Jon
Meng solian ti Jises tataiai Jon
Kakain ti haxewai tenen meng ie
Jon tel aposel tai tenen meng solian ie sai ahang 60 muhin ti Jises moih aliawa ape Haeu waxi i hani tesol tonan. I tel ti tesol huopanim huhua aposel ti Jises. Lawe i to nahih akakati Jises. I papaxai pupuasan ma hongohong nauna tetan. I tai teik pepa ie lehe lawe seilon soh hawane ti Jises Krais ape laha to kapi Haeu lian tehue. Jon kaxi haxewa ka Jises i se Kakai Haeu ma tin Nati Haeu, tetel i takah he tehu pon ie ape i kola haxewa Haeu hani kaha lehe kaha tioi hawane i. Jises aile kilan waliko tenen lalap ti pohe Haeu lehe teka seilon soh ka i se tetel awaiakaha ti kawatan ti lialui woukaha. I se aweisalukaha hani tel Tamakaha Haeu. I tel kaxiai kakain salan sale Haeu ma tel haniai tonain kapin ti tap tahi tapoan. Teka laha soh tetan laha hong usi nauna tetan. Teka liai laha tale tehitolaha hani Jises ape laha telei i. Tuahe i moih aliawen ape aope ie i kapi Haeu ma Masiwi ti lawe waliko.
1
Jises Krais se Kakain i ahuma ti Haeu
Ti uli hutui lawe waliko tetel i Kakain i liai hoi ien. I kapi Haeu ma i se Haeu. Uli hutui lawe waliko i hoi liai kapi Haeu.
Haeu hapuasa i ti tanomiai lawe waliko. Na Haeu kum hapuasa i, tap wanen tenen waliko tanomawen. Tetel i Kakain i to kapi Haeu lian tehue ape i tetel haniai seilon tonain kapi Haeu ti tap tahi tapoan. I masin xewai alon. I haxewa hani seilon lawe waliko. I hokai haxewa tilokoi namili seilon ape tilokoan kum pon tipehian.
Tel seilon axan Jon Baptis, Haeu talo i hani kapi teka seilon ailei pupuasan. I kaxi hani laha tetel masin xewai alon lehe lawe seilon soh tetan. Puki Jon kumahe tetel masin xewai alon, i tua kaxi haxewa hahani laha tel masin xewai alon. Tetel masin xewai alon i tahia hanima hatehu pon itan ie lehe i haxewa hawane lawe waliko salan ti Haeu.
10 I hoi lawe kapi Haeu ape Haeu hapuasa i tanomiai tehu pon itan ie tuahe ti i tahiama, teka seilon kum paxai tioi i. 11 I lua hani xuxun tuahe puki teka akikin kum tani waxi i. 12 A teka laha tani waxi i ape laha soh tetan, i huali laha sohot nati Haeu. 13 Kumahe laha sohot nati Haeu ti sale nenex, ti namili seilon ma na isiai wawan ti hatanoan. Puki Haeu aile, ape laha sohot natun.
14 Tetel i Kakain i sohot seilon hanowi kaha ape i luama to kapi kaha ti tehu pon itan ie. Kaha ningahi lalape pohen ma soliaian, tel pate tuah wanen i luama ti Haeu tel Taman. Tap tel soliaian masin tetan. Ti soliaian i kola lalape wawahen ti Haeu hani kaha ape i kola hatakei lawe waliko salan ti Haeu.
15 Jon kaxi hani seilon sale tetel i Kakain ti i ukek, “Tel seilon ien i tetel nga kakaxi ti nga ukek, ‘Tel na i luainima muhik i pamu masiwian tetak nake i hoi imat tetak.’ ”
16 Ti lalape soliaian i to aile hasolia hawane hahani kaha. 17 Moses hani kaha nauna ti Haeu tuahe Jises Krais aile kola lalape wawahen ti Haeu hani kaha ma lawe waliko salan ti Haeu. 18 Tap tel ningahiwen Haeu. Tuahe telawe Natun i kola haxewa hani kaha seilon. Tel Natun se he aten wanen ma i se Haeu.
Jon Baptis aita wanen?
Mt 3:1-12; Mk 1:1-8; Lk 3:1-18
19 Telao teka masiwi ti teka Ju leili Jerusalem talo teka masiwi ti hukuminiai Haeu ma seilon ma teka puase leili Ingi Haeu hani kapi Jon Baptis lehe laha kamei i, “O aita? Nakon o Krais?”
20 Jon kum puluhini, i kak haxewa ukek, “Nga kumahe Krais.”
21 Laha kamea ulea, “A o aita wanen? Nakon o Elaija?”
Jon pahoi ukek, “Nga kumahe Elaija.”
Laha kamea ulea, “Nakon o tel kuluiai kakai Haeu masin Moses?”
Jon pahoi laha ukek, “Kumahe.”
