Room Tere
Poolnoŋ Room yoŋoo Tere ano.
Jeŋ-asa-asari
Room sitinoŋ gadokopa laligogi uumeleeŋ tuuŋa tuuŋa yoŋonoŋ batugianoŋ siiŋserereŋ qeŋ deema laligogi. Juuda tosianoŋ uugia meleema Juuda nanamemenoŋ ano Kana qaanoŋ qokotaaŋ Anutuwaa aiweseya selegianoŋ kotoŋ oro mende neŋ laligogi. Waba kantriwaa uumeleeŋ tuuŋ yoŋonoŋ Anutuwaa kaleŋmoriaŋanoŋ qokotaaŋ Anutuwaa Kana qaa baatanoŋ mende kema sewaŋqaari qaganoŋ siŋgisoŋgo afaaŋgoŋ ambombaajoŋ mogi. (6.15) Anutunoŋ Juuda kanageso hoŋa gema uŋuŋ kitigianoŋ waba ejemba oŋoono buŋaya koloogiti, iikawaajoŋ jomoma mepaegoŋ oŋoŋgi. (11.18-20) Kaeŋ ama Juuda uumeleeŋ yoŋonoŋ siligia walaga kaaŋagadeeŋ otaagitiwaajoŋ ama jejewili ama oŋoma laligogi. Juuda tuuŋ yoŋonoŋ waba kantriwaa uumeleeŋ alaurugia sureeŋ oŋoma Juuda siligia mende otaagitiwaajoŋ ama qaagia totoroŋkota jeŋ tegoŋ sewaŋqaari laligogi. (2.17-20; 14.3)
Mindiriŋ oŋomambaajoŋ Poolnoŋ tuuŋ woi yoŋoojoŋ gejanono qaa aŋa aŋa ooŋ oŋomakeja. Juuda yoŋoo kanagia iŋisaano (2.21-27) waba kantri yoŋonoŋ aisoogi. Qaa waŋa kokaeŋ iŋijoro, “Jiisas moma laariniŋ Anutunoŋ momalaarinana iima qaanana jeŋ tegoro solaŋaniwoŋa. Kana morota moŋ mende eja.” (1.17) Waba kantri ejemba sewaŋpiriŋgia qetegowaatiwaajoŋ kanagia iŋisaama kokaeŋ iŋijoro: “Anutunoŋ oŋoaŋgiaa awaagiaajoŋ ama qaagoto, iyaŋaa kiaŋkomuyaajoŋ ama oŋo meweeŋgoŋ oŋono. (11.30-32) Kawaajoŋ mono kaparaŋ koma Kana qaa teŋ koma laligowu. (7.12-24) Korebore siŋgisoŋgowaa kasa gbadonoŋ laligoŋ tiwilaawombaajoŋ anjonto, (3.23; 5.12) Anutunoŋ iyaŋaa iriŋsoŋsooŋanoŋ kamaawaatiwaajoŋ ama Kraist wasiro. (5.8-9) Uŋa Toroyanoŋ metogoŋ siŋgisoŋgo kiaŋkoomuwaa ku-usunoŋga isama nonombaa. Kawaajoŋ siŋgisoŋgo nanamemeŋ mesaoŋ (6.11-14) mindiriŋ jopagoŋ aoŋ gadokopa yoŋoo batugianoŋ gadokopa kaaŋa mende laligowu.” Gejanono kaaŋa oŋono osoŋ osoŋ teŋ koma mindiriŋ laligogi. Poolnoŋ kambaŋ mutuya Room keno naŋgoŋ mugi toroqeŋ Spein kantrinoŋ kemambaajoŋ moma kaeŋ ooro.
Buk kokawaa bakaya waŋa 7 ii kokaeŋ:
Jeŋ-asa-asari qaa ano qaa waŋa 1.1-17
Kuuyanoŋ siŋgisoŋgowaa hamoqeqewaajoŋ amamaajoŋ 1.18–3.20
Anutunoŋ hamo qeŋ nonomakejiwaa kania 3.21–4.25
Kraistwo laaligo dologaa kania 5.1–8.39
Israel yoŋonoŋ Anutuwaa roromoŋgo areŋnoŋ laligoju 9.1–11.36
Uumeleeŋ nonoo sili nanamemembaa qaa 12.1–15.13
Qaa tetegoya ano aŋaa yeizozo qaaya 15.14–16.27
1
1 Pool nii Jiisas Kraistwaa gawoŋ meme ejaga ano Room uumeleeŋ ejemba oŋowo qaa amiŋ mobombaajoŋ kaŋ tere koi oojeŋ. Anutunoŋ noono wasiwasi eja aposol koloojeŋ. Anutunoŋ Oligaa Buŋaya jeŋ seimambaajoŋ meweeŋgoŋ nonota laligojeŋ.
