1 He suqä ämaqeuŋqä äwiŋqä ique ämepu imäkqäpŋqeŋqä, yäŋä qäŋgaŋgpu. Itaŋga wäuŋuä huitaŋä-huitaŋä imäkqäŋqä näqŋqetä, yäŋänäqŋqetä, Dŋä Äŋguä Iqu hiŋgi ävätŋqä iquau mapŋqä diŋqe, he hiqä eŋqetä, kŋuä äwqetä, yäŋänäqŋqä vqaŋgpu. Wäuŋuä huizi iqua e etaŋgqä-qe, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋui hiŋuä-tqe ämäwqätäutŋqe. 2 Tiiŋä dutanji. Ämaqä kukŋuä huitaŋä hŋque ätätqä iqu, ämaqe qätä äŋguä mäwiyqä iqaŋguwitaŋi, iqu qu mätquä itä, Goti Hanjuwä Iquenyä tuänä. Dŋä Iqu iwimäkqaŋgqä iuta, nätmatqä zä äwiŋqeŋqä tänä.*Korinä äpmamiŋuwä iqua, kukŋuä huitaŋä hŋque tqäŋqä näqŋqetä yäŋänäqŋqetäŋi, huiziu ämäwqätäukqeŋqä ätmiŋuwi. 3 Iŋäqe ämaqä, Goti Iqueqä kukŋui hiŋuä ätätqä iqu, iqu ämaqeuqä quuvqä heqiyqe, yäŋänäqŋqä iwimäkätä, suqä äŋguinä imäkqäpŋqä äwivauqumuatätä, itaŋga äwqä haŋuä imbu pmetpŋqä iwimäkätä tuänä. 4 Aŋgumŋi, ämaqä kukŋuä huitaŋä hŋque ätätqä iqu, iqueqä-kiuä yäŋänäqŋqä imäknätqätaŋgqä-qe, ämaqä kukŋui hiŋuä ätätqä iqu, iqu Goti Hanjuwä Iqueqä qokä-apäkiu yäŋänäqŋqä iwimäkquänä. 5 Nyi he eeqänäŋi, kukŋuä huitaŋä-huitaŋä tqäpŋqä nyinätaŋgqä-qe, kukŋui hiŋuä-tqäpŋqe, aaŋä kuapänä änyinätqäuä. Itaŋga ämaqä, kukŋuä huitaŋä-huitaŋä ätqäqä iqu, iqueqä kukŋuiŋqä, “Nyi iiŋä ätqänä” ätätqe, Goti Hanjuwä Iqueqä ämaqeuŋi yäŋänäqŋqä iwimäkänä. Iqu iiŋä mimäkqä etaŋgutqe, ämaqä kukŋui hiŋuä ätätqä iqu, iqueŋi ämäwqätäunä.

