17
Jesutä inita Nani-ken yäŋapiŋkuk
* Jon 11:41, 12:23 Eruk, man ude yäŋ paotpäŋä Jesutä kunum doraŋpäŋ ŋode yäŋkuk;
Nan, kadäni ahätak unita gäk ämanaye iŋamiken wäp biŋam kaŋ nam. Ude täŋiri näk manka buramiŋpäŋ epän namiŋkuno u täŋira wäpka biŋam udegän kaŋ ahäŋ parän. * Mat 11:27 Unita näk ŋode yäyat; Gäk ämawebe kuduptagän intäjukun it yämikta kehäromi uku namiŋkun. Kehäromi namiŋkuno uwä mebäri ŋodeta namiŋkun; Ämawebe gäkä näka biŋam namiŋkuno unita irit kehäromi yämikta kehäromi u namiŋkun. * 1Jo 5:20 Irit kehäromi unitäŋo mebäri ŋode; Ämawebetä gäk kubätagän Anutu bureni-inik nadäkinik täŋpäŋ näk Jesu Kristo gäkä nepmaŋpi äpuro unita imaka, bok nadäŋ namikinik täŋpäŋ irit kehäromi api kaŋ-ahäneŋ.
* Jon 4:34 Täŋpäkaŋ näk epän namiŋkuno u kumän täŋpa täreŋirä wäpka biŋam ba kehäromika kome ŋo terak kwawak kaŋpäŋ nadäŋkuŋ. * Jon 1:1, 17:24 Täŋpäkaŋ Nan, näk nadäŋ namiŋiri gäkkät bok itpäŋ wäpnek biŋam ikek kaŋ itda. Kome ŋo nämo yäwi ahäŋirän näk gäkkät bok itkaŋ wäpna biŋam ikek itkuro udegän äneŋi kaŋ nam.
Jesutä iwaräntäkiyeta Nani-ken yäŋapiŋkuk
Täŋpäŋ ämakaye komen ämawebe bämopi-ken nanik yäpmäŋ daniŋpäŋ näka biŋam namiŋkuno ŋo gäkŋo mebärika yäwoŋäreŋkut. Mebärika yäwoŋäreŋira manka buramiŋ yäpmäŋ äbäkaŋ. 7-8  * Jon 16:30 Täŋpäkaŋ man näwetkuno u kudup yäwerira bänepi-ken daiŋpäŋ yäpmäŋ kuŋat täkaŋ. Daiŋpäŋ yäpmäŋ kuŋatpäŋ apiŋo ŋode nadäwä tärekaŋ; Imaka namiŋkuno u kudup gäkken nanikgän. Ba ŋode imaka nadäkaŋ; Näk gäkkät iranipäŋ gäkŋa-tägän näwetpewi äput.
* Jon 6:37,44 Eruk, ämanaye unita yäŋpäŋ gäkken yäŋapitat. Komen ämawebe päke unita nämo gäwetat. Nämo, äma gäkŋata biŋam iwoyäŋpäŋ namiŋkuno unita gäwetat. 10  * Jon 16:15 Näk nadätat, gäkŋo ämawebekaye uwä näkŋo bok. Ba näkŋo ämawebenaye uwä gäkŋo bok. Ämawebeniye unita yäŋpäŋ iŋamka-ken wäp biŋam taŋi yäpuro itat. 11  * Jon 10:30, 17:21 Upäŋkaŋ näk kome ŋoken wari nämo api it yäpmäŋ ärowet. Apiŋo gäkken äretat. Täŋ, äbotnaye ŋowä ŋogän itnayäŋ unita Kudupi Nana, gäk watäni it yämiŋiri säkgämän kaŋ irut. Kehäromika terak watäni kaŋ it yämi. Kehäromi namiŋkuno uterak watäni it yämiŋiri bänep kubägän kaŋ irut, nektä bänep kubägän itkamäk udegän. 12  * Jon 6:39, 13:18; Jon 18:9 Täŋpäkaŋ näk ukät itpäŋ gäkŋo kehäromika terak watäni it yämik täyat. Bureni, kehäromi namiŋkuno uterak watä ude it yämiŋira ukät nanik kubä-tägän paotkuk, äma geŋita biŋam yäwani u. Täŋkaŋ unitä paorirän man kudän täwani u bureni ahätak.
13  * Jon 15:11 Eruk nan, näk ärewayäŋ. Upäŋkaŋ näk kome terak ŋo pen itkaŋ yäŋapik man ŋo gäwetat. Täŋpäŋ äbotnaye ŋonitä bänep oretoret pähap, oretoret pähap näkä nadäk täyat udegän kaŋ nadäwut yäŋpäŋ gäkken yäŋapitat. 14  * Jon 15:19 Nan, näk man näwetkuno u kumän yäwet moreŋkut. Täŋira komen ämawebetä mäde ut yämik täkaŋ. Täŋpäkaŋ näk komen ämawebe täŋo kädet nämo iwat täyat udegän äbotnaye ŋowä komen ämawebe täŋo kädet waki u nämo iwat täkaŋ. Mebäri unita komen ämawebetä iwan täŋ yämik täkaŋ. 