2 Anutunoŋ oyamboyaŋ laligowombaa Oligaa Buŋaya ninisaambaatiwaa qaaya ii waladeeŋ somoŋgoŋ jero gejatootoo ejembanoŋ moma Buŋa Tere toroya iikanoŋ oogita eja. 3 Oligaa Buŋawaa kania ii iyaŋaa meria Jiisas Kraist. Iinoŋ baloŋ eja kaaŋa kiŋ Deiwidwaa gbiliuruta yoŋoonoŋga kolooro.
4 Siwe eja kaaŋa Uŋayanoŋ solaŋa toroya kolooro. Anutunoŋ ii meŋ gbiliro koomunoŋga waaro ku-usuŋanoŋ asuganoŋ asugiro. Anutunoŋ iikaaŋa kanoŋ iyaŋaa Meria koloojiwaa qaaya ii jeŋ kotiiŋ kuuŋ muro. Poŋnanaa kania kiaŋ. 5 Kraistnoŋ gawombaa hoŋa kokaeŋ koloowaatiwaajoŋ moro: Nononoŋ waba kantria kantria liligoŋ Jiisaswaa qata batugianoŋ jeŋ seiniŋ moma uugia meleema moma laariŋ muŋ qaaya teŋ koma laligowu. Kawaajoŋ aposol gawoŋa ano kaleŋmoriaŋa ii nonono meŋ laligojoŋ. 6 Anutunoŋ ejemba Jiisas Kraistwaa buŋa kolooŋ laligowutiwaajoŋ oŋoonoti, Room oŋo kaaŋagadeeŋ iyoŋoo batugianoŋ laligoju.
7 Uugia meleema Room sitinoŋ laligojuti, niinoŋ kuuya oŋoojoŋ tere koi oojeŋ. Anutunoŋ oŋo iyaŋaa ejemba soraaya laligowutiwaajoŋ oŋooma jopagoŋ oŋomakeja. Anutu Maŋnana ano Poŋ Jiisas Kraist yoronoŋ mono kaleŋmoriaŋ oŋoni luaenoŋ laligowu. Kaeŋ qama kooliŋkejeŋ.
Poolnoŋ Anutu mepeseeŋ kokaeŋ qama kooliro:
8 Gomaŋa gomaŋa kuuya yoŋonoŋ Room oŋoo momalaarigiaa sunduya jegi momakejeŋ. Kawaajoŋ qaana kanaiŋ Jiisas Kraistnoŋ nemuŋ koma nono kuuya oŋoojoŋ ama Anutuna daŋgiseŋ jeŋkejeŋ. 9 Niinoŋ uusiiŋna kuuya Anutuwaa gawonoŋ ama weleŋa qeŋ Meriaa Oligaa Buŋa jeŋ asariŋkejeŋ. Iikanoŋ suulaŋ oŋo romoŋgoŋ oŋomakejeŋi, ii Anutunoŋ naŋgoŋ jeŋkeja.
10 Kambaŋ so kokaeŋ jeŋ qama kooliŋkejeŋ, “Oo Anutu, niinoŋ Room yoŋoonoŋ kemambaajoŋ moma kambaŋ koriga mambonjeŋ. Kawaajoŋ mono siiŋgaa so jena kana kolooro kambaŋ kokaamba saanoŋ kemaŋa.” 11 Iŋiima momalaarigianoŋ kotiiwaatiwaajoŋ moma saanoŋ gawoŋ memewaa momo kaleŋ moŋ oŋomaŋa. Kawaajoŋ kambaŋ mutuya oŋoonoŋ kaŋ iŋiimambaajoŋ awelegoŋ laligojeŋ. 12 Kokaeŋ ambombaajoŋ awelegoŋkejeŋ: Niinoŋ iŋiibe metulaŋgoŋ nii ano oŋo nomaeŋ moma laariŋkejoŋi, ii amiŋ moma uunoŋ naŋgoŋ keraqeeaŋgo qeŋ aowoŋa.