6 Nyämaqäuä, nyi äpätmä, kukŋuä huitaŋä-huitaŋinä etqaŋgmdqe, he yätamäkqe, nyitaŋi äänä mapni? Mä nyi he yätamäkqä hemqä diŋqe, nyi äpätmä, kukŋui, Goti Hanjuwä Iqu ämändqueqeŋqätä, ä näqŋqä änyä-häŋä hŋqueŋqätä, ä Goti Iquesaŋi hiŋuä-tqeŋqätä, ä suqä qäyunä imäkqeŋqätä etmqe, ii qäyunäŋi äyuwä. 7 Asä iiŋi, hääwätä gitatä, häŋä-pmeqä maeqä äkakinäqŋqä tqua eŋqä-paŋiyi. Iqua äkakä ätnäŋäqi maqäŋgaŋgutqe, apqä tqä iqua näqŋqä äŋgui mämeqä ipu, hŋqäqi-mända upunä. 8 Itaŋga, “Tä mäkäŋqä uwqäŋganjqä” ätätä, awi ätnäŋäqi matqä iqe, ämaqe mäkäŋqe, nawinyä imäkmbni? 9 Ii eŋqä-paŋi, tiiŋi inänji. He kukŋuä awi, kukŋuä huitaŋä-huitaŋä iunä ätqäupu ätquwi, ämaqä hŋqu heyaqä kukŋui äŋguänä äänä ekitä, näqŋqä äŋguänä äänä meniqi? Hiyaqä kukŋui, eeqäpnä yuŋuä ämamä wänä. 10 Qua täuŋi, kukŋuä kuapänä äwiqetaŋi, eeqänaŋi, qakuä-täŋi. 11 Iŋi ämaqä hŋqu kukŋuä dqaŋgqä iuŋi, nyi kiqä quatiŋqä maqŋqä iqaŋgundqe, iqu nyinyqe, “Ämaqä hŋqäqisaŋä-queqä” kŋuä vänä. Itaŋga nyi-pqe, iquenyqe, asä iiŋä imä. 12 Itaŋga he kukŋui, huiziqua qätä epŋqä ätäpiyäŋgaŋi, he-pqe ätnäŋä iqi tqä-quenä asä iiŋä epŋqe. He wäuŋuä huitaŋä-huitaŋä imäkqäŋqä näqŋqetä, yäŋänäqŋqetä, Dŋä Äŋguä Iqu ävätŋqe mapŋqä aaŋä kuapänä enyätŋqetaŋi, he nätmatqä iiŋä iquataŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä qokä-apäkä huizi iuŋi, yäŋänäqŋqä iwimäkqäpŋqä iquau mapŋqe, wäuŋui yäŋänäqŋqä imäkqaŋgpu.

13 Iŋi ämaqä, kukŋui huitaŋä hŋque ätätäqä iqu, iqueqä kukŋuä iiŋi aŋgumä äkunmäkätŋqe, Dŋä Äŋguä Iqueqä yätamäkqeŋqä tääqä ganä ätätä yatŋqä vqe. 14 Iŋi nyi kukŋuä huitaŋi ätätmä tääqä ätqäqe, ii nyi ŋqä quuvqä iutanä ätqä. Iŋäqe ŋqä kŋuä indqäŋqä iutanä matqä itmitaŋi, kŋuä iqu wäuŋuä hŋqu mimäkqä yänä. 15 Itaŋgi nyi squä imäkmqe? Tiiŋiyi. Nyi Goti Iquenyqä tääqe, ŋqä quuvqä imdatä, ŋqä kŋuä indqäŋqä imdatä qäsä imäkmä. Itaŋga nyi apqe, ŋqä quuvqä imdatä, ŋqä kŋuä indqäŋqä imdatä qäsä tmä. 16 Iŋi si tääqä ätätnä, Goti Hanjuwä Iqueä yoqe haqeu ämamäutŋäŋgaŋi, tqä quuvetänä tqaŋgtqe, ämaqä kukŋuä iquenyqä näqŋqä maeqä, hesä anä äpmeqä hŋqu, saqä “äŋguiqä” tqaŋgŋiŋqe, qätä äänä äkiyätä, “Ii naqä-qakuiqä” täniqi? 17 Si tqä-täuäŋi, Goti Hanjuwä Iqueŋi, “äŋguiqä” qäyunä tquaŋgŋä-qe, ämaqä huiziqueŋi yäŋänäqŋqä miwimäkqä yänä. 18 Ŋqä-näuänä äpmamäŋgaŋi, nyi heŋi ämaiqutäutmä, kukŋuä huitaŋä-huitaŋä iutä kuapänä ätätqäŋä. Nyi iiŋä imäktŋqä iiŋqe, ŋqä Goti Hanjuwä Iqueŋi, “äŋguiqä” ätuätqäŋä. 19 Iiŋä qäyä etaŋgqä-qe, Goti Hanjuwä Iqueqä ämaqä, Jisasi Iqueä yoqeŋqä aquväqŋqä iuŋi, nyi kukŋuä ätätmäŋgaŋi, kukŋuä huitaŋä-huitaŋä iutaŋi quäuqänäŋä†Poli iqu kukŋui, 10,000 ätätä äqäkqe. tumqŋqe, manyiŋgqi. Qu näqŋqä äŋguänä mapŋqä diŋqe, nyi kukŋuä qu näqŋqä eäŋuwä iutaŋi, homä imäkätmä tumqŋqä änyiŋgi.

