1 Jiisas Jeriko taonoŋ kouma kotoŋ kemambaajoŋ ano. 2 Iikanoŋ eja moŋ qata Zakius laligoro. Iinoŋ eja qabuŋayawo kolooŋ takis meme yoŋoo jotamemegiaga laligoro. 3 Iinoŋ Jiisaswaa kaitania iimambaa siiŋa moroto, eja torodaamombaajoŋ ejemba tuuŋ batugianoŋ nama akakariŋ amamaaro. 4 “Jiisasnoŋ koi kaŋ nunuuguwaa,” jegi moma iimambaajoŋ bobogariŋ kema ejemba uŋuuguŋ Sikamore gere*Sikamore ii kowa kaaŋaya, kota neneyaga. qaganoŋ uma raro. 5 Raro Jiisasnoŋ kanoŋ keuma jaayanoŋ uuro uro iima kokaeŋ ijoro, “Zakius, gii mono uulaŋawo kamaawa. Nii kete goo mirinoŋ kawe motooŋ rabota.”

6 Kaeŋ jero uulaŋawo kamaaŋ aisooŋ koma horoŋ muro mirianoŋ keni. 7 Keni ejemba kuuyanoŋ ii iima ŋindiŋ-ŋunduru ama kokaeŋ jegi, “Mono naambaajoŋ siŋgisoŋgo eja kaaŋaa mirinoŋ uma raja?”

8 Kaeŋ jegito, Zakiusnoŋ ejemba batugianoŋ asuganoŋ waama nama Poŋ kokaeŋ ijoro, “Poŋ moba, niinoŋ tiwomalekuna biiwianoŋ mendeema leeya ejemba wanaya yoŋoojoŋ oŋomaŋa ano daeŋ yoŋoonoŋ ilawoila moŋ so uuguŋ tiliqili ama wambeti, ii mono ambeŋa 4:waa so toroqeŋ meleema oŋomaŋa.”

9 Kaeŋ ijoro Jiisasnoŋ iwaa kaniaajoŋ kokaeŋ jero, “Anutunoŋ kete miri kokawaa toya hamo qeŋ muro letonja. Iinoŋ kaaŋagadeeŋ Aabrahambaa gbiliuruta yoŋoo batugianoŋ laligoja. 10 *Mat 18.11Siwe gomambaa Eja hoŋanoŋ mono ejemba soogiti, ii moŋgama hamo qeŋ oŋomambaajoŋ ama kamaaro.” Kiaŋ.

11 *Mat 25.14-30Jiisasnoŋ kaŋ Jerusalem siti dodowiŋ qaaya jero ejemba ii mogiti, iyoŋonoŋ kokaeŋ romoŋgogi, “Anutuwaa bentotoŋaa hoŋanoŋ mono uulaŋawo asugiwaa.” Kaeŋ romoŋgogitiwaajoŋ Jiisasnoŋ sareqaa moŋ kokaeŋ jero, 12 “Eja qabuŋayawo moŋnoŋ kokaeŋ jero, ‘Nii mirina mesaoŋ kantri moŋnoŋ koriganoŋ kembe iikanoŋ nii eja poŋ kuuŋ noŋgi laligoŋ eleema kamaŋa.’ 13 Kaeŋ gomaŋ koriganoŋ kemambaajoŋ jeŋ gawoŋ ejauruta 10 oŋoono kagi moneŋ esu 10 mendeema oŋoma kokaeŋ iŋijoro, ‘Niinoŋ kema laligoŋ kanageŋ eleema kamaŋa. Oŋonoŋ kambaŋ biiwianoŋ moneŋ kokanoŋ koŋkororo gawoŋ meŋ ii meŋ seiwu.’ 14 Kaeŋ jeŋ kenoto, kanagesourutanoŋ kazi ama muŋ kokaeŋ jegi, ‘Nono eja koi kanoŋ ananaanoŋ eja poŋ kolooŋ galeŋ koma nonombaatiwaajoŋ togojoŋ.’ Kaeŋ jeŋ weleŋ eja tosaaŋa wasiŋ oŋoŋgi gematanoŋ kema buju ii ijogi.

15 “Kaeŋ ijogito, kileŋ kantri kenoti, iyoŋonoŋ ii eja poŋ kuuŋ mugi iyaŋaa prowinsnoŋ mombo eleema karo. Kaŋ gawoŋ ejauruta moneŋ esu oŋonoti, ii jero iwaa jaanoŋ kougi. Motomotooŋ yoŋonoŋ koŋkororo gawoŋ meŋ moneŋ meŋ seigi dawi kolooroti, ii qendeeŋgi iimambaajoŋ qisiŋ oŋono. 16 Gawoŋ eja mutuyanoŋ jaanoŋ kouma jero, ‘Poŋ, niinoŋ moneŋ esuga meŋ seiwe toroqeŋ mombo esu 10 mokoloowe.’