13 *Apo 19.21Oo uumeleeŋ alauruna, oŋo mono kokaeŋ romoŋgoŋ laligowu: Niinoŋ waba kantri tosia yoŋoo batugianoŋ liligoŋ uugia kuuŋ oŋombe meleeŋgiti, iikawaa so oŋoo batugianoŋ kaaŋagadeeŋ hoŋa kolooro iimambaajoŋ mojeŋ. Kawaajoŋ kambaŋ mamaga oŋoonoŋ kusu kamambaajoŋ areŋ ama laligoweto, iwoi tosianoŋ mono kambaŋa kambaŋa somoŋgoŋ nono amamaawe. 14 Anutuwaa jaanoŋ tosa kokaeŋ eŋ nonja: Ejemba tuuŋ kania kania ilaaŋ oŋomambaa qaayanoŋ mono noo qananoŋ eja. Ejemba momogiawo ano lalabubuya yoŋoo weleŋqeqegia mujoŋ koloojeŋ. Mindimindiri qaa Griik mojuti ano qanda*Qanda, Kooŋ qaanoŋ bus kanaka, ejemba duuyanoŋ iyaŋgiodeeŋ tompiŋ laligoŋ momo mirigia qaa lalabubu laligogi. laligoŋ iyaŋgiaa qaagianoŋ irikawaraka jeŋkejuti, ii kuuya ilaaŋ oŋomambaajoŋ mojeŋ. 15 Kaeŋ moma Oligaa Buŋa ii Room siti oŋoojoŋ kaaŋagadeeŋ jeŋ asarimambaajoŋ afaaŋgoŋ geregere amakejeŋ. Kiaŋ.
Oligaa Buŋawaa ku-usuŋa kokaeŋ:
16 *Maak 8.38Anutuwaa ku-usuŋanoŋ anana kuuya meŋ letoma nonono kambaŋ kokaamba Siwewaa buŋa koloojoŋ. Juuda nononoŋ wala uunana meleema ii moma laariniŋ ano nonoo gemanananoŋ kantri tosaaŋa yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ ii moma laariŋ uugia meleeŋgi. Kawaajoŋ Anutunoŋ ku-usuŋa Oligaa Buŋanoŋ ano ejiwaajoŋ ii gamugamu mende amakejeŋ. 17 *Hab 2.4Oligaa Buŋanoŋ mono solaŋa koloowombaa kania ninisaamakeja. Buŋa qaa moŋ kokaeŋ oogita eja, “Solaŋa kolooji, iinoŋ mono momalaariŋanoŋ nemuŋ kono kotiiŋ laligoŋ ubaa. Qaa iikawaa kania ii kokaeŋ: Nono Anutu kanaiŋ moma laariniŋ momalaarinana iima qaanana jeŋ tegoro solaŋaniniŋ ano namonoŋ laligowoŋatiwaa so toroqeŋ moma laariŋ muŋ jaayanoŋ solaŋaniŋkeboŋa.” Kiaŋ.
Ananaa siŋgisoŋgonanaajoŋ Anutuwaa iriŋa soomakeja.
18 Saanoŋ solaŋaniwonagato, ejemba qaa hoŋa nanamemeŋgianoŋ kojaŋgiŋ sisau meŋkejuti, Anutunoŋ ii Siwenoŋ eukanoŋa uuŋ iiro mende sokono iriŋa soomakeja. Ejemba iikaaŋa kuuya iŋiima aŋgonjoragia qetama siligia bologaajoŋ ama kazia iŋisaamakeja. 19 Ii kokaembaajoŋ: Anutuwaa kania moma kotowombaa so kolooji, ii mono aŋo iŋisaama oŋono batunananoŋ asuganondeeŋ erota momakeju.
20 Anutuwaa laaligoya mende iimakejonto, ku-usuŋa ii Siwe namo mokolooŋ oroma iikanoŋa kanaiŋ qendeema laligoŋ kouro kambaŋ tetegoya qaa asugiŋ eŋkeja. Kawaajoŋ Anutuwaa borotereya tororo iiniŋ beŋ akadamuyawo koloojiwaa kanianoŋ mono saanoŋ moma kotowoŋatiwaa so kolooja. Kawaajoŋ ejembanoŋ iwoi moŋnoŋ mondoŋ iyaŋgiaa qaagiaa kitia naŋgoŋ jewombaajoŋ amamaaŋkeju. 21 *Ef 4.17-18Anutuwaa kania moma kotoŋ laligogito, kileŋ “Iinoŋ beŋnanaga,” kaeŋ mende jeŋ ii mende mepeseegi qabuŋaya batugianoŋ mende kolooro. Kaeŋ mende kolooroto, qaa omaya lansaŋ romoŋgogi momogianoŋ looriro moto koloogi. Uu momakootogia qaa iikanoŋ mono umuŋ koma paŋgamaŋ mero tiŋtuaŋ laligoju. Kawaajoŋ “Anutuwaa kania mende mojoŋ,” jeŋ mondomondo laŋ aŋgi mende sokonja.
