14
Te hakataakoto ma ki taa Jisas ki mate
(Matiu 26.1–5; Luk 22.1–2; Jon 11.45–53)
E rua na aho i mua te Kai te Pasova ia ma te Kai te Haraoa Mannihi raa, na maatua hakananniu ia ma na tama poroporo na tuaa raa ku sesee he ara ma ki hakapiki hemuu Jisas, tena ku taa Tama raa ki mate. Na tama raa e tattara ma, “Taatou se lavaa te ppena te hakataakoto nei te saaita te kai raa, maitaname te kanohenua raa e me ki lloto.”
Te hine e amuhi Jisas i Betani
(Matiu 26.6–13; Jon 12.1–8)
Jisas e noho i Betani i te hare Saimon te tama ni kaina te manumanu haeo i mua raa. Jisas e noho no kai, tena he hine ki haere ake i hare ma te lloo manoni e pena koi na nad tera e sui mmaha roo. Te hine raa e taaraki te lloo manoni raa no nnini i aruna te pohouru Jisas raa. Tena e isi na tama e nnoho i te kina raa ku lloto roo, tena ki tattara hokolaatou ma, “E isi te tauareka te hine raa e ninnini puamu te lloo manoni raa? Te lloo manoni raa e tau roo te kou ake ni tama ki sui toru huitarau na sileni, tena ku too na sileni raa no kou ake na tama hakaalloha raa!” Kito na tama raa ki tattara lloto ake roo te hine raa.
Tena Jisas ki meake na tama raa, “Tiaki te hine naa! Aiea kootou e tattara lloto ake te hine naa naea? Te hine nei e pena te mee e tauareka roo i Anau. Na tama hakaalloha raa e me ki nnoho tahi roo ma kootou, tena he saaita peehee kootou e hihhai ki tokonaki na tama naa, kootou e lavaa te tokonaki koi. Emeia Anau se lavaa te noho tahi roo ma kootou. Te hine nei e pena hea aia e lavaa te ppena; Aia e nnini te lloo manoni raa i aruna te tinotama Anau ma ki tanattana te tinotama Anau raa i mua Anau e tanu ria. Anau e meatu te hakamaoni pera ma hea te hine nei e ppena raa e me ki mee pera ma he hakamaarona aia te saaita na tama e takutaku te Rono Tauareka nei i na kina hakaatoa i roto te maarama nei.”
Judas e hakari ake Jisas i na maatua hakananniu
(Matiu 26.14–16; Luk 22.3–6)
10 Tena Judas Iskariot, he tama i roto te sanahuru ma rua na disaipol raa ku haere no meake na maatua hakananniu raa ma Aia e me ki hakari ake Jisas i na tama raa. 11 Na tama raa ku hihhia roo te saaita laatou ni llono na tattara Judas raa, tena laatou ki meake ma laatou e me ki kou ake ni sileni. Tena Judas ku kirakira he saaita e tauareka ma ki hakari ake Jisas i na tama raa.
Te Kai te Pasova
(Matiu 26.17–25; Luk 22.7–14; 22.21–23; Jon 13.21–30)
12 Te aho kaamata roo te Kai te Haraoa Mannihi raa; teenaa ko te aho na tama e me ki taa na sipsip ki kkai te Kai te Pasova raa, tena na disaipol Jisas raa ku vahiri ake Jisas ma, “Te kina hee Akoe e hihai ma maatou ki oo no tanattana te Kai te Pasova raa ma Akoe?”
13 Tena Jisas ki kauna tokorua na disaipol ma na tattara nei: “Oo i roto te matakaina e rahi raa, tena he tanata e amo te lloo vai e me ki ttiri koorua. Tauttari te tama naa 14 ki tae te hare aia e uru raa, tena koorua ku meake te tama hakamaatua te hare naa ma, ‘Te Rabai raa e mee ma, “Teehee te rum Anau ma na disaipol Anau raa e me ki kkai te Kai te Pasova naa?” ’ 15 Tena te tama naa e me ki huri atu te rum e rahi i aruna, ku oti te tukutuku hakaraoi. Tena koorua ku tanattana mai na mee hakaatoa ki oo atu maatou.”
16 Tokorua raa e oo i roto te matakaina raa no kkite na mee raa e ssau roo pera ma hea Jisas ni tattara ake laaua raa. Kito tokorua raa ki tanattana na kai e me ki kkai te kai te Pasova raa.
