24
Yämagurani 24:1-18
Yawetä ämawebeniyekät topmäk-topmäk täŋkuk
Yawetä Moses ŋode iwetkuk; Gäk, Aron, Nadap, Abihu-kät Isrel äbot täŋo äma ekäni ekäni ätu, 70 ude yämagurikaŋ näkä itatken pom terak ŋo abut. Täŋkaŋ dubina-ken-inik nämo ämneŋ. Nämo banban itkaŋ gwäjiŋ äpmoŋpäŋ naniŋ oretneŋ. Täŋkaŋ Moses, gäkägän dubinaken täga äben. Äma ätu u dubinaken nämoinik ämneŋ. Ba ämawebe imaka, pom mebäriken umugän itneŋ.
Ude iweränä Moses u ämawebe itkuŋken u päŋku Yawe täŋo meni jiap ba baga man u kudup yäwerirän ei-gera täŋpäŋ yäŋkuŋ; Yawetä man yäŋkuko u kudup api täŋ morene yäŋ yäŋkuŋ. Ude yäŋirä Mosestä Yawe täŋo man u kudup kudän täŋ moreŋkuk.
Ude täŋpäŋ eruk tamimaŋ yäŋe-yäŋeta Mosestä pom mebäriken kuŋkaŋ Yawe iniŋ oretta mobä bukä kubä täŋkuk. Ude täŋpäŋ mobä käroŋi 12 yäpmäŋpäŋ Isrel äbot 12 unita iwoyäŋpäŋ äneŋpäŋ pek täŋkuk. Ude täŋpäŋ Isrel äma gubaŋi ätu peŋ yäwet-pewän Yawe iniŋ oretta tom ätu däpmäŋ ijiŋkuŋ. Täŋpäŋ Isrel ämawebetä Anutukät bänep kubägän itta bulimakau gubaŋi ätu däpmäŋpäŋ ijikgän täŋkuŋ. Ude täŋirä Moses tom unitäŋo nägäri yäpmäŋpäŋ ätu gäpeken piŋkaŋ ätu uwä mobä bukä terak kwarut ibatkuk. Ude täŋkaŋ topmäk-topmäk täŋo man kudän, kudän täŋkuko u yäpmäŋpäŋ ämawebeta daniŋ yämän nadäŋkuŋ. Täŋirän yäŋkuŋ; Yawetä man yäŋkuko u kudup kaŋ buramiŋpäŋ täna yäk.
* Mat 26:28; Mak 14:24; Luk 22:20; 1Ko 11:25; Hib 9:19-20, 10:29 Ude yäŋirä Mosestä nägät unitäŋo moräki yäpmäŋpäŋ ämawebe terak kwarut yabatkaŋ yäŋkuk; Nägät ŋonitä topmäk-topmäk Yawetä inkät täŋkuko u täŋkehärom täyak. Täŋkaŋ topmäk-topmäk uwä baga man kudup apiŋo tamitak uterak yeŋgämä pewani yäk.
Täŋpäkaŋ Moses, Aron ba Nadap kenta Abihu ukät Isrel täŋo äma ekäni ekäni 70 ukät pom terak äroŋkuŋ. 10 Äro Isrel äbot täŋo Anutu kaŋkuŋ. Täŋkaŋ kuroŋitä yeŋ irani mobä gwäki ärowani, kunum udewani, kwawani pähap. 11 U Anutu kaŋkuŋo upäŋkaŋ Anututä Isrel täŋo intäjukun äma u nämo däpuk. Nämo, u Anutu iŋamiken itpäŋ ukengän ketem ume naŋkuŋ.
Moses Sinai pom terak äroŋkuk
12 Eruk ude täŋkaŋ Yawetä Moses iwetkuk; Gäk näkä itatken pom terak ŋo äbäŋkaŋ dubinaken it. Äbä iriri näkä baga manna kudup ämawebe yäwetpäŋ yäwoŋäreŋiri nadäŋpäŋ iwatta u mobä pipiyäwani yarä terak kudän täŋkuro u gamayäŋ. 13 Ude iwerirän Moseskät piä ämani Josuakät tuŋum täŋpänkaŋ Moses uwä Anutu täŋo pom terak äroŋkuk. 14 Ärowayäŋ täŋkaŋ äma ekäni ekäni itkuŋo u man ŋode yäwetkuk; Inä kome itkamäŋken ŋogän itkaŋ nekta itsämäŋkot. Nadäkaŋ? Aron kenta Hur itkamän unita bämopjinken duŋwewek ahäwäwä äma yarä uken kwäkaŋ unitä api ket utdeŋ.
15 Mosestä ude yäwet paotpäŋä Sinai pom terak äroŋirän gubamtä pom u uwäk täŋkuk. 16-17 Täŋirän Yawe täŋo peŋyäŋeki kehäromiiniktä pom terak ahäŋkuk. Ahäŋirän Isrel ämawebetä Yawe täŋo peŋyäŋeki u bankentä kaŋkuŋo u kädäp mebet pom terak ijiŋirän yäŋ kaŋkuŋ. Täŋkaŋ gubamtä pom u uwäk täŋirän kepma 6 ude täreŋkuk. Täŋpäkaŋ kepma 7 unitawä Yawe gubam bämopiken naniktä Mosesta gera yäŋkuk. 18  * Lo 9:9 Mosesta gera yäŋpewän Moses gubam gänaŋgän pom miŋgupi terak äroŋkuk. Äro u kepma bipani 40 ude itkuk.

*24:8: Mat 26:28; Mak 14:24; Luk 22:20; 1Ko 11:25; Hib 9:19-20, 10:29

*24:18: Lo 9:9