2
Uŋa Toroyanoŋ kamaaŋ gowoko uugianoŋ kemero.
1 *Lew 23.15-21; Dut 16.9-11Jiisasnoŋ komuroti, kambaŋ iikanoŋa sonda 7 tegoro weeŋ 50*50 ii Griik qaanoŋ Pentekost. iikanoŋ yambuyambu kambaŋa kaŋ kuuro uumeleeŋ ejemba kuuya yoŋonoŋ ajorooŋ kendoŋ ragi. 2 Ragi Sombinoŋga iwoi moŋ obabaŋ bilisik kaaŋa kamaaro otoŋ somata asugiro mogi. Raidimbonoŋ qeŋkeji, mono iikawaa tani kaaŋa asugiŋ kamaaŋ miri ragiti, ii kuuya saa qero. 3 Miri saa qeŋ iwoi iikanoŋ deeŋqeema seiŋ gere bolaŋ kaaŋa waŋgia qaganoŋ uro iigi.
4 Kaeŋ asugiro Uŋa Toroyanoŋ kuuya yoŋoo uugia saa qero kantri tosia yoŋoonoŋ qaa kanaiŋ jegi. Uŋa Toroyanoŋ sololooŋ qaa saŋe anotiwaa so asuganoŋ jegi.
5 Juuda ejemba tosianoŋ Anutu goda qeŋ kantri kania kania sombiŋ baatanoŋ rama kenjuti, iikanoŋ deema kema laligoŋ Jerusalem eleema kagiti, tosia iikaaŋa ii sitinoŋ laligogi. 6 Kaeŋ laligoŋ otoŋ somata ii moma ejemba tuuŋ mamaganoŋ kouma ajoroogi. Ajorooŋ naŋgi momalaari ejembanoŋ qaa morota morota jegiti, ii kuuya moma aŋo aŋo moma asariŋ iikawaajoŋ aaruŋ kiko aŋgi.
7 Kiko ama waliŋgoŋ kokaeŋ jegi, “Mobu! Eja koi qaaya qaaya jejuti, iyoŋonoŋ mono kuuya Galili ejembaga kolooju me? 8 Nono kantri morota morota kanoŋ kolooŋ kouma laligoniŋ yoŋonoŋ mono nomaeŋ ama laligoŋ somariiŋ kantrinanaa so qaanana aŋa aŋa jegi mojoŋ? 9 Nono Partia ejemba, Midia ejemba ano Eelam ejemba koi nanjoŋ. Nono tosianoŋ Mesopotemia laligoniŋ. Tosianoŋ Judia laligoju ano tosianoŋ Kapadosia gomanoŋ laligogi. Ejemba tosianoŋ Pontuswaajoŋ, tosianoŋ Eisia prowinswaajoŋ koloojoŋ ano yoŋonoŋ ananaa qaanoŋ qaa jegi mojoŋ.
10 “Tosianoŋ Frigia gomaŋ mesaoŋ koi kaŋ laligoju. Tosianoŋ Pamfilia taoŋ mesaogi. Tosianoŋ Iijipt kantrinoŋ laligogi. Tosianoŋ Sairini gomaŋ leegeŋ Libia kantrinoŋ laligogi. Tosaaŋa nono Room sitiga tawatawaga koi kaŋ laligojoŋ. 11 Nono tosianoŋ Juuda ejemba kolooŋ laligojoŋ ano tosianoŋ kantri tosianoŋ kolooŋ kanageŋ Juuda ejemba kolooniŋ. Kaaŋa nanjoŋ ano yoŋonoŋ qaa jegi nono qaanana motomotooŋ ii saanoŋ moma kotojoŋ. Nonoonoŋga tosianoŋ wato qata Kriit mesaoŋ kowe kotoŋ kagi. Tosianoŋ Arebia qaa jeŋkeju. Nono kaaŋanoŋ laligojonto, yoŋonoŋ aisooŋ Anutunoŋ aŋgoleto uuta anoti, iikawaa kania ii ananaa qaanoŋ aŋa aŋa jegi mojoŋ.” 12 Kaeŋ jeŋ kuuya yoŋonoŋ aaruŋ mogi sooboo kono iyaŋgia kokaeŋ jeŋ qisiŋ aogi, “Koi kawaa kania mono nomaeŋ?” Kaeŋ qisiŋ aoŋ qaa moŋgama tompiŋ naŋgi.
13 Tompiŋ naŋgito, tosianoŋ mepaqepae ama kokaeŋ jegi, “Yoŋonoŋ wain apu naaŋawo mamaga neŋ eŋkaloloŋ kolooju.” Kaeŋ.
Piitonoŋ Uŋa Toroyaa kania jeŋ asariro.
