18
Ngene ca Agli Mene Cuubla piiyepu Ablaweja Biname poto cidi me
Puma cita ca Yeesu teeme abiberäja bägrä bine jejemige ai ngene ca agli mene umle ceerame egä teepi durau gone äbita Acejiyame ne awejename. Tabe apu jiicige egä, “Yepä cewe cabu puga ge ablaweja biname lui te nuuja singi lica ge Acejiyame tääpume, cuta piiyepu nuuja singi lica ge biname bime tääpume. Cuta puga ge cuubla, lui te ablaweja biname bau me jäje waatnuge jajanename egä, ‘Cebine nätityäri cäme cubuyame cabu ca uutrutame.’ Siige, leca padare cabu pui ablaweja biname te singi lica teebine ätityerame, yepä ingwe ca tabe teemämu jiicige egä, ‘Cane nuuja singi lica gäne biname bime tääpume, coo piiyepu Acejiyame tääpume, yepä ai magebi te cebine mage tii nawenenige, peei name pi cane teebine pa wäätityärepene. Cane liba lica utityärenine, tabe jäje pa twacnepi aima, ngälu siige gloose te cebine pa noomlepi.’ ”
Siige, Yageyame piba jejemige egä, “Yoo, weene pui conocono ablaweja biname me mene jitecijeye. Weene lipu ngene jotwa-naniniye? Pui conocono biname te liba cuubla ne utityärige teeme tii name pi, Acejiyame lui conocäco gyene, tabe piba teemerage binamewale bine pa yäätityäremepi lui cina teebine ciiye bimu cama yaawejanusi? Nää, tabe weebibine wata lica pa itityäripi? Cane weebibine jijenininine egä tabe wata pa itityäripi conocäco päpäname. Yepä, cane lui te Acejiyame bau ca tädujine, biname me äbitujine, cane liba cire tacnenutepene, nää cane biname bine ätrunga cama cire jääpänemepene, coo lica?”
Parisea Sigu Biname piiyepu Täks Rarekaake Uutecrena Biname
Yeesu cuta ngene ca agli mene biname bine jejemige lui cina apu jaangemuge egä teepi conocäco biname gemi, cuta peei name pi iyeta nuuja biname bine gawe me yaapremalemusi. 10 Tabe apu jiicige egä, “Neeneni biname cina iiwäreja mete me aacluji irecu ätumutame. Yepä lui Parisea sigu biname ge, cuta nuuja lui täks rarekaake uutecrena biname ge. 11 Parisea sigu biname te jeclajutige, teeme poto cidi me irecu ätumutige egä, ‘Acejiyame, cane meebine eso nääcärenine egä cane lica nuuja biname bime pana gäne, lui cina biname bime gwidape juutecranemusi, nuuja conocono mule jaawenemusi, coo piiyepu sargi mule jaawenemusi. Yoo, cane meebine eso nääcärenine egä cane lica gäne ai täks rarekaake uutecrena biname pana. 12 Iyeta wiik ngalebora cane neeneni bimu cama deedei cäco nanajuge; piiyepu iyeta cäme ten rarekaake cabu ca cane yepä nääcärune, siige.’ 13 Yepä, pui täks rarekaake uutecrena biname te matikolä cudecewe padare cuta jeclajutige. Tabe cabu me lica ire äbitige, yepä ergo ecirige irecu ätumutame, cuta jejige egä, ‘Acejiyame, cebine owecu nawenepi, ingle cane conocono biname gäne.’ 14 Yoo siige, cane weebibine jijenininine egä pui täks rarekaake uutecrena biname te Acejiyame bau ca kälyä jepänige teeme niiyaniya mule cabu ca, siige pui conocäco cama acnenutige mete me, yepä pui nuuja te kälyä ne lica jepänige. Ai ingle naace gyene lui biname te teemämu babo me läbituge, tabe matikolä me pagege äbita, cuta piiyepu lui biname te teemämu matikolä pana me läbituge, tabe babo me pagege äbita.”
Yeesu Ime Aacitige Bägrä bime papa cabu me Teeme Miiji tääpume
(Matayo 19:13-15; Mareko 10:13-16)
15 Poto biname cina teeme matimati bägrä bine Yeesu bau me sewademisi tabe ime teeme papa cabu acitename bägrä bime miiji tääpume. Yepä, abiberäja bägrä cina peei mule ne liba jepänisi, teepi piba biname bine jicnecimisi. 16 Yepä, Yeesu te bägrä bine teeme bau me ala tesoglecmige, cuta abiberäja bägrä bine jejemige egä, “Bägrä cina saaclege cäme bau me. Gone jiibemuye, ingle lui biname bime ätrunga ai matimati bägrä pana me, Acejiyame teebibine yaawademuge. 17 Cane weebibine toraca jijenininine egä lui biname te singi lica gyene Acejiyame me waadena ne matikolä bägrä pana yaacatuge, tabe licarage abacitame.”
Dogwe Biname te Yeesu ne Edärige
(Matayo 19:16-30; Mareko 10:17-31)
18 Yepä Israela babo biname te Yeesu ne itemlige egä, “Miijirage abiberäja biname, cane ngena ne miiji wawena iyeteta ireclota ne päpäname?”
