7
Mekisetekä iqu, hiqäva-imäkqä iquautaŋä naqä äpmeŋqeŋqä
1 Mekisetekä iqu, aŋä-himqä Salemätaŋä ämiqä naqä-qu eä, ga iqu Goti Haqä Yätutaŋä Iqueqä hiqäva-imäkqä iquvi.*Ipäqäkqä 14:17-20 Aprähamä iqu mäkäŋqä äwätä, aŋä-himqä huiu ämiqä naqä iquau pizqä äpäseqaŋi, aŋämqä aŋgumä pätqätaŋga, Mekisetekä iqu, iqutä hänaqä awä-iqi äminyiyi, Goti Iqu Aprähamä ique äŋguä pmetŋqä wimäkätŋqä, tääqä ätkqe. 2 Ga Mekisetekä iqueŋi, Aprähamä iqu nätmätqä äpäsätakqä eeqänäŋi, 10 iwäsäueqäwäqe, hŋqu äwikqe. Yoqä Mekiseteki, kiqä quati tiinji. “Suqä jänänäŋä iu ämiqä naqä-quvqä” ätä äqonä. Ŋŋ “Salemätaŋä ämiqä naqä-quvqä” äqonäŋqe, kiqä quati tiiyi. “Äwqä haŋuä imbu pmeqä iu ämiqä naqä-quvqä” ätä äqonä. 3 Itaŋga iqu, kanä-käna, kaqä-kawu maeqä-quvi. Iqueqä häŋä-pmeqe, äänä ipäqäkqäti, ä qäpu äänä heniqäti? Ne maqŋqe. Iqu Goti Iqueqä Ymeqä-qu eŋqä-paŋä eä, hiqäva-imäkqä naqä hea ique-ique pmetäniqe.
4 Täukue! Neqä awä hiŋuiqändqä Aprähamä iqu, nätmätqä äpäsämakqä äŋguänäŋi, 10 iwäsäueqäwäqe, ämaqä tque hŋqu äwikqeŋqä kŋuä indqänäŋä? Iqu ämaqä yoqä naqä-täŋä-qu äyuwä. 5 Lipai iqueqä hueqä-himqä iutaŋä hiqäva-imäkqä wäuŋui ämetqäŋuwä iquauŋqe, kukŋuä-suqe tiiŋä ätnä äwi. “Israitqä iutaŋä hueqä-himqä huizi, qu quwqä nätmatqe, 10 iwäsäueqäupiyi, hŋqu Lipai iquau vqäŋqe.”†A Täuqä 18:21 Iwä Israitqä iqua, Lipai iquauqä kuta-kuŋguka epu, ga iqua Aprähamä iqueqä ymeqä-qua etaŋgqä-qae, Lipai iqua, iquauta ämotautqäŋä. 6 Iŋäqe Mekisetekä iqu, Lipai iquau-taŋä-qu maetqe, iqu Aprähamä iqueqä nätmatqä iwäsäueqäukqä iutaŋä hŋqu ämetä, Goti Iqu ique äŋguä pmetŋqä wimäkätŋqä, tääqä ätkqe. Goti Iqu Aprähamä iqueŋi, “Nyi äŋguä kimäkmniqeqä” ätuätä guä ämäsäuekqä iuŋi, qäyä etaŋgi, Mekisetekä iqu ii itquakqe. 7 Ämaqä hŋqu hŋqueŋqä, Goti Iqu ique äŋguä pmetŋqä wimäkätŋqä tääqä ätqäqe, iqu ämaqä naqä, huizique ämäwqätäuŋqä iquvi. 8 Ämaqä eeqänäŋi, äpäkoŋqä iquanänji. Iŋi Israitqä iqua, quwqä nätmatqä iwäsäueqäupqä iutaŋä hŋqu ämotautqäŋuwä iqua, asä e äpäkoŋqä iquanänji. Mä Mekisetekä, Aprähamä iqueä nätmatqä iwäsäueqäukqä iutaŋä hŋqu ämakqä iqu, iiŋä ma, Goti Iqueä bukiuŋi, iqu häŋä yqänä äpmenä ätänä. 9 Mä Lipai, Israitqä iquauta ämotautqäŋuwä iquauŋqe, ne tiiŋä-pqe inä tanä. “Iqua quwqä-quwä Aprähamä iquesa, 10 iutaŋä hŋqu, Mekisetekä ique äwikuwiqä.” 10 Ii tiiŋä etaŋgiyi. Mekisetekä iqu, Aprähamä iqutä ämiŋgiyäŋgaŋi, Aprähamä iquesaŋä hueqä-himqä Lipai iqua, iqueqä huiwä iu yqänä witaŋguwäŋganji.