20 Nyämaqäuä, heqä kŋui indqäŋqe, ymeqä wäŋqä isuauqetäŋi, asänäŋä mämeqäŋqe. Ymeqä nandqä isua, suqä quvqeŋqä maqŋqä eäŋuwä-pa, iiŋä pmetpŋqe. Iŋäqe hiqä kŋuä indqäŋqe, ämaqä naqä kŋui metpŋqe. 21 Kukŋuä huitaŋä-huitaŋä tqäŋqe, kukŋuä-suqä iuŋi, tuwaŋuä tiiŋä äqänä äwi.

23 Iŋi Goti Iqueqä qokä-apäki, qu aquvä äqämbiyi, hŋqunä-hŋqunä kukŋuä huitaŋä-huitaŋä tqaŋguwäŋga, ga ämaqä maqŋqä hŋquaŋä-qe, ä quuvqä maeqiyqä hŋquaŋä-qe, yäpä iŋgisa äyapäpu qätä äwipiyi, “He hiqiyqä itqäŋäuä” tupnä. 24 Iŋäqe qu iiŋä äpmapu kukŋuä awi, hiŋuä-tqä iqua tqä-paŋä tqaŋguwäŋga, ämaqä quuvqä maeqiyqä hŋquŋä-qe, ä ämaqä maqŋqä hŋquŋä-qe, iquau äwimetqe, quvaqä kukŋuä tnämäuqaŋguwi, iqu eeqänäŋi qätä äwiyäqe, iqueqä suqä quvqeŋqä kukŋuä mitqänäŋä wiyänä. 25 Iŋgaŋi ämaqä iiŋä iqu, iqueqä kŋuä indqäŋqä quvqä zä äwämitätqŋqe, näqŋqä ämeqe, Goti Iqueqä yoqä haqeu mamäutŋqä qoŋä äuktäutä, hipeŋui qua bu eätä, “Iyää, aaŋä naqä-qakuänänji. Goti Hanjuwä Iqu hesä anä äpmenä” tänä.

26 Nyämaqäuä, iiŋi änääŋqe? Ii, he Jisasi Iqueä yoqeŋqä aquvä äqänäpiyäŋgaŋi, suqä tiiŋä imäkqäŋqe. Hŋqua wäuŋui, apqä tqäŋqä meqaŋgpi, hŋqua qokä-apäkä iu näqŋqä-vqäŋqä mapŋqe. Itaŋga hŋqua wäuŋui, Dŋä Äŋguä Iqu motqueqaŋgqe, awä-tqäŋqä meqaŋgpi, hŋqua kukŋuä huitaŋä-huitaŋä tqäŋqä meqaŋgpi, itaŋga hŋqua kukŋuä iiŋi, äkunmäkqäŋqä mapŋqe. Nätmatqä eeqänäŋä he iiŋä imäkpqe, ii Goti Hanjuwä Iqueqä ämaqä eeqäpnäŋä iu yäŋänäqŋqä iwimäkqäpnä.

