1 *1 Kor 4.16; Fil 3.17Niinoŋ Kraistwaa sili kaaŋa amakejeŋi, iikawaa so oŋonoŋ mono noo silina otaaŋ laligowu. Kiaŋ.

2 Niinoŋ iwoi kuuya amakejeŋi, oŋo iikanoŋ romoŋgoŋ nomakejutiwaajoŋ daŋgiseŋ jeŋ oŋonjeŋ. Oŋo kuma oŋombetiwaa so qaana teŋ koma otaaŋkejuti, iikawaajoŋ mono mepeseeŋ oŋonjeŋ. 3 Niinoŋ oŋo qaa koi moma kotowutiwaajoŋ mojeŋ: Kraistnoŋ eja kuuya nonoo waŋnana kolooja. Ejanoŋ embawaa waŋa kolooja ano Anutunoŋ Kraistwaa waŋa kolooja. 4 Kawaajoŋ eja oŋo mono waŋkougia qetegoŋ qama kooliŋ Anutuwaa qaa jegi sokombaa. Eja kuuyanoŋ waŋgia turuŋ qama koolijuti, me Anutuwaa gejatootoo qaa jeŋ asarijuti, Anutunoŋ mono iyoŋoo momogiaajoŋ moro gamuyawo kolooro iyaŋgia meŋ kamaaŋ aoŋkeju.

5 Kaento, emba moŋnoŋ waŋa mende esuuŋ qenjaaro ajoajoroonoŋ qama kooliji me Anutuwaa gejatootoo qaa jeŋ asariji, iinoŋ mono loya waŋ kolooji, ii gamu qeŋ muŋ iyaŋa meŋ kamaaŋ aowaa. Kaeŋ ama waŋ juya kuuya motogi asuganoŋ eeŋ laligowaatiwaa so koloowaa. 6 Embanoŋ waŋa mende esuuji eeŋ, iinoŋ mono waŋ juya kaaŋagadeeŋ jero motogi sokombaa. Ii sokombaato, embanoŋ waŋ juya jero motogi gamuyawo koloowabo. Kawaajoŋ mono waŋa esuuŋ laligoro sokombaa. 7 *Jen 1.26-27Embanoŋ loyaa akadamuya koloojato, ejanoŋ Anutuwaa uŋauŋaya ano akadamuya kolooja. Kawaajoŋ ejanoŋ mono waŋa mende esuuro sokombaa.

8 *Jen 2.18-23Ii kokaembaajoŋ: Waladeeŋ ejanoŋ embanoŋga mende kolooroto, embanoŋ ejawaanoŋa kolooro. 9 Anutunoŋ eja ii embawaajoŋ qaagoto, emba ii ejawaajoŋ mokolooro laligoju. 10 Kania kawaajoŋ ama embanoŋ mono ku-usuŋ baatanoŋ laaligowaa aiweseya ii waŋa esuuŋ laligoro sokombaa. Kaeŋ kolooro Siwe gajoba yoŋonoŋ godaqeqewaa sili awaa iimakebu.

11 Kaeŋ sokombaato, Pombo qokotaaŋ laligoniŋ embanoŋ mono ejawaa qaaya mende uuguŋ aŋaa aiŋanoŋ laŋ mende laligowa. Ejanoŋ kaaŋagadeeŋ embawaa qaaya mende uuguŋ aŋaa aiŋanoŋ laŋ mende laligowa. 12 Embanoŋ ejawaa siitanoŋga kolooro kawaa so ejanoŋ kaaŋagadeeŋ embawaa goroŋ uutanoŋga kolooŋ laligojonto, ilawoila kuuyaa kondomondoo Toya ii Anutu.

13 Kawaajoŋ embanoŋ waŋa mende esuuŋ Anutu qama kooliro sokombaa me qaago? Qaa ii mono oŋoaŋgio gosiŋ somoŋgowu. 14 Anutunoŋ ejemba mokolooŋ nonoma balonoŋ motooŋ laaligo areŋgoroti, areŋ ii iima gosiŋ sili koi kaaŋa mono moma asarijoŋ me qaago? Ejanoŋ waŋ juya mende motoro koriji eeŋ, iikanoŋ mono gamu qeŋ aoja.

15 Anutunoŋ embawaa waŋ juya koriga ii esuya koloowaatiwaajoŋ muro laligoja. Kawaajoŋ embanoŋ waŋ juya mende motoro koriji eeŋ, iikanoŋ mono akadamuya kolooŋ muja. 16 Moŋnoŋ qaa kawaajoŋ niinoŋgiinoŋ amambaajoŋ moji eeŋ, niinoŋ iikawaajoŋ qaa motooŋgo kokaeŋ jemaŋa: Anutuwaanoŋ kanagesoya kanagesoya Anutu mepeseewombaajoŋ ajorooŋkejuti, iyoŋonoŋ mono nonowo uumotooŋgo ama sili iikayadeeŋ otaaŋ sili tosaaŋa togoŋkeju. Kiaŋ.

