Maak
Oligaa Buŋa Maaknoŋ ooro.
Jeŋ-asa-asari
Maak nemuŋa qata Maria, maŋa qata mende mojoŋ. Jerusalem siti toya laligogi. (Aposol 12.12) Aŋaa sunduya moŋ qata mende qama boŋ 14.51-52 iikanoŋ oorota eja. Piitonoŋ ilaaŋ muro uuta meleeno Buŋa qaa kuma muro. Muro niwita Barnabas ano Pool yorowo liligoŋ misin gawoŋ meŋ kema Pool mesaoŋ deeni. Deeni toroqeŋ gawoŋ meŋ laligoŋ Buŋa sundu motomotooŋ meŋ kululuuŋ metulaŋgoŋ waba kantri yoŋoojoŋ Griik qaanoŋ ooro. Jiisaswaanoŋ qaa ii Arameik. Ii “Eeli eeli lama lama sabaktani,” iikawaa so.
Jiisasnoŋ uuwaa gawoŋa nomaeŋ meŋ Anutuwaa Meria kolooŋ ejemba ilaaŋ oŋoma laligoroti, Maaknoŋ qaa ii jeŋ asariŋ ooro. Jiisaswaanoŋ gawoŋa waŋa ii karooŋ: Buŋa kuma oŋono, omejiilaŋ konjoma oŋono ano siŋgisoŋgo mesaoŋ jia jia meŋ qeaŋgoro.
Buk kokawaa bakaya waŋa 6 ii kokaeŋ:
Qaa mutuya: Jon ano Jiisas 1.1-13
Qenjaaro gawoŋ Galili uutanoŋ mero 1.14–9.50
Galili mesaoŋ Jerusalem keno 10.1-52
Jerusalem Sonda motooŋgo laligoŋ komuro 11.1–15.47
Jiisasnoŋ koomunoŋga waaro 16.1-8
Waama kolooŋ Siwenoŋ uro 16.9-20
1
1 Hamoqeqe Toya Jiisas Kraist ii Anutuwaa Meria kolooja. Niinoŋ iwaa Oligaa Buŋaya kanaiŋ oojeŋ.
Jonoŋ Jiisaswaa kana meleuro.
Mat 3.1-12; Luuk 3.1-18; Jon 1.19-28
2 * Mal 3.1Anutunoŋ Siwe uutanoŋ meriaajoŋ qaa moŋ ijoro gejatootoo eja Aisaianoŋ ii oorota iwaa Buju Terenoŋ kokaeŋ eja,
“Moba. Niinoŋ qele gajobana moŋ wasiwe waladeeŋ kema ejemba uugia mindiŋgoŋ goo kanaga meleuro giinoŋ iwaa gematanoŋ namonoŋ kemeba.”
3 * Ais 40.3“Qele gajoba moŋnoŋ baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ qama laligoro kema qata kokaeŋ mobu, ‘Poŋnoŋ kawa-oo! Kawaajoŋ mono jojoriŋ kania meleuwu. Mono uugia mindiŋgoŋ kania qeleleewu.’ ”
4 Qaa iikawaa so eja moŋ qata Jon asugiro. qata moŋ Oomulu eja. Asugiŋ baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ laligoŋ nama Buŋa qaa kokaeŋ jeŋ laligoro, “Oŋonoŋ mono uugia meleeŋgi niinoŋ oomulu meŋ oŋomaŋa. Kaeŋ aŋgi Anutunoŋ siŋgisoŋgogia soŋgbama mesaowaa.” 5 Kaeŋ jeŋ laligoro Judia prowinswaa gomaŋa kuuya ano Jerusalem siti yoŋonoŋ tuuŋ tuuŋ koma horoŋ Jombaanoŋ kagi. Kaŋ kouma siŋgisoŋgogia jokoloogi Jonoŋ ii Jordan apu bereŋanoŋ oomulu meŋ oŋono.