17 Te mee raa ku hiahi, tena Jisas ku haere ake ma te sanahuru ma rua na disaipol Aia raa. 18 Na tama raa ku nnoho ma ki kkai, tena Jisas ki meake, “Anau e meatu kootou; he tama kootou e me ki hakari ake Anau i na tama e kiri lloto Anau raa, e meia te tama naa e noho no kai ma Anau i te kina nei.”
19 Na hakataakoto na disaipol raa ku haeo roo, tena laatou ki vahihhiri ake Jisas tama taki ttahi ma, “Akoe ma e tattara koi anau?”
20 Kito Jisas ki meake, “He tama i roto kootou te sanahuru ma rua na disaipol naa, teenaa ko te tama e me ki ttoki te haraoa aia raa i roto te parete Anau e ttoki te haraoa Anau raa. 21 Te Tamariki te Tama nei e me ki mate pera ma te Launiu Tapu raa e tattara; e meia te tama e me ki hakari ake te Tamariki te Tama nei e mee ki haeo roo! E me ki tauareka roo ma te tama naa peeraa aia ki se haanau iho i te maarama nei.”
Te Kai Hakaoti TeAriki
(Matiu 26.26–30; Luk 22.14–20; 1 Korin 11.23–25)
22 Laatou koi kkai koi, tena Jisas ki too te haraoa raa no lotu ake TeAtua, tena ki ttohi te haraoa raa no kou ake na disaipol raa, tena Aia ki meake, “Too te haraoa nei, teenei ko te tinotama Anau.”
23 Tena Jisas ki too te kapu raa no hakammaha ake TeAtua, tena ki kou ake te kapu raa i na disaipol raa, tena na tama raa hakaatoa ki unu te kapu raa. 24 Kito Jisas ki meake ma, “Teenei ko te toto Anau tera e nnini atu ki tokonaki tammaki na tama, te toto Anau nei e huri atu te hakamaoni te tattara e ivi TeAtua raa. 25 Anau e meatu kootou pera ma Anau se lavaa hoki te unu te wain nei ki tae roo te aho Anau e me ki unu te wain hoou i te Hakamaatua ana i te Vaelani raa.”
26 Tena na tama raa ki huhua te rue te lotu raa, tena ki oo peeraa i te Mouna e hhomo na Oliv raa.
Jisas e meake ma Pita e me ki kore e toru na vahao
(Matiu 26.31–35; Luk 22.31–34; Jon 13.36–38)
27 Tena Jisas ki meake na tama raa, “Kootou hakaatoa e me ki huro i taha, tena ku tiaki Anau, e mee te Launiu Tapu e tattara ma,
‘TeAtua e me ki taa te tama rorohi na manu raa,
tena na sipsip raa e me ki maaseu huri.’
28 Emeia te saaita Anau e me ki mahike muri i taha ma te mate raa, Anau e me ki haere i mua kootou no haere i Galili.”
29 Kito Pita ki meake, “Niaina ma na tama nei hakaatoa e huro i taha ma Akoe, e meia anau se lavaa roo te tiaki Akoe!”
30 Tena Jisas ki meake Pita, “Anau e meatu te hakamaoni pera ma i mua te manu tane raa e tani e rua na vahao te poo nei, akoe e me ki kore e toru na vahao pera ma akoe se iroa Anau.”
31 Kito Pita ki tattara hakappura ake ma, “Anau se lavaa roo te kore, niaina anau e mate ma Akoe!”
Tena na disaipol raa hakaatoa ku tattara ake pera ma Pita raa hoki.
Jisas e lotu i roto Getsemani
(Matiu 26.36–46; Luk 22.39–46)
32 Na tama raa e oo no ttae i te kina e hui ma ko Getsemani raa, tena Jisas ki meake na disaipol Aia raa ma, “Nnoho i te kina nei, Anau e me ki haere no lotu.” 33 Tena Aia ki too Pita, Jems ia ma Jon no haere ma Aia. Jisas ku se hihai roo ki hakarono i roto te tinotama Aia raa, ia te hakataakoto hoki Aia raa ku haeo roo, 34 tena Aia ki meake na tama raa, “Te aroha i roto te hatu manava Anau nei e rahi roo, tena Anau ku taapiri koi ki mate te aroha. Nnoho i te kina nei no lollohi.”