17 Oŋo uumeleeŋ ajoajoroonoŋ ajorooŋ kanoŋ mende qeaŋgoŋkejuto, mono toroqeŋ kileqileeŋkeju. Kawaajoŋ niinoŋ mende mepeseeŋ oŋonjento, areŋ ama jeŋ kotoŋ oŋonjeŋ. 18 Qaa mutuya moŋ gejananoŋ kemero kokaeŋ mobe, “Oŋo uumeleeŋ kanagesowaa ajoajoroonoŋ ajorooŋkejuti, iikanoŋ mono batugianoŋ aŋgowowo amakeju.” Qaa ii jegi moma bakayagadeeŋ hoŋa kolooji, iikaeŋ moma laarijeŋ.

19 Batugianoŋ deema tuuŋ busubuusu aŋgi Anutunoŋ iŋiiro daeŋ oŋonoŋ momalaariwaa aŋgotetenoŋ nama kotiiwu ano daeŋ oŋonoŋ mende sokombuti, qaa iikanoŋ mono asuganoŋ kolooŋkeja. Iikawaajoŋ uuwoi mende mojeŋ. 20 Uumeleeŋ ajoajoroonoŋ ajorooŋkejuti, iikanoŋ mono Pombaa samoŋ kowoga newombaa silia mende otaaŋkeju.

21 Ii kokaembaajoŋ jejeŋ: Samoŋ kowoga neŋkejuti, iikanoŋ ororoŋ qaagoto, aŋa aŋa nenegia meŋ kanaiŋ laŋ negi tegoro tosianoŋ toroqeŋ wosogia iŋiro tosianoŋ apu kotiga mamaga neŋ eŋkaloloŋ kolooju. 22 Ee mirigia eŋ oŋonja me qaago? Iikanoŋ saanoŋ nene ano apu newu. Anutuwaa uumeleeŋ kanageso jejewili ama oŋombombaajoŋ moju me ejemba wanaya nembanenegia qaa ii meŋ kamaaŋ oŋombombaajoŋ moju me? Kawaajoŋ niinoŋ oŋo mepeseeŋ oŋomaŋiwaajoŋ moju me? Kaeŋ qaago totooŋ. Mono nomaeŋ jeŋ oŋombe sokonaga?

23 Poŋnoŋ qaa nonoti, niinoŋ oŋonoŋ kaaŋagadeeŋ ii mobutiwaajoŋ kokaeŋ jemaŋa: Poŋ Jiisas memelolo meŋ mugi gomantiiŋa kanoŋ bered mero. 24 Ii meŋ kotuegoŋ daŋgiseŋ jeŋ motoŋ kokaeŋ jero, “Koi neenaa busunaga. Ii oŋoojoŋ ama togoŋ oŋonjeŋ. Ii neŋ mono nii romoŋgoŋ noma laligowu.” 25 *Eks 24.6-8; Jer 31.31-34Kaeŋ jero negi tegoro kaaŋiadeeŋ qambi meŋ kokaeŋ jero, “Qambi koi mono soomoŋgo gbilia kolooja. Noo sana koi kanoŋ mono Anutuwaa soomoŋgoya meŋ kotiiro ewaa. Ii neŋkebutiwaa so mono nii romoŋgoŋ noma laligowu.”

26 Bered ano qambi iikanoŋa neŋkebuti, iikanoŋ mono kambaŋ so Poŋnoŋ komuroti, iikawaa buŋaya meŋ asariŋ laligoŋ ugi eleema karo tegowaa. 27 Kawaajoŋ moŋnoŋ bered me Pombaa qambi iikanoŋa arambaraŋ qaganoŋ neji, iinoŋ mono Pombaa busuya ano saya meŋ kamaaŋ ama siŋgisoŋgoyawo kolooja. 28 Kawaajoŋ ejemba nononoŋ ananaa uunanaa kania gosiŋgo mono bered ano qambi iikanoŋa neniŋ sokombaa.

29 Moŋnoŋ Pombaa busuya ano saya mende goda qeŋ nembanene tooŋ kaaŋa laŋ neji, Poŋnoŋ mono iwaa qaaya jeŋ tegoro lombo qaganoŋ ubaa. 30 Laŋ neŋ laligogitiwaajoŋ ama ejemba seiseiyanoŋ batugianoŋ looriŋ ji mokoloogi mamaganoŋ goroŋ qeŋ komudaborogi.

31 Komudaborogito, ananaa uunana gosiwonagati eeŋ, Anutunoŋ qaanana gosiŋ jeŋ tegoro lombo mende mokoloowoŋa. 32 Ii mende mokoloowoŋato, Poŋnoŋ qaanana gosiŋ jeŋ tegoŋ kaeŋ mono kambaŋ kokaamba mindiŋgoŋ nonomakeja. Kanageŋ jeŋ tegoŋ nonono ejemba uugia mende meleeŋgiti, iyoŋowo ororoŋ gere sianoŋ kemebombotiwaajoŋ mono mindiŋgoŋ nonomakeja.

33 Kawaajoŋ uumeleeŋ alauruna, nene newombaajoŋ ajorooŋkebuti, iikanoŋ mono oŋoaŋgiaajoŋ mamboma aoŋ ororoŋ neŋkebu. 34 Moŋnoŋ wosoya kiji eeŋ, iinoŋ mono iyaŋaa mirinoŋ nembaneneya newa. Ajorooŋ laŋ negi Anutunoŋ iŋiima qaagia jeŋ tegoro lombo mokoloowubotiwaajoŋ ii jejeŋ. Qaa tosaaŋa oŋoonoŋ kamaŋati, kambaŋ iikanoŋ jeŋ kotoŋ oŋomaŋa. Kiaŋ.