6 * 2 Kiŋ 1.8Jombaanoŋ selekopaa ii kamel juyanoŋ memeta ano batuyanoŋ iiŋkasa oro selianoŋ memeta ii somoŋgoŋ laligoro. Nembaneneya ii ŋaagiso borotaaŋ ano duuyaa moroŋ apuya, ii neŋ laligoro. Ii kuuya gejatootoo eja Elaija iwaa soga. 7 Jonoŋ qaa kokaeŋ jeŋ asariŋ laligoro, “Noo gemananoŋ eja ku-usuŋa kotakota moŋ kawaa. Iwaa ku-usuŋa uutanoŋ mono noonoŋ uuguwaa. Iinoŋ eja uuta koloowaatiwaajoŋ niinoŋ iwaa kana esuyaa kasia ilaaŋ isamambaajoŋ gamugamu ama amamaamaŋa. 8 Niinoŋ apu tooŋnoŋ mulu meŋ oŋonjento, iinoŋ mono Uŋa Toroyanoŋ mulu meŋ oŋombaa.” Kiaŋ.
Jonoŋ Jiisas oomulu meŋ muro.
Mat 3.13-17; Luuk 3.21-22; 4.1-13
9 Kambaŋ kanoŋ Jiisasnoŋ Galili prowinswaa gomaŋa qata Nazaret kanoŋa Jombaanoŋ karo Jordan apu bereŋanoŋ oomulu meŋ muro. 10 Meŋ muro apunoŋga kouro iikanondeeŋ Siwenoŋ aantano Jiisasnoŋ uuŋ iiro Uŋa Toroyanoŋ meleema kewo kooŋ kaaŋa kolooŋ Jiisaswaa waŋanoŋ kamaaŋ mero. 11 * Jen 22.2; Ond 2.7; Ais 42.1; Mat 3.17; 12.18; Maak 9.7; Luuk 3.22Ii iiro Siwe gomanoŋga qaa moŋ kokaeŋ kolooro, “Giinoŋ mono neenaa komunjua merana koloona kerana qeaŋgoro giimasiiŋ moma gonjeŋ.” Kiaŋ.
Satanoŋ Jiisas aŋgobato meŋ muŋ laligoro.
Mat 4.1-11; Luuk 4.1-13
12 Oomulu meŋ muro iikanondeeŋ Uŋa Toroyanoŋ Jiisas kuuŋ wasiŋ muro baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ keno. 13 Kema weeŋ 40 kawaa so iikanoŋ laligoro omejiilaŋ waŋgia Satan iinoŋ aŋgobato meŋ muŋ laligoro. Oro kawalia yoŋoo batugianoŋ laligoro Siwe gajoba yoŋonoŋ ilaaŋ muŋ laligogi. Kiaŋ.
Jiisasnoŋ gowokouruta mutuya oŋoono.
Mat 4.12-22; Luuk 4.14-15; 5.1-11
14 Kanageŋ Jon kapuare mirinoŋ ooŋgi raro Jiisasnoŋ kambaŋ iikanoŋ Galili prowinsnoŋ eleema keno. Kema Anutuwaa Oligaa Buŋa jeŋ asariŋ laligoro. 15 * Mat 3.2Jeŋ asariŋ kokaeŋ iŋijoro, “Anutunoŋ bentotoŋa ambaatiwaa kambaŋanoŋ mono dodowija. Anutunoŋ kambaŋ ano laligoŋ kougiti, ii keteda koi kolooja. Kawaajoŋ mono uugia meleema Oligaa Buŋa moma laariwu.” 16 Jiisasnoŋ kaeŋ iŋijoŋ liligoŋ laligoŋ Galili apu aŋgombaa goraayanoŋ metetereeŋ kema sora hooro eja woi iriiro. Qagara Saimon, koga qata Andruu. Yoronoŋ misagara apu aŋgonoŋ sora horowowaajoŋ giliŋ laligori. 17 Jiisasnoŋ iriima kokaeŋ irijoro, “Ejawoi, oro mono nii notaaŋ kari kuma orombe ejemba sora kaaŋa horoŋ oŋombao.” 18 Kaeŋ irijoro iikanondeeŋ misagara mesaoŋ kanaiŋ Jiisas otaaŋ keni. 19 Jiisasnoŋ yorowo boroŋa moŋ toroqeŋ kema Zebediwaa meria Jeims ano koga Jon iriiro. Yoronoŋ kaaŋiadeeŋ waŋgonoŋ rama misagara meagoŋ somoŋgoŋ rari. 20 Rari iriima iikanoŋa oroono. Oroono maŋgara Zebedi ano moneŋ gawoŋ ejauruta waŋgonoŋ oŋomesaoŋ kanaiŋ Jiisas otaaŋ gematanoŋ keni. Kiaŋ.
