7
Israitqä iquautaŋä 144,000, Goti Iqueqä hiqŋqä ämakuwiŋqä
1 Iiŋi ae äqunmitaŋi, nyi ynaunjqä hŋquaqui-hŋquaqui qua hituŋuä hŋquaqui-hŋquaquiŋä iu tqäutaŋgä äquŋgqe. Yuŋuä tutqä qäpu mäquŋquä yätŋqeŋqe, iqua yuŋui hituŋuä hŋquaqui-hŋquaquisa timäumiŋqeuŋi, a äqätpu ätqäumiŋuwi. 2 Ynaunjqä iqua quaetä, eqä-pŋiutä, qui imäkpŋqe, Goti Iqu yäŋänäqŋqe ae äwikqe. Iiŋä äqunmi huizi, ynaunjqä hŋqu mäptqä timäuqä bu ävämeqe, nätmatqä Goti Häŋä Äpmeŋqä Iqueqä hiqŋqä imäkqe a äqätqa äyapkqe. Itaŋga iqu ynaunjqä hŋquaqui-hŋquaquiŋä iquauŋi, tääqä yäŋänäqŋqä tii ätukqe. 3 “He qua iu, eqä-pŋä iu, itaŋga zä iu, qui maqänä mimäkqä pambiyä. Ne neqä Goti Iqueqä hiqŋqe, Iqueqä wäuŋuä-wiyqä iquauä hipeŋuä iu ganä qiyeqaŋgua, ga qänakŋi, he nätmatqä qui iŋga imäkqäpŋqä.”
4 Iiŋä äwimitaŋi, qänakŋi nyi Goti Iqueqä qokä-apäkä hiqŋqä ämakuwiu atäuŋuä ikuwiŋqä qätä äwikqe. Qokä-apäkä, hueqä-himqä Israitqä iquesaŋä eeqäpnäŋä iquauä awä iqisaŋi, hävemnäqŋqä, 144,000 atäuŋuä ikuwi. 5-8 Iiŋä etaŋgi hueqä-himqä Jutä iquesaŋi 12,000, Lupenä iquesaŋi 12,000, Geli iqueui 12,000, asi Aseli iquesaŋi 12,000, ä Näptali iqueui 12,000, Mänasa iquesaŋi 12,000, ŋŋ Simiyonä iquesaŋi 12,000, Lipai iqueui 12,000, Isäka iquesaŋi 12,000, Seplonä iqueui 12,000 inä iqäpiyi, Josepä iquesaŋi 12,000, itaŋga Benjämenä iquesaŋi 12,000, iqua Goti Iqueä hiqŋqe ämakuwi.
Ämaqä kuapänäŋä iqua, Goti Iqueqä yoqe haqeu ämamäumiŋuwiŋqä
9 Ii äqunmi qänakŋi, hiŋuä aŋgi äquŋgqe, ämaqä kuapänäŋä hŋqua, zä-hawä iqueuä hipeŋuä iqisä, ä Sipsipqä Meqä Iqueä hipeŋuä iqisä, tqäutaŋgä äquŋgqe. Ämaqä iiŋä iuŋi, ämaqä hŋqu a änä matäuqänäŋä hävemnäqŋqe. Iqua qua eeqänäŋä iutatä, hueqä-himqä eeqänäŋä iutatä, ä huiwä huitaŋä-huitaŋä änyäŋuwä iutatä, ŋŋ aŋä-kukŋuä eeqänäŋä iutaŋä iquayi. Ga ämuasmäŋqe, quäuqä qäpaiqä ämuasmämbu, quwqä yeeqä motquapŋqe, zäwqä tuwä hiiki a qätätaŋgä äquŋgqe. 10 Qu iiŋä ätqäupiyäŋgaŋi, maŋä yäŋänäqŋqä tii ätmiŋuwi. “Neqä Goti, zä-hawä iu äpmeŋqä Iqutä, Sipsipqä Meqä Iqutä, aŋgi inetmesinyä, äŋguä pmetuŋquä inemäkiyi, Iquaqunänjqä.”
11 Itaŋi ynaunjqä eeqänäŋä iqua, zä-hawä ique, nätmatqä häŋä-pmeqä-täŋä iquau, ämaqä naqä iquau, awä iqi ämamäupu ätqäpiyi, itaŋga qu zä-hawä ique hiŋuä äqumbu, qoŋä oesäpu, hipeŋuä qua bu eäpu, Goti Iqueqä yoqe haqeu ämamäumiŋuwi. 12 Qu ii ipiyäŋgaŋi, tiiŋä ätmiŋuwi.
“Ii naqä-qakuiqä. Ne neqä Goti Iqueŋqä yeeqä aaŋä hävemnäqŋqä itanä, Iqueqä yoqä naqe, awä tatuŋquänänjqä. Iqu kŋuä äŋguä iwäsäuqä-täŋueqä, ga ne Iqueŋi, ‘äŋguiqä’ ätuätanä, itaŋgaŋi Iqueqä yoqe, haqeu ämamäuquatuŋquänänjqä. Auqä, Iqu Aaŋä Yäŋänäqŋqä-qu eä, eeqänäŋä iu Miqä-queyqä. Hea ique-iqueŋi, nätmatqä eeqänäŋä tä, ii Goti Iqueqänänjqä. Aaŋä naqä-qakuiqä.”
13 Iiŋä tqäŋguwäŋga, ämaqä naqä iquautaŋä hŋqu, yatŋqä tii änyikqe. “Qokä-apäkä ämuasmäŋqä qäpaiqä ipnäŋuwä tä, ii tqukuakä? Qu äŋgisa äpquwäwä?”
14 Iiŋä dqaŋga, nyi tii ätukqe. “Naqä iqukiyä, si tqä-täuä näqŋqä eäŋinyä.”
Ga iqu tii ändkqe. “Ämaqä tä, qu haŋä-iqä, täŋä-huŋqä naqänäŋä*Matiu 24:21 ämepu äpmamiŋuwä iuta äpquwä iquaeqä. Ga quwqä ämuasmäŋqe, Sipsipqä Meqä Iqueqä häŋeqeu, qäpaiqä imäknätŋqä asŋä äqäyätqäŋuwä iquaeqä. 15 Iiŋä dutaŋi, qu Goti Iqueqä zä-hawä hipeŋuä iqi ätqäuäŋäuä. Qu hiunjiŋgatä, heatqäŋgatä, Iqueqä aŋä iu äpmapu, Iqueqä yäpä iqi pmetaŋgä, Iqu Iqueqä zä-hawiu äpme, quŋi ämitqänä. 16-17 Sipsipqä Meqä zä-hawiuŋi awä iqi äpmeŋqä Iqu, quwqä Ämiqä äpme, iquauŋi eqä esquä hea ique-ique äŋqä duŋqä ätuma wäŋqiyä. Itaŋga Goti Iqu, kŋuä äpakä maqiyqä ipŋqä, quwqä hiŋuä eqä ye esäŋqiyä. Iutaŋi buayä dä miqä ipu, quwqä quväki yäkäŋä mäwiyqä itä, mäptqetä, nätmatqä tnäŋitä, tnäŋä miwimäkqä yäŋqiyä.”