17 “Kaeŋ jero kokaeŋ ijoro, ‘Ii awaa. Gii gawoŋ meme eja awaga. Gii iwoi melaada meŋ ii kaparaŋ koma galeŋ koma laligona seiro. Kawaajoŋ niinoŋ taoŋ gomaŋ 10 mindiriŋ goo boroganoŋ ambe iyoŋoo galeŋgiaga laligowa.’ 18 Kaeŋ ijoro gawoŋ eja alianoŋ jaayanoŋ kouma kokaeŋ ijoro, ‘Poŋ, niinoŋ goonoŋ moneŋ esuga meŋ seiwe toroqeŋ mombo esu 5 mokoloowe.’ 19 Kaeŋ ijoro ii kaaŋagadeeŋ kokaeŋ ijoro, ‘Ii awaa. Niinoŋ taoŋ gomaŋ 5 mindiriŋ goo boroganoŋ ambe iyoŋoo galeŋgiaga laligowa.’

20 “Mombo moŋnoŋ kouma ijoro, ‘Poŋ iiba. Goo moneŋ esuga koi. Ii oponoŋ esuuŋ loloŋgowe ero. 21 Giinoŋ eja geriawo koloojaŋiwaajoŋ ama goojoŋ keena moma laligowe. Gii geeŋgo hina iwoi kowinoŋ mende anati, ii kileŋ memambaajoŋ momakejaŋ. Gii geeŋgo nene kota mende komona kolooroti, iikawaa hoŋa ii kileŋ kotoŋ memambaajoŋ momakejaŋ.’

22 “Kaeŋ ijoro meleema kokaeŋ jeŋ muro, ‘Gii gawoŋ eja bologa. Geeŋgo qaa jejaŋi, niinoŋ iikawaa so gosiŋ goma iroŋa meleema gomaŋa. Nii eja geriawo koloojeŋ. Neeno iwoi kowinoŋ mende ama ii memambaajoŋ momakejeŋ. Neeno nene kota mende komoma iikawaa hoŋa ii kileŋ kotoŋ memambaajoŋ momakejeŋ. Ii saanoŋ moma laligona. 23 Gii kaniana kaeŋ momago mono naambaajoŋ moneŋ esuna ii benknoŋ mende ana somariiro. Ii koŋkororo gawonoŋ anagati eeŋ, iikanoŋ mono seiro niinoŋ kaŋ susuyawo mewenaga.’

24 “Kaeŋ jeŋ muŋ eja kosianoŋ naŋgiti, ii kokaeŋ iŋijoro, ‘Oŋo mono iwaa borianoŋga moneŋ esuya ii wama esu 10 mokolooroti, ii mubu.’ 25 Iŋijoro moma kokaeŋ ijogi, ‘Poŋ, iwaanoŋ moneŋ esu 10 ii edaboroja.’ 26 *Mat 13.12; Maak 4.25; Luuk 8.18Kaeŋ ijogi meleema jero, ‘Niinoŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Ejemba iwoi eŋ oŋono gawoŋa meŋkejuti, kuuya iyoŋoojoŋ Anutunoŋ ii toroqeŋ oŋono seiwaato, mombaanoŋ iwoi melaada moŋ ero gawoŋa mende meŋkeji, Anutunoŋ mono ii kaaŋagadeeŋ wano eeŋ toontooŋ laligowaa.’ 27 Kaeŋ jejento, kereurunanoŋ niinoŋ eja poŋ kolooŋ galeŋ koma oŋomaŋatiwaajoŋ togogiti, ii mono uŋuama kagi iŋiima jeŋ kotowe uŋugi komuwuya.’ ” Kiaŋ.

28 Jiisasnoŋ qaa ii jedaboroŋ mesaoŋ Jerusalem sitinoŋ umambaajoŋ wala keno. 29 Kema Betfage ano Betani gomaŋ woi kosogaranoŋ kaŋ baaŋa qata Oil gere baaŋa qamakejuti, iikanoŋ uma gowokowoita woi wasiŋ orono. Wasiŋ oromambaajoŋ ama 30 kokaeŋ irijoro, “Gomaŋ jaasewaŋgaranoŋ raji, mono iikanoŋ kembao. Kema iikanoŋ keuma doŋgi melaa kasanoŋ somoŋgogi nanji, ii mokoloowao. Doŋgi ii dologaga, eja moŋnoŋ qaganoŋ mende rarayaga. Ii mono isama meŋ koi kawao. 31 Aisni moŋnoŋ ‘Ii naambaajoŋ isanjao?’ jeŋ qisiŋ orono kokaeŋ ijowao, ‘Poŋnaranoŋ iikawaajoŋ amamaaja.’ ”

32 Kaeŋ wasiŋ orono kema ijorotiwaa so mokoloori. 33 Mokolooŋ doŋgi melaa isambowaajoŋ ani toya yoŋonoŋ irijogi, “Hei! Doŋgi melaa ii naambaajoŋ isanjao?”