Jiisasnoŋ ome moŋ otaaro.
Luuk 4.31-37
21 Kaeŋ motooŋ kema Kaperneam taonoŋ keugi Sabat kendoŋ kolooro Jiisasnoŋ iikanondeeŋ qamakooli mirigianoŋ uma Buŋa qaa kuma oŋono. 22 * Mat 7.28-29Kana qaawaa boi kaaŋa qaagoto, ku-usuŋ eŋ murotiwaa so kuma oŋoma nanamemeŋaa so ambutiwaajoŋ jero. Kawaajoŋ kanageso yoŋonoŋ ii iima aaruŋ waliŋgogi.
23 Qamakooli mirigia iikanoŋ kambaŋ iikanondeeŋ eja moŋ omeyawo raro ome iikanoŋ qata kokaeŋ qaro, 24 “Oo Jiisas, Nazaret eja! Gii naama ama nonomambaa anjaŋe? Mono meŋ kileeŋ nonomambaajoŋ kajaŋ me? Nii kaniaga moma kotojeŋ. Gii Anutuwaanoŋ eja Tak-kootoya koloojaŋ.”
25 Kaeŋ qaro Jiisasnoŋ temboma kokaeŋ jeŋ muro, “Gii mono qaaga bogoro eja koi mesaoŋ togowa.”
26 Kaeŋ jeŋ muro omenoŋ eja ii utugoŋ orogoŋ muŋ qa bobolo qama kouma mesaoŋ keno. 27 Keno kuuyanoŋ newogia tegoro waliŋgoŋ qisiŋ aoŋ kokaeŋ jegi, “Yei, maŋgaa siita! Koi mono naa iwoiga? Koi momo dologa ku-usuŋawo. Iinoŋ omejiilaŋ kaaŋagadeeŋ jeŋ kotoŋ oŋono jeta teŋ konju.”
28 Kaeŋ kolooro Jiisaswaa qabuŋayanoŋ uulaŋawo seiŋ gomaŋ kosianoŋ rama keŋgiti, iikanoŋ kema kema Galili prowins kuuya sokono. Kiaŋ.
Jiisasnoŋ ji ejemba mamaga meŋ qeaŋgoŋ oŋono.
Mat 8.14-17; Luuk 4.38-41
29 Jiisasnoŋ Kaperneam oŋoonoŋ qamakooli miri mesaoŋ iikanondeeŋ Jeims Jon yorowo Saimon ano Andruu yoroo mirinoŋ ugi. 30 Iikanoŋ ugi Saimombaa seuŋanoŋ selegere ji kiro ero. Ero bujuya ii uulaŋawo Jiisas ijogi. 31 Ijogi iwaanoŋ kema borianoŋ meŋ kobibiiro waaro. Waaro selegereya mesaoro nene ooŋ uŋuagiro.
