikut.
Tiwänä Anätu Yawetä gusitdä akonggak käwulune, Idenkätan puyä womdu pahakut. Tikengä äminu uläpä kwätälukulu une tewän yiwikut. Tixawän Anätu Yawetä pahawän, puyä ulängäne pa kepkätandä inäinäne meyä dopgin. Pa kayitä dayipä täkäningge äwä salinä alawä näningge yang pekut. Ile bänäkänkätanu pa däkäyalä. Däkätule salin nakengu käluk yiwitnangäsä, tiwän däkätule salin nakengu nomän bä wäyi yang natäpnangäsä pekut.
10 Puyä ulängäle yanggä imikge, yanggä dupitu Idenkätandä tewän sipgut. Yanggä undupinetäkän upuke, inäinä sipmäke kukinu unekänu 4. 11 Yakap dupi umanä Pison. Undupi asipmäke, ku Hawilale kewune kunggak. Kewu uwomu golu käyä. 12 Golu uwomune nanä nomän. Tiwän uwomune pa inuxu käpängä gwälam hikngä äwä huwu gwälam hikngä umanä oniks yang yänikayingu käyä. 13 Yanggä käwutdu dupi umanä Gihon. Undupi asipmäke, ku Käs kep womune kunggaxunin. 14 Yanggä käwutdu 3 dupi umanä Taigris, Asutde gusitdä akonggak käwut sipmänggaxunin. Tiwän 4 dupi umanä Yupretis.
15 Anätu Yawetä äminu uläpä puyä ulängä kang yiwikge une tekut. 16 Teke wamu kitokngä hikngä täkngatu using inikut. “Gä pa salinu puyä alängäne nanä täkekän näyo. 17 Tiwändeyä pa nomän bä wäyi yang natäpnangäsä däkätäne salinä manäyo, inale änakengu, täpduxu inä unggwenunekän kupiläk,” yang inikut.
18 Tikengä Anätu Yawetä “Äminu inäkän yiwänu nomänundo. Ge gatäkgatäkngäle notnä täpätu tahawit,” yake, 19 kepdä kälawu kewune nanä äwä kwäwilu enetängä nanä pahakut yangu “Äminu uläpätä dayike umanä dasingga yäniwik?” yake, päkapgut. Tiwän itä dayike, umanä dasingga yänikulu, umanä unin. 20 Äminu uläpätä kälap, kwäwit äwä hängäläpä ämindä daying yiwitnangäsä yangu umanä undä yänikut. Tike teyä gatäkgatäkngäle äläwambän malikut.
21 Ge Anätu Yawetä tahawän, äminu uläpä däpmunä kupsä hikngä pekut. Awexawänä, äminu uläpäle täkäpulä täpätu täkengä, hipdu gupnätä tahang umukut. 22 Tikengä mängälä täpä äminu uläpäle täkäpulä täkutdä kwätälukut. Tikengä mängälä uläpä wäwi uläpätä käwikge täkapgut.
23 Täkapän kakuläkaxäwik using yakut. “Ile kwätänu näle kwätän, tiwän ile guwu näle gup. Äminu uläpä wäwile tängänetä kwätälukut. Ge umanä ‘mängälä,’ ” Hibru wamune ‘wäwi’ äwä ‘mängälä’ yangu guläkngä usäkän bimä. yang yakut. 24 Ge ile tiwän, wäwi nanämingä peke, mängätnäxät unekän gatäke yiwä, gupnä buläkänu däkngäkaying.
25 Wäwi uläpäxät mängätnäxälu belum yiwixäwik geyä, domäyäkakumäläk.

*2:4: Yawe yangu Anätule uman. Hibru wamune alemgin. Tiwändeyä äpmasimu takwän yake, Täkeläpä yang inikaying.

2:7: Hibru wamune ‘adam’ yangu yäpuli ämin bä wäwi. Tiwän ‘adamah’ yangu yäpuli kep. Wamu uläkngayalu guläkngä usäkän bimä.

2:23: Hibru wamune ‘wäwi’ äwä ‘mängälä’ yangu guläkngä usäkän bimä.