20
U katunun kui tara kuin gerep
Be Iesu e poieto, “A Nipepeito tere Sunahan e here nei a toa katun terena kuin gerep te la mena bongbong koru ba te na luena u katun te gi na kuiia tara kuin gerep i tanen. Nonei e hatangana gono mera nen te ga hol merien a man toa toa u toa denarius,* nonei a hihol turu toa u lan, ba nonei te toan hala mera neien tara toukui. Ba nonei te la lel uana tara toana tara pal 9 kilok ba te tarena a palair u katun te tutuol pukur ba te moar ta toukui. Ba nonei te ranga mera nen, ‘Alimiu e na kui has moa tara kuin gerep i tar ba lia te hol ragoi limiu a hol te matsköna.’ Ba nori te lar. Te kato has uanen tara pal 12 kilok na tara pal 3 kilok, ba nonei a katun te kato hasena a toa markato. 6-7 Na tara pal 5 kilok ba nonei te la lelina ba te tarena a palair u katun ba te tutuol puku hasir. Ba nonei e poiena i taren, ‘Aha te hakapa pinopino sile milimiu u lan u ohots teka ba te ma kuimi?’ Ba nori e ranga palise ren, ‘E moa ta katun te ga hala rilam ta toukui.’ Ba nonei e poieto, ‘Bara, alimiu go la iam ba te na kui has mia tara kuin gerep i tar.’ “Ba poata te lahiia a lahi, ba katun terena kui e ranga mena a kuskus i tanen, ‘Ngö rema u katunun kui ba te hala ramien a hihol i taren, e hataniana tara pala te hatanian kui hamurimuri lila, ba lö te hol hamurimuri ramou a pala te hatanian kui mam lila.’ A barebana ti hatanian kui mei a pal 5 kilok i holri a man toa man denarius. 10 Ba poata hamanasa tara pala ti hatanian kui mam, e poier nori e gi lu ta hihol ta kapan. Kaba nori has i halari a man toa man denarius. 11-12 Ba nori i lu hakapeto a moni i taren ba nori e hatanian raharaher a katun terena kui me poier, ‘U katun te hagou kui lila e kui pukue lila a toa aua, ba hihol i taren te hihinatoe tsipon mena a hihol i tamulam. Kaba lam e kui mula tara bongbong i gusuna pitala a hiski me na noana tara lahi, ba lö te mar hol mera mule ien te mar hol mera mulei lö alam!’ 13 Ba katun terena kui e ranga palisena a toa katun i gusuren, ‘O ka, alö go hengo! Alia e ma kato homi gia i tamulö. Alö e hatangana mula te go kui sil meni lö a toa denarius turu toa u lan. 14 Bara, alö go lui a hol i tamulö ba lö te lam i han. Alia e ngilin hol menagi a katun teka te hagou kui lala te mar hol mena gilia alö. 15 Alia e tatei kato menagi a moni i tar te ngil uagu lia. Alö go ma hiomii te tatangana uagu lia.’ ” 16 Be Iesu e hakapena u ranga teka me hatuts rena u katun te hihinatoe uaren i matanen me poiena, “U katun ti murimuri te mamur romana, nu katun ti mam e murimurir romana.”
E Iesu e ranga hatopisein a tou mate i tanen
(Mak 10:32-34, Luk 18:31-34)
17-18 Poata te la noa u e Iesu i Jerusalem, nonei e lu halhalir a 12 a katunun tsitsilo i tanen, ba nonei e ranga mera nen tara poata ti la ien i maroro me poiena, “Hengo iam. Ara e la uara i Jerusalem, ba alia tu butun katunuma te na hala neria turu pris pan na turu tson hihatuts turu Lo. Ba nori te na kot nerio lia ba te poier, ‘Alö go mate.’ 19 Ba nori te hala lel nerio romana lia tara pala te ma Jiuri, ba nori te na hahakos ria romana i tar ba te lahuse rio lia, ba te tapala naria lia tara koruse. Ba turu hatopisanu lan ba lia te takei poutsugu romana ba te toatoagu.”
U ngil tara galapien tson tere Sebedi
(Mak 10:35-45)
20 Be tsinar a galapien tson tere Sebedi e la uamato tere Iesu na elasolana pien tson i tanen i la gono memen, be tsinaren e hatukununa i matane Iesu, me rangata nena te ga haniga meni e Iesu u ngil i tanen. 21 Be Iesu e poieto i tanen, “Aha te ngile mulö?” Ba nonei e ranga palisina, “Alö go haniga ba elasolana pien tson i tar teka te na gum gono merio romana lö, a toa tara pal matou na tai tara pal keruka. Nori e na kato ramoi lö a man gohus i tamulö tara poata te na king mia romana lö.” 22 Be Iesu e poiena i taren, “Alimiu e ma atei silemi a ka te rangata nemi limiu. Alimiu e antunan ua mia tara gotana te na ua goa romana lia ba limiu te na sagohe mou a kamits te na sagohe gou lia?” Ba nori i palise ten, “Alam e antunam.” 23 Be Iesu e poiena, “E manana, alimiu e na lue mou romana a mar kamits te na lue gou romana lia, kaba lia e moa te go tatei hopu kap meni esi te gumna romana tara pal matou na tara pal keruka i tar. E Tamar talasi te hala nena a man makum teka turu katun te hopu kap raien.” 24 Ba poata ti hengo nia a maloto a katunun tsitsilo u ranga teka te gi hapan merien, ba nori e raharaha rer u mun toulana teka. 25 Be Iesu e ngö gugono mera neien i tanen me poiena, “Alimiu e atei silemiu a markato turu katun te ma Jiuri. U tsunono i taren e ranga hamal ria i taren, na pal kapan i taren e pepeito kap hatagala has raren. 26 Kaba a markato teka e ma tatei ka neia i gusumilimiu. E moa. Te ngilin panna ta toa i tamilimiu, nonei e tatei here nei a katunun kui i tamilimiu. 27-28 Na te ngilin mammamna ta toa i tamilimiu, nonei go kato hereni a peisanen a tsi kutupin katun, te mar kato has uagu lia tu butun katunuma. Alia u ma la sile mei te gi kuibe meni u barebana alia. E moa. Alia u la silema e mi kui beragu u barebana, ba te sakahis regi u katun u para a tou mate i tar.”
E Iesu e kato haniga poutsir a elasolana matakiau
(Mak 10:46-52, Luk 18:35-43)
29 Tara poata ti la ba nien i Jeriko, bu katun u para koru e kukutie ier e Iesu. 30 Ba elasolana katun a matakiau e gum ria i rehina kalana me hengoer te la u e Iesu i kalana ba nori e kur me poier, “A Hatutubunei tere Devit a King! Alö go tatagi has ramo lam!” 31 Bu katun i ranga mera ten e gi ma rarangai ba te kokomotor. Kaba nori i ku hapan koru lel, “A Hatutubunei tere Devit! Alö go tatagi ramo lam, o Tsunono!” 32 Be Iesu e tuoluto me ngö ranen, “Aha te ngile milimiu te go kati lia i tamilimiu?” 33 Ba nori i ranga palis uato i tanen, “Tsunono, alam e ngilin taram!” 34 Be Iesu e tatagina me sebele iena a mataren, ba nonei tara poata puku has teka ba nori e tara poutsur, me kukutier e Iesu.