35 Jisas e haere hakamarie koi, tena ki tteiho no tuturi i raro no lotu ake TeAtua ma kame e hainauhie Aia ki se lavaa te too na hakalono llihu Aia e me ki too raa. 36 Tena Aia ki lotu ma, “Aba! Taku Tamana! Na mee hakaatoa e hainauhie ma Akoe. Too te kapu te hakalono llihu nei i taha ma Anau. Emeia teenei seai ma he hihai Anau, tena ppena te hihai Akoe naa.”
37 Tena Aia ki vaakai no kite te tokotoru na disaipol raa ku mmoe. Tena aia ki meake Pita, “Saimon, akoe e moe? Akoe se lavaa roo te ara ake he paa saaita?” 38 Tena Aia ki meake na tama raa, “Ara tahi, tena ku lotu ake ki se lavaa kootou te tteiho i na hahaaite. Te anana raa e mataora, e meia te tinotama raa e matanaenae.”
39 Kito Aia ki haere hakaraoi no lotu ake TeAtua pera ma Aia ni lotu ake i mua raa koi. 40 Tena ki oti Aia ki vaakai ake hakaraoi no kite na disaipol raa ku mmoe heilloa roo; na tama raa ku se lavaa roo te kkira na karemata laatou. Tena laatou ku se illoa ma laatou ki meake peehee iaa Jisas.
41 Jisas e haere no lotu te hakatoru na vahao, tena ki vaakai ake no kite na disaipol raa e mmoe koi, tena Aia ki meake, “Kootou koi mmoe koi no hamalollo? Ku tau peenaa! Te saaita hakamaoni raa ku tae mai! Kira ake, te Tamariki te Tama nei ku mee ki noho i raro na mahi na tama hai ssara raa. 42 Mahhike i aruna ki oo taatou. Kira ake, teenei te tama e me ki hakari ake Anau i na tama hai ssara raa!”
Jisas ku hakapiki ria
(Matiu 26.47–56; Luk 22.47–53; Jon 18.3–12)
43 Jisas koi tattara koi te saaita Judas he tama i roto te sanahuru ma rua na disaipol raa ku tae ake. Judas e haere ake ma te kanohenua na maatua hakananniu, na tama poroporo na tuaa ia ma na tama hakamattua na Jiu raa ni kauna ria ki oo ake ma na paraamoa ia ma na laakau raa. 44 Judas e meake te kanohenua raa te hakkatu ma, “Te tama anau e mohoni raa ko te tama kootou e hihhai. Hakapiki te Tama naa, tena ku too no oo ma kootou.”
45 Judas e tae ake koi, tena aia ki haere tahi atu roo iaa Jisas raa no meake ma, “Rabai!”, tena aia ki mohoni Tama raa. 46 Kito na tama raa ki hakapiki Jisas, tena ki taohi mmau roo Tama raa. 47 Tena he tama e tuu i te kina raa ku uhu te paraamoa aia raa no ttuu te katarina te tama hehekau te pohouru hakanaaniu na maatua raa no hopo.
48 Kito Jisas ki meake te kanohenua raa, “Kootou e oo mai ma na paraamoa ia ma na laakau ki ttaohi Anau pera ma Anau he tama se hai lou? 49 Te aho ma te aho Anau e nnoho ma kootou i roto te Hare Tapu raa no akoako, tena kootou se hakapiki Anau. Emeia na tattara te Launiu Tapu raa e me ki oo mai no hakamaoni.”
50 Tena na disaipol Jisas raa hakaatoa ku tiaki Tama raa no huro i taha.
51 He taupeara hokotahi e kkahu koi te paamaro makkini, e tautari atu vaa muri Jisas. Na tama raa e mee ma ki hakapiki te tama raa, 52 tena te tama raa ki peesia te paamaro aia ni kkahu raa no tere se hai mee e kkahu.
Jisas ku tuu i mua na tama hakananniu
(Matiu 26.57–68; Luk 22.54–55; 22.63–71; Jon 18.13–14; 18.19–24)
53 Na tama raa e too Jisas no kkave i te hare te pohouru hakanaaniu na maatua raa, tena na maatua hakananniu raa, na tama hakamattua na Jiu raa ia ma na tama poroporo na tuaa raa ku hakkutu hakaatoa i te kina raa. 54 Pita e haere tautari atu vaa muri no uru i te kina te hare te pohouru hakanaaniu na maatua raa. Tena aia ki noho i te kina raa ma na soldia raa no hakamamahana te ahi raa. 55 Na maatua hakananniu raa ma na tama hakamattua na Jiu raa hakaatoa ku sesee ni ara ma ki lavaa laatou te taa Jisas ki mate, e meia laatou se hai ara roo e lave. 56 Tammaki na tama e oo ake no hatu na malliu laatou iaa Jisas, e meia na tattara na tama raa se hakanatahi hoki.