27 Kukŋuä huitaŋä-huitaŋä tqä iquauŋqe, ämaqä hŋquaquŋä-qe, ä hŋquaqui-hŋqueŋä-qe, iqueqäŋga-iqueqäŋga tqaŋgpi, itaŋga hŋqua äkunmäkqäŋqe. 28 Ämaqä kukŋui äkunmäkqäŋqe hma etaŋgutqe, ämaqä kukŋuä tätŋqä iqu, qokä-apäkä huiziuqä awä imŋi qanyä ämeŋämiqä äpme, kukŋui Goti Hanjuwä Iquesä iqueqä-kiuätänä tŋqäŋqe. 29 Itaŋga Goti Iqueqä kukŋui hiŋuä-tqä iquauŋqe, hŋquaquŋä-qe, ä hŋquaqui-hŋqueŋä-qe kukŋuä tqaŋgpi, huizi ‘kukŋui äänä ätqäpiyä’ tpu, iwäsäuqäŋqe. 30 Itaŋga ämaqä quamä ii äpmamitätqä hŋqu, Dŋä Äŋguä Iqu motqueqaŋgqe, awä-tqäŋqä ämeqaŋgutqe, ämaqä kukŋuä tmitätqä iqu, kukŋuä matqä qanyä tqäutŋqe. 31 Kiqä quati, tiinji. Inyänä timäuquätŋqe, qokä-apäki, qu näqŋqä ämepu quwqä äwqä imŋi yaŋnäŋqä imäkänyuembŋqe, hŋqueqäŋga-hŋqueqäŋga pämä ätqäuäqisäpu, kukŋuä tqäŋqe. 32 Itaŋga ämaqä Goti Iqueqä kukŋui hiŋuä-tqä iqua, wäuŋuä iiŋä imäkqäŋqe, quwqä-quwänä äŋguänä äminyäpu, qeiqinyä pmetpŋqe. 33 Ii tiiŋä etaŋgiyi. Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä ämaqä iqua kŋui huitaŋä-huitaŋä quvqe mindqäŋqä ipu, äwqä haŋuä iŋqä pmetpŋqä iwimäkqä-quvi.

Qokä-apäkä Goti Iqu Iqueqäŋqä ätekqä im-imä aquväqŋqä iutaŋä iqua-pqe, asä tiiŋä imäkqäŋqe. 34 Jisasi Iqueqä yoqeŋqä aquväqŋqä iuŋi, apäkä iua, kukŋuä matqä qanyä pmeqäŋqe. Kukŋuä-suqä iu äqänäŋqä-pa, iua kukŋuä matqä, mändi äkittqänäpu yäpä iqi pmetpŋqe. 35 Iua, Jisasi Iqueqä yoqeŋqä aquväqŋqä awä iqisa kukŋuä ätquwi, änä mäwqä yänä. Apäkä hui nätmatqeŋqä näqŋqä metŋqä etaŋgutqe, aŋä yuuwä iunä iiyqä qokique yatŋqä ävätä, näqŋqä metŋqe.

36 Kukŋuä iiŋä iqua mämeqä iquwä iquenäŋi, nyi tii tmqänä. Goti Hanjuwä Iqueä kukŋui, he ganä emetä, im-imä äwekqäta? Ä Iqueä kukŋui, henyä ämakuwäta? Oeyä! 37 Iŋi ämaqä hŋqu, “Nyi Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuiŋqä hiŋuä-tqä iqunjqä” ä “Dŋä Äŋguä Iqu inyimäkqaŋgi itqäŋänä” kŋuä iiŋä indqäŋqä-qu etaŋgutqe, iqu nyinyqe, näqŋqä tiiŋä hiätŋqänänji. “Poli iqu nenyqä tuwaŋuä tä äqiyqe, ii Naqä Iqueqä suqä iutanjqä.” 38 Iŋäqe ämaqä hŋqu, nyaqä kukŋuä tuwaŋuä täu äqänäŋqe, qätä mänyiyqä iqe, qokä-apäki, iqueqä kukŋui qätä mäwiyqä ipnä.

39 Itaŋgi, nyämaqäuä, he Goti Iqueqä kukŋui hiŋuä-tqŋqe, hiqä eŋqetä, kŋuä äwqetä, yäŋänäqŋqä vqäpŋqe. Itaŋga kukŋuä huitaŋä-huitaŋitä tqäŋqe, pmua mimäkqä pambu. 40 Iŋäqe he aquvä äqänäpiyäŋgaŋi, kukŋuä näuä-namä mäwqä, qänaknäŋi, suqä qäyunäŋä iunä iqaŋgpu.