1 I ätäqe, Jisasi Iqu hiqäva-imäkqä aŋiutaŋi yäpaqäŋgisa ätimäwa pqaŋgaŋi, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä hŋqu, “Näqŋqä-vqä Iquki, Si hiqäva-imäkqä aŋi hiŋuä qunyä. Kiqä hikä naqetä, aŋä qeqätqetäŋi, äänä ämätukuwätiyä-qe, ne iiŋqä maŋä matqä yaŋqunä” ätukqe.

2 I tquaŋga Jisasi Iqu iqueŋi, “Si aŋä naqä tä mätnätaŋgqä tquauŋi hiŋuä äqunäŋnä? Hikä iqua yäŋqä-mäŋqeu yqänä tii makŋqä, qäpu heniqeqä. Eeqäpnä qäpu äsisäupu, bi tnämäupnuwiqä” ätukqe.

3-4 Jisasi Iqu qoqoŋä Olipä iu, hiqäva-imäkqä aŋä näŋgisa mätnätaŋgi äqunä pmetaŋgaŋi, Pitä ique, Jemisi ique, Jonä ique, itaŋga Endru ique, iqua quwqä-quwänä Jisasi Iqueŋi yatŋqä tii äwikuwi. “Nätmatqä iiŋi, äkŋga timäuniqä iiŋqä, natiyä. Itaŋga ne squä-ganä mänätqueqaŋguti, ga ne iutaŋi näqŋqä eätanä, ‘Ou, nätmatqä tiiŋä tqua timäuniqeŋqä äyä änatqiyä,’ kŋuä neyäniŋqäuä” ätukuwi.

5-6 Yatŋqä ii vqaŋguwäŋga, Iqu iquauŋi, tii ätukqe. “Qu quaŋgä etäpu, hiqä kŋuä indqäŋqä qui emäkqäŋqe, he mimbiyä. Ämaqä kuapänä hŋqunä-hŋqunä ätimäuqisäpu, Ŋqä yoqe ätäqisäpu, ‘Nyi qäqunjqä’ ätäpu, ämaqä kuapänäŋä iuqä kŋuä indqäŋqe, qui iwimäkäqisqäpnuwiqä. 7 Itaŋga he ämaqe mäkä naqänäŋä päuŋgeyqaŋguwi qätä äwiyäpu, ‘Ämaqä kiŋä daŋä hui mäkä äunätqäŋäuä’ tqaŋgä qätä äwiyäpiyäŋgaŋi, he zä ipu, yäuŋuä-yäuŋuä miqä pa iqäpŋqä. Nätmatqä iiŋi ätimäutäqä-qe, hiunji yäpaki änänjqä. 8 Ämaqä huitaŋä iqua, hueqä-himqä huitaŋä iquatäŋi, mäkä vauqumuatpnuwiqä. Ämaqä miqä hŋqueqä mäkä-iqä iqua, huiziqueqä iquatäŋi, mäkä humbnuwiqä. Hŋqäqiŋi, qua ekä yäniqeqä. Itaŋga hŋqäqiŋi, buayä dä naqänäŋä timäuniqeqä. Apäkä iua, ymeqä änä ämipŋqä täŋä-huŋqä ämetqäŋuwä-paŋi, nätmatqä iiŋä iqua-ganä timäuniqeqä.

9 Iiŋä etaŋgi, he yasämä mimbiyä.†Matiu 10:16-22; Lukä 21:12-19 Ämaqä naqä kukŋuä mitqä iquauŋqä etma upnuwi. Itaŋga aŋä aquväqŋqä iu ptqä hepäkpnuwi. Itaŋga qu Nyi mändi äŋgittqiyäpu, he aŋä-himqeutaŋä ämaqä naqä iquauä hiŋuä iqi ekitqätepnuwi. Ii he iquau kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi, awä eeqä tupŋqeŋqä. 10 Itaŋga Ämaqä eeqänäŋä, qua äwitqutäŋqä-pa, qu kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋiŋqe, qätä-ganä wipnuwäŋqeqä. 11 Itaŋga qu etmepu, kukŋuäŋqä etma uwqaŋgpqe, ‘Ne kukŋuä äänä tatuŋquäwä?’ kŋuä maeyqä itä, zä miqä iqäpnä. Iŋgaŋi kukŋui, he matqä, Goti Iqueqä Dŋä Äŋguä Iqu täniqeqä. Iŋi, he kŋuä Goti Iqu etapqaŋgqenä tqäpnä.