15  * Mat 6:13; 2Te 3:3; 1Jo 5:18 Äbotnaye ŋo kome terak ŋo nanikpäŋ kunum gänaŋ yämagut yäpmäŋ kukta nämo gäwetat. Nämo, gäk watä säkgämän it yämiŋiri Äma Wakitä nämo api täŋpän waneŋ yäŋpäŋ gäwetat ŋo. 16 Täŋpäkaŋ näk komen ämawebe täŋo kädet waki nämo iwat täyat udegän äbotnaye ŋowä kädet waki u nämo iwat täkaŋ. 17 Unita gäkŋo manbiŋam bureni yäweriri kome ŋonitäŋo gäripita mäde ut imiŋpäŋ gäkŋata biŋam kaŋ täŋ morewut. 18  * Jon 20:21 Täŋpäkaŋ gäk pengän-inik komen ämawebe bämopi-ken itta kome ŋo terak näwetpewi äput. Udegän, näk ämanaye ŋonitä komen ämawebe bämopi-ken epän täkta yäwetpewa kuŋtäŋpä kunayäŋ. 19  * Hib 10:10 Täŋpäkaŋ täŋkentäŋ yämikta näk gupna nadäk-nadäkna u kuduptagän gäkŋata biŋam ganiŋ kiretat. Ude täŋira äbotnaye ŋowä udegän man burenita biŋamgän kaŋ täŋput.
Jesutä nadäkinik täŋpani kudupta yäŋapiŋkuk
20 Nan, äbotnaye ŋonita gäkken yäŋapitat. Upäŋkaŋ unitagän nämo gäwetat. Ämanaye ŋonitä näkŋo biŋam yäwetpäŋ yäwoŋärek täŋirä ämawebe näka nadäŋ namikinik tänayäŋ täkaŋ unita bok yäŋapitat. 21  * Jon 4:11; Gal 3:28 Täŋpäkaŋ nan, gäk täŋkentäŋ yämiŋiri ämawebe näka nadäkinik tänayäŋ täkaŋ u bänep kubägän, nektä bänep kubägän itkamäk udegän itpäŋ kaŋ kuŋarut yäŋpäŋ yäŋapitat. Täŋpäŋ nekkät bänep kubägän bok kaŋ it yäpmäŋ ärona. Ude kuŋarirä komen ämawebetä näka Anutu-ken naniktä äpuk yäŋ bureni api nadäneŋ. 22  * Apos 4:32 Täŋpäŋ kehäromi ba nadäk-nadäk tägagämän gäkä namiŋkuno udegän äbotnaye ŋonita yämiŋkut. Bänep kubägän it täkamäk, udegän kaŋ irut yäŋpäŋ yämiŋkut. 23 Näk ukät kubägän iritna gäk näkkät kubägän kaŋ itda. Täŋkaŋ ugän nämo. Bänep kubägän itpäŋ kuŋarirä komen ämawebetä yabäŋpäŋ-nadäŋkaŋ näka ŋode api nadäneŋ; Anututä tewän äpuk yäŋ api nadäneŋ. Ba Anututä gäripi nadäŋ imiŋkuko udegän äbot ŋonita gäripi nadäŋ yämik täyak yäŋ api nadäneŋ.
24  * Jon 12:26, 17:5 O nan, ämawebe ŋo näka biŋam iwoyäŋkuno u kome näkä irayäŋ täyat-ken u bok itta nadätat. Täŋpäŋ näkkät bok itkaŋ kehäromina ba wäpna biŋam nikek kaŋ nabäŋpäŋ-nadäwut. Kunum kenta kome nämo ahäŋirän näka gäripi nadäŋpäŋ kehäromi ba wäpna biŋam u namiŋkun. 25  * Jon 8:55 Siwoŋi nana, komen ämawebetä mebärika u nämo nadäwä tumäŋkaŋ. Täŋ, nähä gäkŋo mebärika nadätat. Ba ima mebärita nepmaŋpi äput yäŋ, äbotnaye ŋowä nadäkaŋ. 26 Täŋpäkaŋ näk kome terak ŋo äpäŋpäŋ mebärika yäwetpäŋ yäwoŋärek täŋ yäpmäŋ äbätat. Täŋkaŋ kämiwä, mebärika kumän-tagän api yäwoŋäreŋ morewet. Yäwoŋäreŋ moreŋira gäkä näka gäripi nadäŋ namik täyan udegän äbotnaye ŋonitä gäripi kowat nadäŋ imän api täneŋ. Täŋirä u kentäŋpäŋ api iret yäk.

*17:1: Jon 11:41, 12:23

*17:2: Mat 11:27

*17:3: 1Jo 5:20

*17:4: Jon 4:34

*17:5: Jon 1:1, 17:24

*17:7-8: Jon 16:30

*17:9: Jon 6:37,44

*17:10: Jon 16:15

*17:11: Jon 10:30, 17:21

*17:12: Jon 6:39, 13:18; Jon 18:9

*17:13: Jon 15:11

*17:14: Jon 15:19

*17:15: Mat 6:13; 2Te 3:3; 1Jo 5:18

*17:18: Jon 20:21

*17:19: Hib 10:10

*17:21: Jon 4:11; Gal 3:28

*17:22: Apos 4:32

*17:24: Jon 12:26, 17:5

*17:25: Jon 8:55