14 Kaeŋ jegi Piitonoŋ aposol 11 yoŋowo motooŋ waama nama kotakota qama ejemba tuuŋ ii kokaeŋ iŋijoro, “Alauruna, Juuda ejemba ano ejemba kuuya Jerusalem laligojuti, niinoŋ iwoi koloojiwaa kania jewe mono geja ama mobu. 15 Oŋo tosianoŋ nonoojoŋ kokaeŋ jeju, ‘Yoŋonoŋ apu kotiga negi uugianoŋ eŋkaloloŋ kolooja.’ Kaeŋ romoŋgojuto, nononoŋ iikaaŋa mende koloojoŋ. Koi gomaambawaa 9 kilok kolooja. Gomaamba ii apu nene kambaŋa qaago. 16 Qaagoto, gejatootoo eja Joelnoŋ Buŋa qaa kokaeŋ jeroti, iikanoŋ mono hoŋawo kolooja,
17 *Joel 2.28-32‘Anutunoŋ jeja: Pombaa kaka kambaŋanoŋ toriwaati, niinoŋ kambaŋ iikanoŋ Uŋana Toroya maabe ejemba kuuya yoŋoo qagianoŋ ubaa. Uma sololooŋ kotoŋ kondooŋ oŋono kokaeŋ koloowaa:
Oŋoo meraboraurugianoŋ gejatootoo qaaya qaaya jeŋkebuya.
Oŋoo gbaworo saraŋurugianoŋ jaagia meleeno uŋaya uŋaya iimakebuya.
Oŋoo ejemba waŋa yoŋonoŋ gaoŋ kuukuu iimakebuya.
18 Uŋana Toroya maamaŋati, ii eja ano emba noo weleŋ qeŋ laligowuti, iyoŋoo qagianoŋ kaaŋagadeeŋ uro gejatootoo qaa jeŋkebuya.
19 Niinoŋ aŋgoleto sombinoŋ ambe uugi eu uro iibuya ano namonoŋ aiwese ii kokaeŋ iibuya:
Iwoi sayawo, gere bolaŋ uuta ano kaaso konduŋawo ii asugiwuya.
20 Weeŋ jaayanoŋ paŋgamaŋ mero koiŋnoŋ ososaaŋ sa kaaŋa koloowaa.
Kaeŋ kolooro iikawaa gematanoŋ Pombaa kambaŋ somatanoŋ mono kaŋ kuuwaa.
Weeŋ ii akadamu ano qabuŋayawo.
21 Daeŋ yoŋoonoŋga moŋnoŋ Pombaa qata qama kooliwaati, Anutunoŋ mono ii hamo qeŋ muro letombaa.’ Joelnoŋ kaeŋ oorota eja.
22 “Oo Israel ejemba, oŋo mono geja ama qaa koi mobu: Anutunoŋ Jiisaswaa laaligo kambaŋanoŋ sololooŋ muro laligoro aŋgoleto, aiwese ano kaiyaka esuŋmumuyawo ii oŋoo batugianoŋ balonoŋ asuganoŋ asugiro. Oŋo ii saanoŋ moju. Anutunoŋ iwoi ii kolooŋ muŋ iikaaŋa kanoŋ Nazaret eja iikawaa kania naŋgoŋ jeŋ qendeema oŋoma laligoro.
23 *Mat 27.35; Maak 15.24; Luuk 23.33; Jon 19.18“Anutunoŋ wala eeŋanoŋ Jiisaswaa qaa waladeeŋ somoŋgoŋ moma kotoŋ kokaeŋ jerota eja, ‘Hamoqeqe Toyanoŋ mono eja jotamemeya oŋoo borogianoŋ kamaawaa.’
Qaa iikawaa so Anutunoŋ Jiisas mende aŋgoŋ kono oŋoo borogianoŋ kamaaro. Kaeŋ kamaaro oŋo komuwaatiwaajoŋ qagi waba kantri gawman yoŋonoŋ Mooseswaanoŋ Kana qaa mende moma kileŋ jeŋ kotogi borogianoŋ Jiisas qelanjiŋ meŋ maripoonoŋ qegi komuro. Komuroto, sayanoŋ mono oŋoo qagianoŋ urota eja. 24 *Mat 28.5-6; Maak 16.6; Luuk 24.5Jiisasnoŋ komuroto, koomuwaa kasa gbadoyanoŋ kamaaro koomu Toyanoŋ ii somoŋgoŋ kambaŋ koriga galeŋ koma mumambaajoŋ amamaaro. Ii Anutuwaanoŋ mende sokono. Kawaajoŋ iinoŋ ii meŋ gbiliŋ koomuwaa siimboboloyanoŋga metogoro waaro. 25 *Ond 16.8-11Kiŋ Deiwidnoŋ Jiisaswaajoŋ kokaeŋ jerota eja,
‘Niinoŋ taraturu ama tama nuwabotiwaajoŋ Poŋnoŋ boro dindinanoŋ laligoja.