Hiqäva-qäyqä Häŋä Iqu, yäuä iquau ämäwqätäuŋqeŋqä
11 Hiŋuiqänäŋäŋgaŋi, hiqäva-imäkqä wäuŋui, Lipai iquanä a äqätpu imäkätqätaŋguwä iutaŋi, Israitqä iqua kukŋuä-suqe Mosisi iquesa ämakuwi. Iŋi Lipai iquauä hiqäva-imäkqä wäuŋui, qokä-apäki mävaputäuqä jänänäŋä hipŋqä yätamäkqä mävqä yänä. Qu iuta jänänäŋä qäyunä hipŋqä-säpi, Goti Iqu, ‘Hiqäva-imäkqä änyä-häŋä, Aronä iqu eŋqä-paŋä maeqä, Mekisetekä iqu eŋqä-paŋä hŋqu, qänaknda timäuniqeqe’, matqä iquäniŋgä. 12 Hiqäva-imäkqä suqä häŋi, huiziqueqä aŋi meqaŋga, kukŋuä-suqä-pqe huätä päwqaŋguti, häŋä hŋqu-mända meniqe. 13 Ämaqä, Goti Iqu, “hiqäva-imäkqä Mekisetekä iqu eŋqä-paŋä timäuniqeqä” ätkqä iqu, hueqä-himqä Lipai iutaŋä-qu maetqe, huiziutaŋä-quvi. Ga hueqä-himqä iiŋä iquesaŋä hŋqu, hiqäva-qäyqä ttawiu ätqäukqä maetqe, oee. 14 Ne näqŋqä äŋguänäŋä tii äyä eäŋu. Neqä Naqä Iqu, Jutä iquautaŋä imäŋgqä-qu äyuwä. Ga Mosisi iqu, ämaqä iquautaŋä hŋqu hiqäva-qäyqä-qu pmeniqeqe, matqä ikqe.
15 Iŋi ‘hiqäva-imäkqä änyä-häŋä hŋqu, Mekisetekä iqu eŋqä-paŋä-qu timäuniqeqä’ tqaŋgi äwiyäuŋquetaŋi, ne näqŋqä äŋguänäŋä tiiŋä hiatuŋquänänji. “Iqu hiqäva-qäyqä Lipai iquauŋi, ämäwqätäuŋqä iquvqä.” 16 Lipai iquesaŋä hiqäva-qäyqä äpmeŋuwi, ii hueqä-himqä iutaŋä iquanä hipnuwäŋqä ätnä witaŋgqä iutayi. Mä Jisasi Iqu, hiqäva-qäyqä äpmeqäqe, ii häŋä hea ique-ique pmeqä iqueqä yäŋänäqŋqä iutaŋi, Iqu ii äpmeqi. 17 Goti Iqueqä bukä iuŋi, Iquenyqe, “Si hiqäva-imäkqä hea ique-ique, Mekisetekä iqu eŋqä-pa, pmettŋiq䔇Apqä Bukä 110:4 ätä äqänä.
18-19 Kukŋuä iquesaŋi, ne näqŋqä tiiŋä äyä equ. Kukŋuä-suqä Goti Iqu Mosisi ique äwikqe, yäŋänäqŋqä maeqä eä, ne mävaputäuqä jänänäŋä hiatuŋquä yätamäkqä mäneyqä iquätŋqä etaŋgi, Goti Iqu maŋitä ämaitä, hänaqä aaŋä äŋguänäŋä, kukŋuä-suqä ique ämäwqätäuŋqä hŋqu imäueqäqe. Huäŋqä iquesaŋi, ne Goti Iquenyqä qäqiqi wanä.