22 “Momakooto ejemba laligojoŋ,” jeŋ selegia meŋ uma laligogito, iikaaŋa kanoŋ ejemba uugia qaa kolooju. 23 *Dut 4.16-18Anutu qabuŋaya asamararaŋawo kambaŋ tetegoya qaa laligoŋ ubaati, ii mende mepeseeŋ waeya mende meŋ laligogito, ii mesaoŋ tando lopioŋ ano borosowo uŋa tosaaŋa kuugi. Tando lopioŋ sogogi kaitanigianoŋ eja koomuyaa so kolooju. Uŋa tosaaŋa megi kooŋ, oro ano namonoŋ bagianoŋ koma kondondoŋgoŋkejuti, iyoŋoo so kolooju. Yoŋonoŋ ii usugoŋ beŋ kaaŋa mepeseeŋ oŋoma laligogi.
24 Kaeŋ ama laligogitiwaajoŋ Anutunoŋ ii gema uŋuro iyaŋgiaa uugiaa siiŋ kombombaŋa tondu otaaŋ serowiliŋ ama iyaŋgiaa selegia gamu qeŋ meŋ kamaaŋ aoŋ laligoju. 25 Anutuwaa qaa hoŋa mesaoŋ kitianoŋ qaa qoloŋmoloŋgoyanoŋ qokotaagi. Mokomokoloo Toya oŋanoŋ mende goda qeŋ weleŋa mende qeŋ laligogito, iwoi mokolooroti me iyaŋgiaa borogianoŋ megiti, iikawaa siiŋa kolooro moma borotere yoŋoo waegia meŋ mepeseeŋ oŋoma laligogi. Iikaaŋa laligogito, nononoŋ mokomokoloo Tonana ii kambaŋ tetegoya qaa mepeseeŋkeboŋa. Qaa ii oŋanoŋ.
26 Kaeŋ ama laligogitiwaajoŋ Anutunoŋ ii gema uŋuro iyaŋgiaa siiŋgia kombombaŋa gamuyawo ii tondu otaaŋ kokaeŋ aŋgi: Yoŋoo embaurugianoŋ loemba kana dindiŋa mesaoŋ iyaŋgiodeeŋ meleema agimiŋ aoŋ laligogi. 27 Eja yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ embawo agimiŋ aoŋ laaligo mesaoŋ dogogi. Serowiliŋ ambutiwaa siiŋgia kombombaŋa ii eja batugianoŋ horoŋ aoŋ mogi geriawo kolooro aŋgiodeeŋ meleema agimiŋ aoŋ aŋgonjoragiawo kolooŋ laligogi. Dogoŋ jeubaba laligogitiwaa iroŋa ii Anutunoŋ sogianoŋ meleema oŋono qagianoŋ uro boligi.
28 Anutuwaa kania moma kotowombaajoŋ mogi kamaaŋqeqeta kolooro mesaogi Anutunoŋ mono kaaŋiadeeŋ ii gema uŋuro iyaŋgiaa roromoŋgogia doogoyanoŋ galeŋ koma oŋono nanamemeŋ gamuyawo ama meŋ laligogi. 29 Nanamemeŋ doogoya ano sili bologa kania kania iikanoŋ uugia saa qero kokaeŋ amakeju: Iwoi otoko ama neŋ mewombaajoŋ koposoŋgoŋ aŋgomokoloŋ amakeju. Tosaaŋa yoŋoonoŋ iwoiwaajoŋ goroŋkiki amakeju. Ejemba uŋugi komuŋkeju. Aŋgowowo ama tosaaŋa tiligoŋ oŋomakeju. Ejemba tosaaŋa konjiliŋ qaganoŋ bologa ama oŋombombaajoŋ momakeju. Ejemba gejagianoŋ qaa saŋe aŋgi kemero dimboŋawo juma kemakeja.
30 Gemaqeqe qaa jeŋkeju. Anutuwaa yoŋ jeŋkeju. Sili bologa geriawo teŋ koma otaaŋkeju. Jaba-arambaraŋ ama selegia meŋ umakeju. Selenoŋ kuukuu ano sili bologa morota morota mokolooŋkeju. Nemuŋmaŋ qaagia mende teŋ komakeju.
31 Momogia mende tooro uugia qaa laligoŋ qaa laŋ somoŋgoŋ mende otaaŋkeju. Ala-ala mende ama tosaaŋa yoŋoojoŋ wosomomo mende moma kere meŋ oŋomakeju. 32 Anutunoŋ kana dindiŋa kokaeŋ jeŋ kotorota eja: Ejemba bologa kaaŋa amakejuti, iyoŋonoŋ mono koomu kotakotaa buŋa koloowutiwaa so kolooju. Yoŋonoŋ jeŋkooto ii moma asarijuto, kileŋ iyaŋgio bologa ii amakeju ano iikayadeeŋ qaagoto, tosianoŋ kaaŋa aŋgi ii “Saanoŋ!” jeŋ wambelaaŋ naŋgoŋ oŋomakeju. Kiaŋ.