Iinoŋ kambaŋ so kooronanoŋ nano uŋauŋa kaaŋa iima laligojeŋ.
26-27 Kaeŋ laligoŋ komumaŋato, koomuwaa gomanoŋ kemebe gema mende nuwaa.
Giinoŋ geeŋgaa wombo eja soraaya tak-kootoya nii mono metogoŋ nona qasirinoŋ eŋ mende gisaamaŋa.
Kawaajoŋ uunanoŋ korisoro moma buunanoŋ renduŋ rii qama laligojeŋ.
Selenanoŋ kaaŋagadeeŋ gbiliŋ waabaatiwaajoŋ ama mamboma jejeromoŋromoŋ ama haamo meŋ ewaa.
28 Giinoŋ laaligo kotigaa kania qendeema nona moma kotomaŋa.
Niinoŋ goo jaasewaŋganoŋ pondaŋ laligowe giinoŋ uuna korisoronoŋ meŋ saa qewaa.’ Deiwidnoŋ Jiisaswaajoŋ kaeŋ jerota eja.
29 “Oo alauruna, Piito niinoŋ beŋ ambonana kiŋ Deiwidwaa kania ii awasaŋkaka qaganoŋ asuganoŋ kokaeŋ jeŋ asarimaŋa: Deiwidnoŋ komuro roŋ koŋgi qasirianoŋ kete batunananoŋ koi eja. 30 *Ond 132.11; 2 Sml 7.12-13Deiwidnoŋ gejatootoo ejaga kolooŋ laligoroti, iinoŋ kokaeŋ moro: Anutunoŋ gbiliuruta yoŋoonoŋga moŋ meweeŋgoŋ kuuro iyaŋa kaaŋa eja pombaa duŋ rarayanoŋ rabaa. Anutunoŋ qaa ii somoŋgoŋ jojopaŋ qaanoŋ jeŋ kotiiŋ laligoro. 31 Moŋnoŋ rabaati, ii waladeeŋ iima moro. Hamoqeqe Toya Kraist iinoŋ koomunoŋga waabaati, Deiwidnoŋ ii moma kokaeŋ jero,
‘Kraistnoŋ laligoŋ komuwaato, koomuwaa gomanoŋ kemero Anutunoŋ ii gema mende qero ewaa.
Iwaa sele busuya ii mende mesaoro qamoyanoŋ qasirinoŋ mende gisaawaa.’
32 Anutunoŋ Jiisas meŋ gbiliro waaro iikaaŋa kanoŋ qaa ii hoŋawo kolooro. Nono kuuya ii jaa konananoŋ iima naŋgoŋ jeŋ daŋgunu kaaŋa nanjoŋ. 33 Jiisasnoŋ waama laligoŋ Anutunoŋ wano uma boro dindiŋanoŋ raja. Iikanoŋ rama Maŋanoŋ Uŋa Toroya wasiwaatiwaajoŋ jeŋ somoŋgoroti, iinoŋ (promis) ii moma ii maaro kamaaro hoŋa kete koi asugiro iima moju. 34 *Ond 110.1Deiwidnoŋ Siwenoŋ mende uro. Iinoŋ aŋo qaa kokaeŋ jerota eja,
‘Anutunoŋ Siwe gomaŋ uutanoŋ neenaa Poŋnaajoŋ kokaeŋ jeŋ kotoro moro:
Giinoŋ mono kaŋ boro dindinanoŋ asamararaŋ koi kanoŋ kamaaŋ rama laligowa.
35 Kaeŋ rama laligona niinoŋ kambaŋ biiwianoŋ koi kanoŋ tuarenjeŋuruga riiŋ riitama haamo ama oŋomaŋa.
Haamo ama oŋombe yoŋonoŋ tama kemeŋ siimbobolo moma saama kana doga kaaŋa koloowuya.
Kaaŋa koloogi giinoŋ saanoŋ waama yoŋoo qagianoŋ riiŋ aisooŋ laligowa.’
36 “Oo Israel ejemba, oŋo Jiisas maripoonoŋ qegi komuroto, Anutunoŋ Jiisas ii kuuro Poŋ ano Hamoqeqe Toya Kraist kolooŋ nonoma laligoja. Israel tuuŋ kuuya oŋo mono iikawaa kania moma yagowu.”
37 Piitonoŋ kaeŋ jero ejemba tuuŋnoŋ moma uugia qosono Piito ano aposol tosaaŋa ii kokaeŋ iŋijogi, “Eja alaurunana, nono mono nomanomaeŋ aniŋ sokombaa?”