22 Laha kamea ulea, “A o lahe seilon? Haxewa hanima amite lehe amite tioi hahongoi teka laha taloma amite.”
23 Ape Jon tua uke teik kakai Aisaia tel kuluiai kakai Haeu i ukek,
“Nga tel i titilol hani seilon he lohong,
‘Towiahua ti lialui woumuto
lehe tel Masiwi neini amuto taen i tahiama!’ ” (Isa 40:3)
24 Tesol seilon teka Parisi taloma, lato kamei Jon ukek, 25 “Kalahai o baptaisi seilon na o kumahe Krais, kumahe Elaija, ma tin kumahe tel kuluiai kakai Haeu masin Moses?”
26 Jon pahoi ukek, “Haeu sowini hani nga baptaisiai seilon ani kan tuahe ti wasolamuto tel seilon tuah amuto kum paxai tioi. 27 I tel puasama muhik. Masiwiaian ala i kum pon nga unauan.”
28 Hatesol waliko ie i sosohot leili tewau toan Betani ti sai angiha pape kan Jodan, tetesol Jon baptaisi teka seilon.
Jises masin sipsip uluha teka Ju telei hani Haeu
Mt 3:16-17; Mk 1:10-11; Lk 3:21-22
29 Ngain liai telao Jon ningahi Jises nahih hahanima kapin ape i ukek, “Ie se tetel Haeu taloma lehe i mat hanowi sipsip uluha ti laha telei hani Haeu. I aile ape Haeu oxoxi seilon ti kawatan ti lialui woulaha. 30 Seilon tetel nga kakak ti nga ukek, ‘Tel seilon na i luainima muhik, i pamu masiwian tetak nake i hoi imat tetak.’ 31 Imat nga kum paxai tioi i tuahe nga luama baptaisiai teka seilon ani kan lehe teka seilon ti Israel laha paxai tioi hawane i.
32 “Nga ningahi Holi Spirit mosulih ti he maun hanowi tok pux ape to kapin. 33 Ape nga tioi i tetel nake Haeu, tel i taloma nga baptaisiai seilon ani kan, i kaxi hani nga ukek, ‘Tetel o ningahi Holi Spirit mos hanilih kapin i se tetel i hani seilon Holi Spirit ti kapitialaha.’ 34 Salan wanen, nga ningahi waliko ien i sohotuen ape nga kaxi hani amuto ka tel seilon ie se tel Nati Haeu.”
Teka uli laha sohotua kahikahi Jises
35 Ngain liai telao Jon Baptis tutu kapi hua kahikahin. 36 Ti Jises nahih tatamusua, Jon pax sawi hani i ape i ukek, “Paxaiwa, ie tetel Haeu taloma lehe i mat hanowi sipsip uluha ti laha telei hani Haeu.” 37 Huhua kahikahi Jon hong kewak ien ape lalu nahih kahiti Jises.
38 Jises tohea paxai tunahi ka lalu kakahitima i ape i kamei lalu, “Pahamulu waliko la?
Lalu pahoi i ukek, “Tel masiwi, o toto ia?”
39 I pahoi lalu ukek, “Nahima paxai.” Lokon ien sai 4 kilok alohah. Ape lalu nahih kahiti i hani tonan. Lalu heuta kapin alohah hatehu.
40 Tel ti lalu axan Andru ukale Saimon Pita. 41 Kiliwan wanen Andru upia tel ukalan ape kakane i, “Amite paxaiwen Mesaia.” Tenen kakain “Mesaia” i ukek, “Krais.”
42 Muhin ien Andru hakahita Saimon hani kapi Jises. Jises paxaiwa i ape i ukek, “Axam Saimon, tetel nati Jon, tuahe nga axai axam Kepas.” (Tenen kakain “Kepas” i ukek, “Pita” ma tin “tehu pot.”)
43 Ngain liai telao Jises nahih hani Galili. I apatuini Pilip ape hone i ukek, “Kahitima nga lehe o sohot kahikahik!” 44 Pilip seilon ti Betsaida, taon tin tetehu ti Andru ma Pita.
45 Pilip nahih upia Nataniel ape hone i, “Amite paxaiwen tel seilon ti Moses ma teka kuluiai kakai Haeu tai kakaxi. I Jises tel nati Josep ti Nasaret.”
46 Nataniel kamei i, “Kaie hina waliko solian ti Nasaret?”
Ape Pilip ukek, “Kahitima nga lehe o paxai.”
47 Ti Jises paxaiwa Nataniel nahih hahanima kapin, i ukek, “I tel seilon wanen ti Israel, i malang pulutiai seilon.”
48 Nataniel kamei i, “O tioi nga ukek ia?”
Jises pahoi i ukek, “Imat ti Pilip tunahi o, nga tioiwen ka o to nanamiloi kakai Haeu hahitake tea pata fig.”
49 Nataniel ausinike hawane, “Tel masiwi, o tel Nati Haeu! O se masiwi tapein ti Israel!”
50 Jises ukek, “Nakon o soh tetak nake nga tioi ka o to nanamiloi kakai Haeu hahitake tea pata fig? Imuh o ningahi nga aile waliko tenen pamu lapan.” 51 Ape i hone lato, “Nga kakane hawane amuto, imuh amuto paxai tioi ka nga tel Nati Seilon se aweisal ti hukuminiai Haeu ma seilon masin ti Haeu kolawen ti leili paxangoi Jekop ti i ningahi teka engel han haniwa tone Haeu ma mos hanima itan.”