32 Uŋuagiro mare kolooro weeŋ jaaya kemero kanoŋ Kaperneam toya yoŋonoŋ nama ejembaya ejembaya ji omegiawo ii kuuya uŋuama Jiisaswaanoŋ kagi. 33 Kaperneam taonoŋga tuuŋlelembenoŋ kaŋ Saimombaa miri naguyanoŋ ajoroogi. 34 Ajoroogi nama ejemba ji kania kania iŋiroti, ii mamaga meŋ qeaŋgoŋ oŋono. Kaaŋagadeeŋ omejiilaŋ yoŋonoŋ Jiisaswaa kania mogitiwaajoŋ Jiisasnoŋ buugia muuŋguŋ mamaga oŋotaaro. Kiaŋ.
Hamoqeqe gawoŋa Galili kuuya sokono.
Luuk 4.42-44
35 Jiisasnoŋ gaoŋ ero gomaŋ weŋgeraŋ suluro waama gomaŋ goraayanoŋ kema yaŋasiri tiriŋ kotoŋ iikanoŋ qama kooliro. 36 Qama kooliro Saimon ano alauruta iwo laligogiti, yoŋonoŋ uulaŋawo kanianoŋ keŋgi. 37 Kema mokolooŋ kokaeŋ ijogi, “Ejemba kuuyanoŋ mono goojoŋ moŋganju.”
38 Kaeŋ ijogi kokaeŋ iŋijoro, “Gomaŋ tosia liligoŋ rama kenjuti, ii iiju. Niinoŋ Buŋa qaa gomaŋ so jeŋ seimaŋatiwaajoŋ kamaaŋ laligojeŋ. Kawaajoŋ mono gomaŋ liligoŋ kemboŋa.”
39 * Mat 4.23; 9.35Kaeŋ iŋijoŋ Galili prowins kuuya liligoŋ kema qamakooli mirigianoŋ Buŋa qaa jeŋ omeya omeya ii oŋotaaŋ laligoro. Kiaŋ.
Jiisasnoŋ manimba eja moŋ meŋ solaŋaniro.
Mat 8.1-4; Luuk 5.12-16
40 Jiisasnoŋ taoŋ moŋnoŋ laligoro manimba eja moŋnoŋ kaŋ simiŋ kuma Jiisaswaa wosoyanoŋ kemeŋ kokaeŋ qama kooliŋ muro, “Giinoŋ siiŋganoŋ meŋ qeaŋgoŋ nomambaajoŋ mojaŋi eeŋ, mono nii saanoŋ meŋ solaŋaniŋ nomba.”
41 Kaeŋ qama kooliŋ muro iwaajoŋ wosoya moma boria boraama selia oosiriŋ ijoro, “Niinoŋ ii anuwaatiwaajoŋ mojeŋ. Gii mono solaŋaniwa.” 42 Kaeŋ ijoro manimbaya ii iikanondeeŋ solaŋaniro. 43 Solaŋaniro galeŋ meme qaa kotakota muŋ iikanondeeŋ “Saanoŋ kemba,” ijoro. 44 * Lew 14.1-32Gejanono qaa ii kokaeŋ ijoro, “Moba. Kokawaa buju qaaya ii mono moŋ mende jena mobu. Qaagoto, mono jigo gawoŋ galembaanoŋ kema selega qendeema muba ano Mooseswaanoŋ jeŋkooto otaaŋ solaŋanijaŋiwaa mamatewooya ama siimoloŋ oowa. Ii oona iiro ejembanoŋ kaniaga moma kotowu.”
45 Jiisasnoŋ kaeŋ ijoroto, iinoŋ kema kileŋ kanaiŋ buju qaa ii mamaga jeŋ laligoro seiro. Seiro Jiisasnoŋ taoŋa taoŋa kanoŋ asuganoŋ mombo kemambaajoŋ amamaaro. Amamaaŋ taoŋ gemagianoŋ gomaŋ gbameŋa iikanondeeŋ laligoro. Iikanoŋ laligoro gomaŋ so iikanoŋa ejembaya ejembaya iwaanoŋ kagi. Kiaŋ.