Korint Tere 1
Poolnoŋ Korint yoŋoo Tere mutuya ano.
Jeŋ-asa-asari
Poolnoŋ misin gawoŋ meŋ liligoro indiŋa woi kolooro Griik siti Korint kanoŋ keno. Korint ii Akaia prowinswaa siti waŋa. Kawaa sunduya ii (Apo 18.1-6) iima weeŋgowu. Kambaŋ kanoŋ Korint ii siti somata qatawo. Bisnisgia kania kania mamaga ama meŋkegi. Korint yoŋonoŋ tando lopioŋ ano beŋ kania kania waegia meŋ mepeseeŋ laligogi. Aaŋgolegia kania kania ama aisooŋkegi. Mamaganoŋ serowiliŋ ama laligogi.
Tere koi kokaembaajoŋ ooro: Poolnoŋ misin gawoŋ meŋ liligoro indiŋa karooŋ kolooro Efesus sitinoŋ laligoro tosianoŋ Korintnoŋga kaŋ batugianoŋ lombo kolooroti, iikawaa bujuya ijogi moro. Lombo tosaaŋa kokaeŋ: Uumeleeŋ tuuŋ yoŋonoŋ deema siiŋserereŋ qeŋ laligogi (1.10–4.21), serowiliŋ laŋ amakegi (5.1-13), loemba laaligowaa kanianoŋ sooro (Boŋ 7), tando lopiombaa bao newombaa niinoŋgiinoŋ amakegi (Boŋ 8), samoŋ toroya newombaa eŋkaloloŋ amakegi (11.17-34), zioz laaligowaa areŋ mende otaaŋ ilinoŋ koosoŋ laligogi, kantri tosiaa qaaya qaaya jena jewe ama jeŋkegi (12–14). Tosianoŋ qaa kokaeŋ jeŋkegi: “Komugiti, iyoŋonoŋ mombo mende waabuya.” (15.12-33) Korint yoŋonoŋ tere moŋ kaaŋagadeeŋ oogi Poolwaanoŋ karoti, iikanoŋ qiqisi tosaaŋa ama mugi, (ii 7.1, 8.1, 12.1, 16.1 iikanoŋ weeŋgowa).
Poolnoŋ qiqisigia ii meleema lombogiaa qambaŋmambaŋ qaa oŋoma tere koi ooro. Uujopawaa qaa (Boŋ 13 ii awaa soro. Kanageŋ aŋo Korint kema iŋiimambaa qaaya jeŋ ooro (16.5-7).
Buk kokawaa bakaya waŋa 8 ii kokaeŋ:
Jeŋ-asa-asari qaa 1.19
Deema tuuŋa tuuŋa laligogi 1.10–4.21
Serowiliŋ ano loemba laaligo 5.1–7.40
Uumeleembaa ano uumeleembaa gadokopa laaligo 8.1–11.1
Uumeleeŋ laaligo ano mepemepesee areŋ 11.2–14.40
Kraist ano kuuya anana koomunoŋga waaboŋa 15.1-58
Judia uumeleeŋ tuuŋ yoŋoojoŋ nanduŋ aŋgi 16.1-4
Poolwaa areŋa ano yeizozo qaaya tetegoya 16.5-24
1
1 Kraist Jiisasnoŋ Pool nii noono Anutuwaa jetaa so wasiwasi eja aposol koloojeŋ. Niinoŋ uumeleeŋ alana Soostenes iwo rajo.
2 *Apo 18.1Anutuwaanoŋ kanageso Korint sitinoŋ laligojuti, niinoŋ oŋowo Buŋa qaa amiŋ mobombaajoŋ kajeŋ. Kraist Jiisasnoŋ oŋo oŋoono iwo qokotaagi tak kotoŋ oŋono soraaya kolooju. Kaaŋagadeeŋ ejemba daeŋ yoŋonoŋ baloŋ so Poŋnana Jiisas Kraistwaa qata qama qama kooligi ii ano nono kaaŋgadeeŋ poŋ koma nonomakeji, mono kuuya oŋoojoŋ Buŋa Tere koi oojo.
3 Anutu Maŋnana ano Poŋ Jiisas Kraist yoronoŋ mono kaleŋmoriaŋ oŋoni luaenoŋ laligowu. Kiaŋ.
Poolnoŋ Korint yoŋoojoŋ Anutu kokaeŋ mepeseeja:
4 Oŋo Kraist Jiisaswo qokotaaŋ naŋgi Anutunoŋ kaleŋmoriaŋa oŋonoti, iikawaajoŋ mono kambaŋ so oŋoojoŋ Anutuna daŋgiseŋ jeŋ mepeseeŋkejeŋ. 5 Oŋo Kraistwo qokotaaŋ naŋgi gawoŋ memewaa momo kaleŋa kelemaleleŋ oŋono momo kania kania buŋa qeŋ aoŋ saanoŋ Buŋa qaawaa kania kuuya jeŋkeju.