20 Ga Jisasi Iqu hiqäva-qäyqä ätimäukqe, Iqu hiŋgi qanyänä matimäuqä ikqe. Hiqäva-qäyqä huizi iqua, iiŋä hepŋqä duŋqe, ämaqä hŋqu, ämaqä naqä hŋqueqä yoqe ätätäqeta, atäuŋuä miqä imiŋqe. 21 Mä Goti Iqu, Jisasi Ique hiqäva-qäyqäŋqä atäuŋuä itäqäŋgaŋi, Iqueqä yoqä dutanä atäuŋuä yäŋänäqŋqä ikqe. Iqueqä bukä iuŋi, tii ätänä.
“Naqä Iqu Iqueqä yoqä duta ätätä ätkqe. ‘Si hiqäva-qäyqä hea ique-ique pmettŋiqä.’ Iqueqä kukŋuä iiŋä ätätqä duŋi, tŋäŋqä miqä yäŋqiyä.”§Apqä Bukä 110:4
22 Goti Iqu, Iqueqä yoqä dutanä atäuŋuä yäŋänäqŋqä ikqetaŋi, ne näqŋqä ti eäŋu. Jisasi Iqu hea ique-ique pmetäniqetaŋi, kukŋuä Goti Iqu änyä-häŋä ämäsäuekqe, äŋguänäŋä eä, kukŋuä yäuä iuŋi ämäwqätäuänä.
23 Ämaqä kuapänäŋä hiqäva-qäyqä äpmeqisäpiyä iqua, äpäkonäpiyä iutaŋi, äpakänä mäpmeqä imiŋuwi. 24 Iŋäqe Jisasi Iqu, hea ique-ique pmetäniqetaŋi, hiqäva-qäyqä wäuŋui, mävqautämäuqä, a äpakänä äqätqa wätäniqe. 25 Iŋi Iqu hea ique-ique iiŋä äpmetä, Goti Iqu qokä-apäkä aŋgumä itmetŋqä tääqä ätuätŋqä-qae, qu Iqueä yoqeta, Goti Iquenyqä qäqiqi pätqätaŋguwä iuŋi, häŋä näweqä imäkäqumuatquänä.
26 Ga neŋi yätamäkqä neyätŋä diŋqe, hiqäva-imäkqä iquauqä naqe, Iqu Qäqunänji. Iqu Goti Iqueqänä äpme, suqä quvqä hui mimäkqä-qu eä, suqä quvqä hui Iqutä täka mamäkqä eä, ga suqä quvqä imäkqä iuŋqä qäqiqi mäpmeqä, Goti Iqu Ique qäukuä haqä yätuŋqä ätuma äpmuatekqe. 27 Hiqäva-imäkqä iquauqä naqä huizi iqua, hiqäva hiunji ique-iqueŋi, suqä quvqä quwqe-ganä äqämbiyi, qänakŋi qokä-apäkiuqe, iŋga äqäka äwätqäŋuwi. Iŋäqe Jisasi Iqu suqä iiŋi maeqä-que. Iqu hiqävae, hŋqunä äqiyätä, Iqueqä-kiuä Goti Ique äwiŋgqe.
28 Auä, tiiŋiyi. Kukŋuä-suqä Goti Iqu Mosisi ique äwikqe, ämaqä yäŋänäqŋqä maeqä iquauŋi, hiŋgi hiqäva-imäkqä iquauqä naqä pmapŋqä atäuŋuä itŋqe. Mä kukŋuä-suqä iquesa qänakŋi, Goti Iqu kukŋui, Iqueqä yoqä dutanä guä yäŋänäqŋä ämäsäuetä, Iqueqä Ymeqä Ique atäuŋuä ikqe. Ymeqä Iqu, huiŋqä äwa miqä, ne Yätamäkqä Neyqä-qu qäyunäŋä eä, hea ique-ique pmetäniqe.