3
Jontä Anutu täŋo manbiŋam yäŋahäŋkuk
Mak 1:1-8; Luk 3:1-18; Jon 1:19-28
1 Eruk kadäni uken ume ärut yämani äma wäpi Jontä kome jopi Judia täŋo kome bämopi-ken u päŋku itkuk. Itkaŋ manbiŋam yäŋahäk-ahäk epän täŋ itkuk. 2 * Mat 4:17; Mak 1:15 Täŋpäŋ manbiŋam ŋode yäŋahäk täŋkuk; Kadäni ŋo Anututä intäjukun itkaŋ yabäŋ yäwat epän bureni täŋ yämayäŋ täko u keräp täyak unita bänepjin sukureŋpäŋ kädet wakiwaki täk täkaŋ u kumän peŋ morewut! yäk. 3 * Ais 40:3 Täŋpäkaŋ bianä profet Aisaiatä Anutu meni-ken yäpmäŋpäŋ Jonta yäŋpäŋ man ŋode kudän täŋkuk;
Äma kubätä kome jopi-ken päŋku itkaŋ gera ŋode yäŋ itak;
Ekänitä äbäkta kädet täwirut!
Irit kuŋat-kuŋatjin kaŋ täŋsiwoŋ tawut! Ais 40:3
Aisaiatä man ude kudän täŋkuk.
4 * 2Kin 1:8 Täŋpäkaŋ Jon uwä tektawä but kubä wäpi kameri unitäŋo pujiŋipäŋ täŋpani upäŋ täŋkaŋä pioŋtawä but gupipäŋ täŋpani upäŋ yamäŋ täpäneŋpäŋ kuŋat täŋkukonik. Täŋkaŋ ketemtawä käpukbam-kät kähäräp umeni bipiken nanik ugänpäŋ nak täŋkukonik. 5 Ude täŋkaŋ manbiŋam u yäŋahäŋirän ämawebe Jerusalem yotpärare ba Judia kome ba Jodan ume kukŋi kukŋi uken naniktä bumta äbä ahäŋ imiŋpäŋ manbiŋam nadäŋkuŋ. 6 Manbiŋam nadäŋpäŋ wakini yäŋahäŋirä Jontä Jodan ume gänaŋ yäŋ-yäkŋat päpmo ärut yämik täŋkuk.
7 * Mat 12:34, 23:33 Ude täŋkaŋ Parisi äma ätu ba Satyusi äbotken nanik ätu Jontä ume ärut nimän yäŋkaŋ uken äbäŋirä yabäŋkuk. Yabäŋpäŋ Jontä yäwetkuk; Wa! In bänepjin nämo sukureŋkaŋ äbäkaŋ. In gämoktä äbotken nanik! Anututä intäŋo momita kokwawak nadäŋkaŋ tadäpayäŋ täko unita umuntaŋkaŋ gupjin-tägän äbäkaŋ? 8 Inä bänepjin bureni-inik sukureŋpäŋ äma bänepi sukurewani täŋo kudän kaŋ pewä ahäwut! 9 * Jon 8:33,39; Rom 2:28-29; Rom 4:12 Ŋode nämo nadäneŋ; Bänepnin täga. Nin oranin pähap Abrahamtä äbotken nanik unita Anututa biŋam itkamäŋ yäŋ nämo nadäneŋ. Nämo! Anututä Abraham täŋo äboriye ätu ahäwut yäŋ nadäŋpäŋä mobä jopi ŋopäŋ täga täŋpewän ahäneŋ! yäk.
10 * Mat 7:19; Luk 13:6-9 Upäŋkaŋ man ŋode nadäwut; Äma kubä päya mujipi pogopigän wädäwani madäkta pinigoŋ ket utak. Päya, mujipi pogopigän wädäk täkaŋ u kudup madäŋpäŋ ureŋ täŋpän kädäpta biŋam api kuneŋ yäk.
11 * Jon 1:26-27,33; Apos 1:5 Näkä ume ärut tamik täyat unitäŋo mebäri ŋode; In wakiwaki täk täkaŋ u kumän peŋ moreŋpäŋ bänepjin sukureŋpäŋ irit kuŋat-kuŋat siwoŋi täŋpeŋ kuŋatta ume ärut tamik täyat. Täŋpäkaŋ äma kubä wäpi biŋam ikek mäden näwatak. Unitäŋo kehärominitä näkŋo kehäromina irepmitak. Näk äpani-inik unita u dubini-ken näk itnaŋi nämo. Näk ume-inikpäŋ ärut tamitat. Upäŋkaŋ äma unitäwä Anutu täŋo Munapik ba kädäp mebetpäŋ bok api ärut tamek yäk.
12 * Mat 13:30 Äma ekäni uwä ämawebe yäpmäŋ danik epän täkta äbayäŋ täyak. Yäpmäŋ danik epän u man wärani ŋode bumik api täŋpek; Wit mujipi-kät gupi kubä-kengän itkaŋ u yäpmäŋ daniŋpäŋ mujipi bureni inita yot kubäken peŋkaŋä gupi kädäp kumäk-kumäki nämoken api ureŋ täŋpän äpmoneŋ yäk. Jontä man ude yäwetkuk.
Jontä Jesu ume ärut imiŋkuk
Mak 1:9-11; Luk 3:21-22
13 Täŋpäŋ Jontä ämawebe ume ärut yämiŋ irirän Jesu Jontä ärut namän yäŋkaŋ Galili komeken naniktä abämaŋ Jodan ume, Jontä itkuk-ken u äbuk. Äbäŋpäŋ Jon iwetkuk; Näka ume ärut nami yäk. 14 Ude yäwänä Jontä iwetkuk; Ude nämo! Gäkä näka uyaku täga ärut namen. Imata gäkä ärut nami yäŋ näwetan? 15 Yäwänä Jesutä iwetkuk; Bureni yäyan upäŋkaŋ apiŋo gäkä täga ärut namayäŋ. Nek Anututä nadäŋpäŋ kädet peŋkuko ugänpäŋ iwatde yäk. Ude iweränä Jontä mani buramiŋpäŋ ume ärut imiŋkuk.
16 * Jon 1:32 Ärut imänkaŋ ume gänaŋ naniktä abä itpäŋ uterakgän kaŋkuk; Kunum aŋeŋirän Anutu täŋo Munapiktä känaräm ude äpäŋkaŋ gwäki terak maŋirayäŋ täŋkuk. 17 * Sam 2:7; Ais 42:1; Mat 12:18, 17:5; Luk 9:35 Täŋirän Anutu kunum gänaŋ gera kubä ŋode yäŋkuk; Ŋowä näkŋaken bänepna gämäni yäk. U kaŋpäŋ gäripi pähap nadäk täyat. Man ude yäŋkuk.