12 Ämaqä hui quwqä käta-käŋgueque, huiziqua ique pizqä päkpŋqä iiŋqe, quwqä hipa iu wipnuwiqä. Itaŋi kaniqukua, quwqä ymeqä iquau-pqe, suqä asitaŋinä itquapnuwiqä. Itaŋga ymeqä iqua, kunaqä-kunuŋuautä-pqe, mäkä äunäpu asä ii ipnuwiqä. 13 He Nyaqä yoqä-täŋuenä etaŋgi, ämaqä eeqänäŋi himä-wiuŋqä emäkqäpnuwiqä. Iŋäqe qokä-apäkä haŋä-iqä qäpu etqäŋgaŋqä yäŋä äqämbu äpmamitpqä iqua, Goti Hanjuwä Iqu häŋä iqumuatäniqeqä” ätukqe.

14 (Ämaqä kukŋuä tä a ätäutäqä iqu, näqŋqä äŋguänä mequätŋqe.) “He nätmatqä qui imäkqä quvqänäŋä iqu aŋä pmua imäknäŋqä iqi tqäutaŋgi qumbnuwiqä. Iŋgaŋi qokä-apäkä qua Jutiya iu äpmeŋuwä iqua, ze, qoqoŋä yätuŋqä yqäpŋqä. 15 Ä ämaqä aŋä atääqä hevqä iu äpmamitätqä iqu, qua mäŋi ikuapmäutäqäŋgaŋi, iqu aŋä yäpä yäŋgisa mäpeyqä itä, iqueqä nätmatqä aŋä yäpä iŋgisa witaŋgutqeŋqä kŋuä mindqäŋqä itä, hämänänä zä uwquäŋqä. 16 Ŋŋ ämaqä, iqueqä wäuŋuä iu äpmamitätqä iqu, iqueqä gquä quäuqä metŋqä aŋgumä mäwqä iquäŋqä. 17 Itaŋga, apäkä äwqä-täŋä iuauŋqätä, ymeqä aŋuäŋqä-täŋä iuauŋqätäŋi, zä maqänä mäwqä iqaŋgpqeŋqe, huäqä kiiŋä huŋqeqä. 18 Nätmatqä quvqä iiŋi, yuŋuä quŋqäŋga matimäuqä yätŋqä diŋqe, he Goti Hanjuwä Iqueŋqä tääqä tqäpŋqeqä. 19 Itaŋga haŋä-iqä iŋga timäuniqe, naqänäŋä ämäwqätäuniqe. Goti Iqu qua imäkkqäŋgata täŋga tiŋqe, haŋä-iqä tqutä asänäŋi matimäuqä imiŋqeqä. Qänakndaŋä-pqe, iiŋi matimäuqä yäniqeqä. 20 Haŋä-iqeŋqe, Naqä Iqu, ‘Wäŋqäpu wäniqeqä’ ae ätkqeqä. Iqu iiŋä mimäkqä-säpi, ämaqä eeqänä qui imäkŋgäpniŋgä. Iŋäqe Iqu qokä-apäkä Iqueqäŋqä atäuŋuä ikqä iquauŋqä kŋuä indqänätä, wäŋqäpu hiätŋqä imäkäniqeqä” ätukqe.

21 “Iŋgaŋi ämaqä hui, ‘He hiŋuä qumbiyä! Kraisi ne ämineyätŋqä Goti Iqu ique atäuŋuä ikqä iqu täqi äpmenä,’ ä ‘Näŋi äpmenä’ etqaŋgpqe, he qätä mäwiyqä pa iqäpŋqä. 22 Ii tiiŋä etaŋgi. Ämaqä quaŋgä-tqä hui ätimäupu, ‘Nyi Kraisi he ämeyqäŋqä Goti Hanjuwä Iqu atäuŋuä änyikqä iqunjqä’ etäpu, ämaqe kŋuä iqä mapŋqeŋqä, nätmatqä ämaqä mimäkqänäŋä huitaŋä-huitaŋi imäkpnuwiqä. Quaŋgä-tqä iiŋä iqua, ämaqä Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqäŋqä atäuŋuä ikqä iquauŋi, qäyasäqi ätuma wanä-tpu ipnuwiqä. Itaŋga ämaqä huizi, ‘Nyi hiŋuä-tqä iqunjqä’ ätäpu, asänäŋä imäkpnuwiqä. 23 Iiŋä etaŋgi nätmatqä eeqä timäuniqeŋqä Nyi ganä awä näwi etqä. Iŋi he yasämä mimbiyä.

