8
Soolnoŋ uumeleeŋ tuuŋ sisiwerowero ama oŋono deeŋgi.
1 Stiiwen qegi komuroti, ii Soolnoŋ kaaŋagadeeŋ moro sokono. Kambaŋ iikanoŋadeeŋ sisiwerowero somata kolooro Jerusalem sitiwaa uumeleeŋ tuuŋ kazi ama oŋoŋgi. Kawaajoŋ yoŋonoŋ korebore siti mesaoŋ deema Judia ano Samaria prowins woi ii sokoma keŋgi aposol yoŋonondeeŋ kaparaŋ koma sitinoŋ laligogi. 2 Ejemba Anutu goda qeŋ waeya meŋ laligogiti, iyoŋoonoŋga tosianoŋ Stiiwen komurotiwaajoŋ jiŋgeŋ qama mamaga saama qamoya meŋ kema roŋ koŋgi.
3 *Apo 22.4-5; 26.9-11Roŋ koŋgito, Soolnoŋ uumeleeŋ kanageso jaabamagege meŋ oŋoma miria miria liligoŋ uma uumeleeŋ eja ano emba ororaaŋ uŋuama giliŋ oŋono kamaagi jero kapuare mirinoŋ oŋooŋgi. Kiaŋ.
Filipnoŋ Samaria sitinoŋ Buŋa gawoŋ mero.
4 Uumeleeŋ ejembanoŋ deema gomaŋ so kema kaŋ liligoŋ laligogiti, iyoŋonoŋ Oligaa Buŋa jeŋ iikanoŋ ejemba uugia kuuŋ laligogi. 5 Filipnoŋ Samaria prowinswaa siti moŋnoŋ kemeŋ Hamoqeqe Toya Kraistwaa kania jeŋ asariŋ oŋono mogi. 6 Ii jeŋ asariŋ oŋoma aŋgoleto mero letono ejemba tuuŋ yoