3
Hakamattoni naa taratara kootou
Aku taaina ma aku kave nei. Kootou see mee maa kootou hakkaatoa ki heheuna maa ni tisa. Kootou e illoa maa te hakatonu maatou naa tisa raa ma ki ttoe iaa i aaraa tama. Taatou hakkaatoa maraa e hakassara naa vana taatou. Tevana iaa te tama see hakassara ana taratara raa, teenaa ko te tama e tonu aa e iloa te roorosi i tana haitino hakkaatoa. Taatou maraa e hakao te tamaa katana i te maaisu te hos raa ki lavaa te paarea taatou te hos naa ki tere ki naa kina taatou e fiffai. Kootou hakatuu hoki i naa hurohuro naa vaka e llasi. Niaaina maa te hui te vaka naa e tere iloto naa matani e llasi raa, te vaka naa e lavaa koi te hakaraaua te tinohiti te vaka naa ki te tamaa hoe. Te hui te vaka naa ma ki tere koi ki naa kina te tinohiti te vaka naa e hiihai. Te arero te tama e mee peenaa. Te tamaa arero naa e lavaa iloo te ahu ki naa vana hakamattaku.
Kootou hakatuu i naa lavaa te hui te vao te tuunia te tamaa maramara ahi no vela hakkaatoa. Te arero raa e mee ma se ahi. Teenaa se mee iloto naa haitino taatou e lavaa te hakakkoro te kau vana see ttonu ki hakallika taatou. Naa ora taatou nei e lavaa te seua te ahi e takoto i naa arero taatou, teenaa ko te ahi e sura mai i te ahi e ura see mate. Te kau manu vao e kaittama, naa manu e lellere, naa manu e torottoro i te kerekere aa ma naa ika i te moana, ku oti te haia naa tama te maarama nei ki ttara, aa e lavaa hoki laatou te anaanaria ki ttara. Tevana iaa see hai tama ku oti te lavaa te haia a ia te arero ki tara. Te arero te tama e ssuke te kau vana hakallika aa see ilotia taatou te haia ki tara, aa te tama e lavaa te mate iaa ia. Taatou e taratara hiahia ki TeAriki taatou ma te Tamana ki naa arero taatou. Iaa taatou e ffuri hoki no sasaakiria taatou naa tama TeAtua ni penapena ki tiputtipu ma ko Ia ki naa arero naa koi.Gen 1.26 10 Naa taratara hiahia ma naa taratara haaeo e ssura iho i te maaisu naa koi. Aku taaina ma aku kave nei, te mee naa ki see sura i kootou. 11 See hai sao e ppuna ake te vai e vai ttoro ma te vai e vai ssaa hakapaa i te rua tokotasi. 12 Aku taaina ma aku kave nei, te laakau te ‘fig’ raa see lavaa te hua naa oliv; te laakau ‘grape’ raa see lavaa te hua naa ‘fig’, aa te ssao e takoto te vaittai see lavaa te ppuna iho te vai e taukareka te unu.
Te atamai TeAtua
13 E hai tama i kootou e atammai aa e illoa i naa vana? Laatou ki hakaari maa laatou e atammai ki naa tiputtipu taukalleka naa ora laatou. Teenaa ko naa sosorina taukalleka laatou e hai seemuu i laatou e atammai. 14 Tevana iaa ki mee kootou e manava ssano, e haaeo, aa e kaimmate i naa mee kootou, kootou ki see taratara kailallao ka ahu maa kootou e atammai. 15 Teenaa seai se atamai e sura mai i te lani; teenaa se mee te tama te maarama nei. Te tiputipu naa e sura i naa tippua e hakallika. 16 Naa kina e takoto te manava ssano ma te manava e kaimmate i naa mee raa, te hakatautau ma te kau vana e hakallika raa hoki e ssura. 17 Te tiputipu te atamai e au i te lani raa iaa e kaamata maa e matahua; e mee hoki ki noho laaoi ma telaa tama, e meemee hakaraaoi telaa tama, e haisoa laaoi; te mee raa e sura te manava aroha i telaa tama, aa e sura naa sosorina e taukalleka; tevana iaa te hirihiri tama ma te manava e kaikailua raa see sura. 18 Te taukareka raa ko te tiputipu ma ki hakasuratia naa tama e mee telaa tama ki noho laaoi maa aaraa tama.

3.9 Gen 1.26