19 Yeesu teebine jejige egä, “Maane ngenome cebine nainite miijirage ca? Acejiyame taatu miijirage gyene, nuuja cina miijirage lica gemi. 20 Maane cotre mene umle gäte egä: ‘Sargi mule gone; gone biname ne budre me agli; gone gwidape ero; walya aitneja gone; mage babe bine miiji opo gaabe me acita.’ ”
21 Siige, pui biname te jejige egä, “Cane bägrä cabu ca iyeta peei cotre bine itu sicwetnanemumene.”
22 Siige, Yeesu liba teeme mene itecijige, teebine piba jejige egä, “Yoo, määme yepä gwidape pisi nyene wawename. Määme gwidape iyeta ewademepi aletna tääpume, pui rarekaake owecumete biname bine ecäranemepi, maane peema cita ca miijimiji gwidape bine cirege päpäna cabucewe je. Piba tädepi cane cama otnime.” 23 Yepä, peei biname te liba Yeesu me mene itecijige, tabe babo ngenecu mäpu me äbitige, ingle tabe babo dogwe biname ge. Tabe singi lica ge teeme gwidape bine abmaläcema Yeesu cama otnime.
24 Yeesu jepänige egä tabe babo ngenecu mäpu ge, piba jiicige egä, “Mage mäpu gyene dogwe biname cina Acejiyame me waadena cabu äbäcname! 25 Baborage gwidape kamela cibu pana, tabe äblicäco matikolä gaabe epu pana nilo bora me abacita, siige asata, yepä mäpurage gyene cuta peei cabu ca dogwe biname te Acejiyame me waadena cabu abacitame.”
26 Biname lui cina peei mene itecijemige, teepi piba Yeesu ne itemlisi egä, “Piba laati te miiji gyene teeme niiya cabu ca asata iyeteta ireclota ne päpäname?”
27 Yeesu jejemige egä, “Biname cina äblicäco teemämu peei ne wawena, yepä Acejiyame te miiji gyene iyeta gwidape bine wawenecame.”
28 Peteru piba jejige egä, “Cije cine lipu gemi? Cine iyeta ituge abmala maane cama otnime.”
29 Yeesu teebibine jejemige egä, “Yoo, cane toraca mene jijenininine egä lui biname te cewe ne saabmaluge piiyepu coga, bägrä, mage, babe, naane, iganewale saabmaläcemuge Acejiyame me biname bine waadena name pi, 30 pui biname bucurage cerämu tuwängle pa jääpänemepi ai padare cabu, cuta piiyepu ciige padare cabu iyeteta ireclota ne cire jääpänepi.”
Yeesu Cääri Mene Jiicemige Teeme Budre poto cidi me
(Matayo 20:17-19; Mareko 10:32-34)
31 Yeesu teeme twelb abiberäja bägrä bine biname bime sobe cabu ca mara me ewademige, jejemige egä, “Itecijinege, mine Yerusalema cewe me naclenige. Puma iyeta mene sasa mename biname cina lui ituge oogära cäme poto cidi me toraca me pa läbitipesi. Cane lui te Acejiyame bau ca tädujine, biname me äbitujine, 32 cebine nuuja gawe cabu ca biname bime ime cabu pa nacitepesi. Teepi cebine ätutena pana pa nawenepesi, pa näcnecepesi, piiyepu mote ca pa nätyewepesi. 33 Teepi cebine pa nadnanepesi, cuta budre me pa naglepesi, yepä nesae me lui bimu cabu cane pa larpinantepene cääri ireclota me.”
34 Siige, abiberäja bägrä cina cängena lica opo ewatnisi iyeta peei mene bine, ingle teeme aboclomta lui ämlitäneji ge teeme bau ca, peei name pi teeme tääpume pajecu lica ge.
Yeesu Irecu Määsumäsu Biname ne Irecu Asatame Jewenige
(Matayo 20:29-34; Mareko 10:46-52)
35 Yeesu liba Yeriko cewe mameta me atyaramtige, gaabe wajwa je yepä irecu määsumäsu biname adnatäneji enajige, gwidape piiyepu rarekaake tääpume yäätineräjemuge. 36 Pui biname te liba biname guugla itecijige, itemlemige egä, “Ngena te äbitenige?”
37 Biname cina teebine jejisi egä, “Yeesu Nasareta ceweyame te mime cewe ne isuplingtenige.”
38 Tabe puma cita ca babo tage ca jejige egä, “Yeesu, Daawida me Kaakesaare, cebine owecu nawenepi!”
39 Niinäce gaabe biname cina teebine eblawisi, jejisi bojä agime. Yepä, tabe cuta baborage tage ca jejige egä, “Daawida me Kaakesaare, cebine owecu nawenepi!”
40 Yeesu imyemutige, mene jejemige irecu määsumäsu biname ne teeme bau me acaname. Tabe liba teeme mameta me tädige, Yeesu teebine itemlige egä, 41 “Maane ngeno mäte singi cane määme tääpume wawename?”
Tabe jejige egä, “Babo Biname, cane singi cääri irecu asatame.”
42 Yeesu piba teebine jejige egä, “Irecu aasati! Määme ätrunga te miiji bii naawenige meebine.”
43 Piba taatu tabe irecu aasatige päpäname. Tabe piba Yeesu ne ingwe icwige, Acejiyame ne eso ecäranige. Siige, biname cina jepänisi, piba iyeta Acejiyame ne ewepyeräjisi.