3
Jon Baptis ku takutaku
(Matiu 3.1–12; Mak 1.1–8; Jon 1.19–28)
Teenei ko te hakasehui ma rima na hetau Taiberias e tuku i Rom, tena Pontius Pailat e hakamaatua i roto Judia, tena Herot e hakamaatua i roto Galili. Filip te taina Herot raa e hakamaatua i roto Ituria laaua ma Trakonitis, ia tena Lisanias e hakamaatua i roto Abilene. Tena Anas laaua ma Kaiafas ko na pohouru hakananniu na maatua raa.
Te saaita naa, na tattara TeAtua raa ku ttiri Jon te taupeara Sekaraia raa i roto te kina e tuu mahoa raa. Tena Jon ku haere vaa roto na kina hakaatoa tappiri te riva Jordan raa no takutaku ake ma, “Ttike i taha ma na hai sara kootou raa, tena anau ku hakoukou tapu kootou. TeAtua e me ki ssoro na hai sara kootou raa i taha.” E ssau pera ma profet Aisaia ni taataa mai i roto te launiu aia ma,
“He tama e takutaku i te kina e tuu mahoa ma,
Tanattana te mateara TeAriki* 3.4 TeAriki: Na tattara nei e mmau i roto Aisaia 40.3. I roto te Old Testament se isi TeAriki e meia e isi koi Jihova ki hamai vaa aruna.
Tena ku hakatonu te mateara Aia raa ki tonu.
Tanu na kina notonoto raa ki mmore.
Tena ku ssari na mouna ia ma na tutu raa ki hakanatahi.
Hakattonu na mateara e ppiko raa ki ttonu,
tena ku hakamoremore na kina papapa haeo raa ki pappapa laoi.
Tena na tama roo hakaatoa e me ki kkite TeAtua e tokonaki laatou ki ora.”
Tena tammaki na tama ku oo ake Jon ma tama raa ki hakoukou tapu laatou. Kito Jon ki meake na tama raa, “Kootou ni lapono. Koai te tama e meatu ma kootou e lavaa te hakassao i taha ma na hakalono llihu TeAtua e me ki kou atu kootou raa? Ppena na mee taualleka ki huri ake pera ma kootou ku ttike i taha ma na hai sara kootou. Tena auu se ahu ma Abraham he tipuna kootou. Anau e meatu kootou pera ma TeAtua e lavaa te huri na hatu nei ki mee peeraa ma ni mokopuna Abraham. Te taku TeAtua raa ku tanatana ki ttuu na patiaka na laakau raa; na laakau hakaatoa se hhua na hua taualleka raa e me ki tuutia ki hina, tena ku lletu i roto te ahi.”
10 Kito te kanohenua raa ki meake Jon, “Maatou e me ki mee peehee?”
11 Tena Jon ki meake, “Te tama e isi e rua na kaukahu raa ki kou ake he kaukahu hokotahi ma te tama se isi raa. Tena te tama e isi na kai raa ki vvae na kai aia raa ma alaa tama.”
12 Na tama e aoao na takis te taumani raa e hihhai hoki ma Jon ki hakoukou tapu laatou. Tena na tama raa ki meake, “Rabai, hea maatou e me ki ppena?”
13 Tena Jon ki meake na tama raa, “Kootou ki se too na sileni ki raka i aruna ma hea na tama hakamattua raa e meatu kootou ki too raa.”
14 Tena na soldia raa ki meake Jon, “Kaa maatou? Hea maatou e me ki ppena?”
Kito Jon ki meake na tama raa, “Auu se malliu no too na sileni te kanohenua raa ki raka ma te kooina kootou e tau te too raa. Kootou ki hihhia koi ma na sui kootou raa.”
15 Te kanohenua raa e nnoho ma te hakattina pera ma te Mesaia raa e me ki hamai, tena laatou ku mamannatu ma Jon kame ko te Mesaia raa. 16 Tena Jon ki tattara ake te kanohenua raa hakaatoa ma, “Anau e hakoukou tapu kootou ma te vai, e meia e isi te tama e me ki hamai i muri anau tera e hakanaaniu roo i aruna anau. Anau se tau hoki te vvete na maea na taka Aia e uru raa. Tama raa e me ki hakoukou tapu kootou ma TeAnana Tapu ia ma te ahi. 17 Tama raa ku tuu ma te tahitahi Aia raa ki vvae na hua raa i taha ma na penu na hua raa, tena ku hakkutu na hua raa i roto te hare Aia raa, tena ku ttuni na penu na hua raa.”