57 Tena e isi na tama ku ttuu i aruna no haatu na malliu laatou raa iaa Jisas ma, 58 “Maatou e llono te Tama nei e tattara ma, ‘Anau e me ki seu te Hare Tapu na tama e pena nei, tena i roto e toru na aho, anau e me ki hakatuu muri te hare tera se hai tama te maarama nei e me ki pena raa.’ ” 59 Emeia na tattara na tama raa hoki se hakanatahi.
60 Te pohouru hakanaaniu na maatua raa ku mahhike no tuu i mua na tama raa hakaatoa no vahiri ake Jisas ma, “Akoe e isi na tattara e me ki tattara i te vahi na tattara na tama nei e hai atu Akoe raa?”
61 Emeia Jisas e tuu hemuu koi se hai tattara roo e meake. Tena te pohouru hakanaaniu na maatua raa ki vahiri ake hakaraoi hoki ma, “Akoe ko te Mesaia, te Tamariki TeAtua e Tapu?”
62 Kito Jisas ki meake, “Teenei Anau, tena kootou hakaatoa e me ki kkite te Tamariki te Tama nei e noho i te vahi laaua TeAtua Hakanaaniu, tena Aia e me ki hamai i aruna na pukureurehu i te vaelani raa!”
63 Te pohouru hakanaaniu na maatua raa ku ssae na hekau aia raa, tena ki meake, “Maatou se hihhai ki too hoki ni tattara alaa tama. 64 Kootou ku llono koi na tattara haeo Tama nei e tattara i TeAtua raa. Kaa kootou e mannatu maea?”
Te kanohenua raa hakaatoa ku hakaioo ake ma Tama raa ku sara, e tau te taia ria ki mate.
65 Tena alaa tama na tama raa ku kaamata no sasavare Jisas, tena ki nnoa te paamaro raa na karemata Jisas, tena ki ttuki Tama raa. Kito na tama raa ki meake ma, “Tini ma koai te tama ni ttuki Akoe raa!” Kito na soldia raa ki oo atu no riki Tama raa.
Pita e kore ma aia se iroa Jisas
(Matiu 26.69–75; Luk 22.56–62; Jon 18.15–18; 18.25–27)
66 Pita koi noho koi i aho te hare te pohouru hakanaaniu na maatua raa te saaita te taukupu hehekau te pohouru hakanaaniu na maatua raa ni haere ake. 67 Te taukupu raa e kite Pita e hakamamahana i te vahi te ahi raa, tena aia ki kkira hakamattonu ake roo iaa Pita, tena ki meake, “Akoe hoki e hahaere ma Jisas te tama i Nasaret raa.”
68 Emeia Pita e kore, tena ki meake, “Anau se iroa hea akoe e tattara naa.” Tena Pita ki haere i taha ma te kina raa no ssae i aho. [Te saaita naa koi te manu tane raa ku tani.]
69 Te taukupu raa e kite Pita i te kina raa, tena aia ki tattara ake na tama e ttuu vaa raa ma, “Teenei he tama na tama raa hoki!” 70 Tena Pita ki kore hakaraoi hoki.
Se roroa hoki, na tama e tuu vaa raa ku hai ake hoki Pita ma, “Akoe se lavaa hoki te kore pera ma akoe se hai i roto na tama raa maitaname akoe he tama i Galili.”
71 Tena Pita ki meake, “Anau e meatu pera ma anau e tattara te hakamaoni! TeAtua ki mee ki hakalono llihu kame anau se tattara te hakamaoni! Anau se iroa te Tama kootou e tattara naa!”
72 Te saaita naa koi te manu tane raa ku tani tana hakarua, tena Pita ku maanatu na tattara Jisas ni meake aia ma, “I mua te manu tane raa e tani e rua na vahao, akoe e me ki kore e toru na vahao pera ma akoe se iroa Anau.” Tena Pita ku aroha roo no tanitani.