6 Nono Kraistwaa kania naŋgoŋ jeniŋ qaa iikawaa hoŋanoŋ kolooŋ kotiiro nanjutiwaa so momo kaleŋ kuuya ii oŋono. Kawaajoŋ Anutu mepeseeŋkejeŋ. 7 Kawaajoŋ gawoŋ memewaa momo kaleŋ mombaajoŋ mende amamaaŋ nama Poŋnana Jiisas Kraistnoŋ mombo asugiwaatiwaajoŋ mambomakeju.
8 Poŋnana Jiisas Kraistnoŋ meŋ kotiiŋ oŋoma kambaŋ tetegoyanoŋ asuganoŋ asugiwaati, kambaŋ iikanoŋ oŋo solaŋa kolooŋ qaagia qaa nama ii iibuya. 9 Anutunoŋ qaaya tororo otaaŋ ilaaŋ oŋomakebaa. Iinoŋ oŋo iyaŋaa Meria Jiisas Kraist Poŋnanawo toroqeŋ laligowutiwaajoŋ oŋoono. Kiaŋ.
Korint kanagesonoŋ deema tuuŋa tuuŋa nanju.
10 Oo uumeleeŋ alauruna, niinoŋ Poŋnana Jiisas Kraistwaa qatanoŋ kokaeŋ uukuukuu meŋ oŋonjeŋ: Oŋo mono korebore uumo-tooŋgo ama batugianoŋ deendeeŋ mende ama laligowuto, uugia kululuugi motooŋgo kolooro momo motooŋgo otaaŋ laligowu. 11 Oo uumeleeŋ alauruna, oŋo batugianoŋ aŋgowowo mamaga ama laligojuti, iikawaa buju qaaya ii emba Kloewaa sumaŋuruta tosianoŋ nijogi.
12 *Apo 18.24Kokaembaajoŋa ii jejeŋ: Oŋoonoŋga tosianoŋ kokaeŋ jeŋkeju, “Nononoŋ Poolwaanoŋ qaa otaaŋkejoŋ.” Tosianoŋ “Nononoŋ Apoloswaanoŋ qaa otaaŋkejoŋ,” jeŋkeju. Toroqeŋ tosianoŋ kokaeŋ jeŋkeju, “Nononoŋ Piitowaanoŋ qaa otaaŋkejoŋ.” Duŋanoŋ mombo tosianoŋ kokaeŋ jeŋkeju, “Nononoŋ Kraistwaanoŋ qaa otaaŋkejoŋ.” 13 Kraistnoŋ juma mamaga kolooro me? Pool niinoŋ mono oŋoojoŋ ama maripoonoŋ komuwe me? Pool noo qananoŋ oomulu meŋ oŋoŋgi me? Kaeŋ moma soowubo?
14 *Apo 18.8; 19.29; Room 16.23Niinoŋ oŋoonoŋga Gaius ano Krispus oomulu meŋ orombeto, tosaaŋa ii mende meŋ oŋombetiwaajoŋ “Anutu daŋgiseŋ!” jejeŋ. 15 Kawaajoŋ “Poolwaa qatanoŋ oomulu meŋ nonoŋgi,” moŋnoŋ qaa omaya kaeŋ jewabo.
16 *1 Kor 16.15Oo oŋanoŋ, Stefanas ano iwaa sumaŋuruta ii kaaŋagadeeŋ oomulu meŋ oŋombeto, iyoŋoo gemagianoŋ moŋ oomulu meŋ mube me qaago, ii tororo mende mojeŋ. 17 Kraistnoŋ nii ejemba oomulu meŋ oŋomambaajoŋ ama mende wasiŋ nonoto, Oligaa Buŋa jeŋ seimambaajoŋ nijoro kema kaŋkejeŋ. Kraistnoŋ ananaajoŋ ama maripoonoŋ komuroti, gawoŋ iikawaa esuŋanoŋ kamaaŋ omaya koloowabo. Kawaajoŋ Buŋa qaa ii baloŋ ejawaa momakooto qaganoŋ laŋ mende jeŋkejeŋ. Kiaŋ.
Kraistnoŋ Anutuwaa ku-usuŋa ano momo areŋa ninisaano.
18 Ejemba gere siawaa buŋa koloowuti, iyoŋonoŋ maripooŋaa Buŋa qaaya moma iikawaajoŋ mogi uugia qaa yoŋoo qaa taniŋaaŋ kolooja. Kaeŋ koloojato, Siwewaa buŋa koloojoŋi, nonoojoŋ qaa iikanoŋ mono Anutuwaa ku-usuŋa ninisaano momakejoŋ. 19 *Ais 29.14Iikawaa qaaya Buŋa Terenoŋ kokaeŋ oogita eja,
“Niinoŋ momo ejemba yoŋoo momakootogia kondeembe soowaa.
‘Moma asariŋ yagoŋkejoŋ,’ jeŋkejuti, iyoŋoo momogia mono meŋ soowe zololoŋgoŋ omaya koloowaa.”