24-25 Itaŋga, haŋä-iqä naqänäŋä ae etqä iqua qäpu hiqaŋgaŋi, maqänäŋi mäptqä iqu hea äwitä, qaŋuä iqu mäyäŋqä itä, qätäqueqä iqua qäukuä yätuŋi äväma qua täu qiyäpäkŋgaŋguwäŋga, ga nätmatqä yäŋänäqŋqä qäukuä yätu äwiŋuwi ämeŋä ipnuwiqä.‡Asayä 13:10; Joeli 2:10 26 Iŋgaŋi qu, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu qaquvqä iu äpme, Iqueqä yäŋänäqŋqetä, Iqueqä we-huŋqä naqänäŋä itä pqaŋgi qumbnuwi. 27 Iŋgaŋi Iqu eŋätqä iquau ändowatätä, ämaqä ‘Ŋqeqä’ ätätä atäuŋuä ikqä iquauŋi, qäukuä-qua hituŋuä äwitqutäŋqä-pa, aquvä eeqänä maqiyäniqe.

28 Itaŋga zä-eaqä iqu ämetquetŋqeŋqä näqŋqä mapiyä. Kiqä äpa iuŋi, eqä yqänä änyä, quwqä mŋi änyä-häŋä iŋgqäqe, näqŋqä tiiŋä iqäpŋqä. Yuŋuä äqunätŋqe qäpu eätä, mäptqä dŋä hinätŋqe, qäqi etaŋgiyqä. 29 Asä iiŋi, he nätmatqä Nyi etqäqä iiŋä ii timäwäwqaŋgi äqumbiyäŋgaŋi, he näqŋqä tiiŋä hipnuwiqä. Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu äpätŋqä aŋä hänaqä iu näwe tqäutaŋgiyqä. 30 Nyi he naqä-qakuä etqä. Ämaqä hea iŋga pmapnuwä iqua, qu mapäkoŋqä yqänä pmetaŋguwäŋga, nätmatqä eeqänäŋi timäuniqeqä. 31 Qäukuitä, quaetä qäpu heniqe. Mä Nyaqä kukŋui qäpu maeqä yäniqe.

32 Iŋäqe nätmatqä iiŋi äkŋga timäuniqä iiŋqe, ämaqä hŋqu änyä maqŋqä eänä. Ynaunjqä qäukuä yätutaŋä iquatä, Nyi Ymeqä Iqundäŋi, ne änyä maqŋqä eäŋunä. Apiqu Iqueqä-kiuänänjqä. 33 Nätmatqä iiŋi äkŋga timäuniŋqeŋqä änyä maqŋqä eäŋuwä-qae, yasämä ätuäqämepu, hiŋuä äqumbu pmetpŋqe. 34 Ii tiiŋä eŋqä-paŋi. Ämaqä hŋqu kiŋä hmqä wätŋqä, ga iqu, iqueqä wäuŋuä-wiyqä iqua, iqueqä aŋä mipŋqä ävqä-paŋä iiŋiyi. Ga wäuŋui, ique-iqueqä äpatätä, kikiŋä väniqe. Iŋi, hänaqä qŋqaŋä miqä iqueŋi, ‘Yasämä ätuäqämanä pmettŋqeqä’ tuäniqe. 35-36 Iiŋä etaŋgi, ‘Kaqä aŋä-täŋä iqu, heaetäŋä-qe, ä quaesqäŋgaŋä-qe, ä zäŋqä kŋuä duätqätaŋgaŋä-qe, ŋŋ zä we-huŋgaŋgaŋä-qe, äkŋga ti päniqätiyä-qe’ änyä maqŋqä eäŋäuä. Iiŋqe, he yasämä ätuäqämepu, ga hui, ‘Iqu iŋga päŋqiyä’ kŋuä maeyätaŋga, äpätqe, hiqaqä witaŋgä hiqäŋqä iiŋqäuä. 37 Nyi kukŋuä etqe, qokä-apäkä eeqänäŋä iu ätquä. ‘Ga yasämä ätuäqämapu pmäpŋqä iiŋqä’ etqänä” ätukqe.