34 Irijogi kokaeŋ meleeni, “Poŋnaranoŋ iikawaajoŋ amamaaja.” 35 Kaeŋ meleema meŋ Jiisaswaanoŋ kaŋ malekugia qetegoŋ doŋgi qaganoŋ tamboma jegi Jiisasnoŋ uma raro. 36 Kaeŋ rama keno ejemba tuuŋlelembe yoŋonoŋ goda qeŋ opo malekugia qetegoŋ kana somatanoŋ tamboŋgi.

37 Tamboŋgi kema Jerusalem dodowiŋ Oil gere baaŋaa roganoŋ kemero gowoko tuuŋ kuuyanoŋ kanaiŋ aisooŋ aŋgoleto kuuya ku-usuŋ qaganoŋ mero iigiti, iikawaajoŋa qa somata qama Anutu mepeseeŋ muŋ 38 *Ond 118.26kokaeŋ jeŋ qagi, “Anutu mepeseejoŋ. Kiŋ Pombaa qatanoŋ kawaati, Anutunoŋ mono ii kotuegowa. Luaega ano qabuŋaga mepeseeniŋ Siwe eukanoŋ uja. Oowe oowe!”

39 Kaeŋ qagi Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) tosianoŋ ejemba tuuŋ batugianoŋ nama kokaeŋ jeŋ mugi, “Boi, mono gowokouruga jeŋ oŋomba.” 40 Kaeŋ jeŋ mugi kokaeŋ meleeno, “Niinoŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Yoŋonoŋ goroŋ nambuyagati eeŋ, jamo yoŋonoŋ mono silama qabuyaga.” Kiaŋ.

41 Jiisasnoŋ Jerusalem dodowiŋ siti ii iima saaro. 42 Saama kokaeŋ jero, “Oŋoonoŋ luae mono nomaeŋ koloonaga! Oŋo iikawaa kania weeŋ kokanoŋ moma kotogi sokonagato, kambaŋ kokaamba ii jaagia mende toojiwaajoŋ ama aasaŋgoyanoŋ eja. 43 Iikawaa kania ii kokaeŋ: Kambaŋ moŋ kaŋ kuuwaati, iikanoŋ kere yoŋonoŋ kouma kiropo kotakotanoŋ siti koi kuuŋ liligoŋ leelee eu emu gbaŋ ama emboma kakasililiŋ ama oŋombuya. 44 Anutunoŋ wambusooŋ koma oŋoono oŋo kambaŋ waŋa ii mende moma kotoŋ telambelaŋ ama Anutu gema qeŋ tondu laligoŋ koujuti, iikawaajoŋ kere yoŋonoŋ kondemondeeŋ oŋoŋgi miriwaa jamo moŋ ii jamo mombaa qaganoŋ mende nambaato, siti koi kanoŋ mono qeqelalaŋ ewaa. Yoŋonoŋ jigo mirigia kondeema meraboraurugia siti uutanoŋ laligojuti, ii uŋuŋ ureewuya.” Kiaŋ.

45 Jiisasnoŋ qaa ii jedaboroŋ jiwowoŋ jigowaa totoŋ uutanoŋ kema hina sewaŋa mewutiwaajoŋ aŋgiti, ii kanaiŋ konjoma oŋono kamaagi. 46 *Ais 56.7; Jer 7.11Konjoma oŋoma kokaeŋ iŋijoro, “Aisaianoŋ qaa moŋ kokaeŋ oorota eja, ‘Noo jigonanoŋ mono qamakooli mirigiaga koloowa.’ Qaa ii ejato, oŋo ii utegogi kikekakasililiŋ yoŋoo kobaa kaaŋa kolooja.”

47 *Luuk 21.37Jiisasnoŋ kambaŋ so jiwowoŋ jigonoŋ uma Buŋa qaa kuma oŋoma laligoro. Kaeŋ laligoroto, jigo gawoŋ galeŋ ano Kana qaawaa boi yoŋonoŋ ajorooŋ kantri jigo kaunsol yoŋowo amiŋ moma kokaeŋ jegi, “Ii mono nomaeŋ jeniŋ qegi komunaga?” 48 Kaeŋ jegito, ejemba tuuŋ somata kuuya yoŋonoŋ iwo qokotaaŋ Buŋaya geja ama momakegi. Kawaajoŋ “Mono nomaeŋ amboŋato?” jeŋ kana moŋ mende mokoloogi. Kiaŋ.