18 E tammaki roo na ara tera Jon e takutaku ake te Rono Tauareka TeAtua raa i na kanohenua raa, tena aia ki meake hoki na tama raa ki peesia na tiputipu sakkino laatou raa.
19 Tena Jon ki hai ake Herot, te tama e hakamaatua i roto Judia raa, e mee Herot e avana Herodias te avana te taina roo aia raa, tena ki ppena hoki tammaki na mee se ttonu. 20 Tena Herot ki ppena te mee sakkino roo no ppono Jon i roto te hare karapusi.
Jon e hakoukou tapu Jisas
(Matiu 3.13–17; Mak 1.9–11)
21 Na tama raa ku oti te hakoukou tapu ria hakaatoa, tena Jon ki hakoukou tapu hoki Jisas. Te vaelani raa ku taaraki te saaita Jisas ni lotu raa, 22 tena TeAnana Tapu raa ku llee iho i aruna Jisas pera ma he rupe. Tena TeAtua ki tattara iho i te vaelani ma, “Akoe he Tamariki hakamaoni roo Anau. Anau e hihia roo i Akoe.”
Te manava Jisas
(Matiu 1.1–17)
23 Te saaita Jisas ni kaamata na hehekau Aia raa, Aia ku taapiri ki tae tipu toru na hetau te matua Aia. Tena Jisas ko te Tama te kanohenua raa e mannatu ma he tamariki Josep raa.
Tena Josep he tama Heli.
24 Heli he tama Matat.
Matat he tama Livai.
Livai he tama Melki.
Melki he tama Janai.
Janai he tama Josep.
25 Josep he tama Matatias.
Matatias he tama Amos.
Amos he tama Nahum.
Nahum he tama Esli.
Esli he tama Nagai.
26 Nagai he tama Mat.
Mat he tama Matatias.
Matatias he tama Semein.
Semein he tama Josek.
Josek he tama Joda.
27 Joda he tama Joanan.
Joanan he tama Resa.
Resa he tama Serubabel.
Serubabel he tama Sealtiel.
Sealtiel he tama Neri.
28 Neri he tama Melki.
Melki he tama Adi.
Adi he tama Kosam.
Kosam he tama Elmadam.
Elmadam he tama Er.
29 Er he tama Josua.
Josua he tama Elieser.
Elieser he tama Jorim.
Jorim he tama Matat.
Matat he tama Livai.
30 Livai he tama Simeon.
Simeon he tama Juda.
Juda he tama Josep.
Josep he tama Jonam.
Jonam he tama Eliakim.
31 Eliakim he tama Melea.
Melea he tama Mena.
Mena he tama Matata.
Matata he tama Natan.
Natan he tama Devit.
32 Devit he tama Jesi.
Jesi he tama Obet.
Obet he tama Boas.
Boas he tama Salmon.
Salmon he tama Nason.
33 Nason he tama Aminadap.
Aminadap he tama Atmin.
Atmin he tama Hesron.
Hesron he tama Peres.
Peres he tama Juda.
34 Juda he tama Jekop.
Jekop he tama Aisak.
Aisak he tama Abraham.
Abraham he tama Tera.
Tera he tama Nahor.
35 Nahor he tama Seruk.
Seruk he tama Reu.
Reu he tama Pelek.
Pelek he tama Eber.
Eber he tama Sela.
36 Sela he tama Kainan.
Kainan he tama Arpaksat.
Arpaksat he tama Siem.
Siem he tama Noa.
Noa he tama Lamek.
37 Lamek he tama Metusela.
Metusela he tama Enok.
Enok he tama Jaret.
Jaret he tama Mahalalel.
Mahalalel he tama Kenan.
38 Kenan he tama Enos.
Enos he tama Set.
Set he tama Adam.
Adam he tama TeAtua.

*3:4 3.4 TeAriki: Na tattara nei e mmau i roto Aisaia 40.3. I roto te Old Testament se isi TeAriki e meia e isi koi Jihova