20 *Job 12.17; Ais 19.12; 33.18; 44.25Momakooto ejemba hoŋa ii dakanoŋ laligoju? Buk weeŋgoŋ momowaa kania mokoloogiti, ii dakanoŋ? Balonoŋ jenoŋkooliwaa boi kolooŋ qaa meleŋqeleema jeŋkejuti, ii mono oŋanoŋ qagiawo kolooju me? Balonoŋ momakooto somata eji, Anutunoŋ mono iyoŋoo momogia meŋ mokokowiro uugia qaa taniaaŋ kolooja. Qaa ii oŋia.
21 Anutunoŋ iyaŋaa momakootoyaa so namonoŋ laaligowaa areŋa anoto, ejembanoŋ iyaŋgiaa momakootogia naŋgoŋ iikaaŋa kanoŋ Anutuwaa kania moma kotowombaajoŋ amamaaŋ tompiŋ laligogi. Amamaaŋ laligoŋ Kraistnoŋ maripoonoŋ komuroti, iikawaajoŋ “Uugia qaa yoŋoo qaaga!” jegito, Anutunoŋ Buŋa qaa ii nononoŋ jeŋ seiwoŋiwaajoŋ ninijoro. Ii jeŋ asariniŋ daeŋ yoŋonoŋ uugia meleema moma laariwuti, ii doŋhamo qeŋ oŋomambaajoŋ moro sokono. 22 Juuda yoŋonoŋ aiwese aŋgoleto asugiwutiwaajoŋ kaparaŋ komakejuto, Griik kantri yoŋonoŋ momakootogianoŋ somariwaatiwaajoŋ moma janjariŋ riiŋkeju.
23 Ii janjariŋ riiŋkejuto, nononoŋ Kraist maripoonoŋ qegi komurotiwaa Buŋa qaaya jeŋ seiŋkejoŋ. Juuda yoŋonoŋ qaa ii mogi uugia boliro iikanoŋ osiŋ uugia mende meleemakeju. Waba kantri yoŋonoŋ iikawaajoŋ mogi qaa motoya kolooja.
24 Mamaganoŋ kaeŋ romoŋgojuto, Anutunoŋ nonoono uunana meleeniŋi, Kraistnoŋ mono nonoojoŋ Anutuwaa momakootoya ninisaama iyaŋo Anutuwaa ku-usuŋa kolooŋ nonoma nanja. Juuda me kantri tosaaŋa koloojoŋi, ii kileŋ Kraistwo qokotaaŋ nama motooŋgo koloojoŋ.
25 Ejemba ananaa momakootonana ano esunana ii kamaaŋqeqeta. Anutunoŋ uuta qaa koloonagati eeŋ, iikanoŋ mono kileŋ ejemba momakootonana uuguŋ uuta somata koloonaga. Anutunoŋ loolooria koloonagati eeŋ, iikanoŋ mono kileŋ ejemba esunana uuguŋ kotakota totooŋ koloonaga.
26 Uumeleeŋ alauruna, oŋoaŋgiaa kanagia nomaeŋ ero Anutunoŋ oŋoonoti, mono ii romoŋgowu? Oŋo mamaganoŋ balombaa momakooto somata mende meŋ laligogi. Mamaganoŋ ku-usuŋ qaganoŋ esuhinagiawo mende laligogi. Maŋurugia mamaganoŋ qabuŋagiawo mende laligogi. 27 Kaeŋ qaagoto, baloŋ ejembanoŋ oŋoojoŋ mogi uugia qaa ejemba omaya koloojuti, Anutunoŋ mono oŋo iikaaŋia meweeŋgoŋ oŋono. Balombaa momo ejemba geria ii gamu qeŋ oŋono. Baloŋ ejembanoŋ oŋoojoŋ mogi loolooria koloojuti, Anutunoŋ mono oŋo iikaaŋa meweeŋgoŋ oŋono. Balombaa ku-usuŋ ejemba geria ii gamu qeŋ oŋono.
28 Baloŋ ejembanoŋ jejewili ama oŋoma kanagiaajoŋ mogi kamaaŋqeqeta koloojuti, Anutunoŋ mono oŋo iikaaŋia meweeŋgoŋ oŋono. Baloŋ ejemba yoŋoo jaagianoŋ somata koloojuti, iyoŋoo qabuŋagia meŋ kamaaŋ ano qaombaatiwaajoŋ kamakamaata koloojuti, mono ii meweeŋgoŋ oŋono.
29 Moŋnoŋ Anutuwaa jaasewaŋanoŋ selia meŋ ubabotiwaajoŋ mono kaeŋ meweeŋgoŋ oŋono. 30 Anutunoŋ nemuŋ koma oŋoma uŋuano Kraist Jiisaswo qokotaaŋ laligoŋ kotiiŋkeju. Iinoŋ Anutuwaa momakootoya qaita moŋ ninisaano momakejoŋ. Kraistnoŋ dowenana meŋ qaanana jeŋ tegoro solaŋaniŋ laligojoŋ ano tak kotoŋ nonono soraaya koloojoŋ. 31 *Jer 9.24Buŋa Terenoŋ qaa moŋ kokaeŋ oogita eja, “Moŋnoŋ selia meŋ ubaati, iinoŋ mono Poŋ moma mujiwaajoŋ ama selia meŋ uba.” Qaa iikawaa so aniŋ sokombaa. Kiaŋ.