38 Iŋijogi Piitonoŋ kokaeŋ iŋijoro mogi, “Oŋo mono uugia meleembu. Motomotooŋ uugia meleeŋgitiwaa so nononoŋ mono Jiisas Kraistwaa qatanoŋ oo mulu meŋ oŋomboŋa. Ii oŋoniŋ Anutunoŋ siŋgisoŋgogia soŋgbama mesaoŋ Uŋa Toroyaa kaleŋa ii buŋa qeŋ oŋombaa. 39 Anutunoŋ Uŋa ii oŋomambaajoŋ jeŋ somoŋgoroti, qaa ii mono oŋoaŋgia ano oŋoo gbiliurugia oŋoojoŋ ama jero. Oŋoojoŋ ama tosaaŋa koriganoŋ kema laligogi Anutu Poŋnananoŋ oŋoombaati, iinoŋ soomoŋgo qaa (promis) ii mono kuuya oŋoojoŋ ama kaaŋagadeeŋ jeŋ somoŋgorota eja.”
40 Piitonoŋ kaeŋ iŋijoŋ toroqeŋ qambaŋmambaŋ qaa tosaaŋa mamaga iikanoŋ uugia kuuŋ kokaeŋ jero, “Ejemba iriŋqiriŋa koi namonoŋ laligojuti, Anutunoŋ ii hamo qeŋ oŋono letombutiwaajoŋ moja. Yoŋowo siimbobolo mokoloowubotiwaajoŋ mono uugia meleema ejemba doogoya ii jawo ama oŋomesaowu.” 41 Piitonoŋ kaeŋ jero ejemba jaasooŋgoyanoŋ qaaya moma aŋgoŋ koŋgi oomulu meŋ oŋoŋgi. Ii meŋ oŋoŋgi kanagesogianoŋ toroqegi jaŋgogianoŋ weeŋ iikanoŋadeeŋ 3,000 kawaa so somariiro. Kiaŋ.
Momalaari yoŋonoŋ uugia somoŋgoŋ aoŋ laligogi.
42 Uugia meleeŋgiti, iyoŋonoŋ uumotooŋ ama uugia somoŋgoŋ aoŋ kambaŋ so aima ajoroogi aposol yoŋonoŋ Buŋa qaa kuma oŋoŋgi samoŋ kowoga ano nembanene motoŋ neŋ qamakooli gawoŋ meŋ laligogi. Pondaŋ laaligo kaaŋa laligogi.
43 Kaeŋ nama Anutuwaa qatanoŋ boliwabotiwaajoŋ jeneŋooro ama laligogi. Kaaŋa laligogi Anutunoŋ sololooŋ oŋono aposol yoŋonoŋ jetamemegia kolooŋ gawoŋ megi aŋgoleto aiwese morota morota asugiro. 44 *Apo 4.32-35Anutu moma laarigiti, iyoŋonoŋ kuuya laaligogia motooŋ laligoŋ esuhina (tiwomaleku) iwoigia kuuya mindiriŋ motooŋ meŋ laligogi.
45 Kaeŋ meŋ laligoŋ baloŋ esuhina iwoigia sewaŋa mewutiwaajoŋ aŋgi sewaŋa oŋoŋgi karoti, ii batugianoŋ mojoqojoroŋ ama amamaagitiwaa so mendeema aŋguŋ laligogi. 46 Kaeŋ mindiriŋ laligoŋ suulaŋ uumotooŋ ama kambaŋ so jiwowoŋ jigonoŋ ajorooŋ laligogi. Bered ii miri so motoŋ neŋ laligogi ano nembanenegia ii gbiŋgbaoŋgia qaa korisoro qaganoŋ rama neŋ laligogi. 47 Kaiyakagia kaeŋ ama Anutu mepeseeŋ laligogi ejemba kuuya yoŋonoŋ ii iŋisosorooŋ laligogi. Iŋisosorooŋ laligogi tuuŋgianoŋ somariiro Poŋnoŋ kambaŋ so ejemba tosaaŋa meŋ letoma oŋono uugia meleema mindimindiri areŋgianoŋ toroqegi. Kiaŋ.
*2:1: Lew 23.15-21; Dut 16.9-11
*2:1: 50 ii Griik qaanoŋ Pentekost.
*2:17: Joel 2.28-32
*2:23: Mat 27.35; Maak 15.24; Luuk 23.33; Jon 19.18
*2:24: Mat 28.5-6; Maak 16.6; Luuk 24.5
*2:25: Ond 16.8-11
*2:30: Ond 132.11; 2 Sml 7.12-13
*2:34: Ond 110.1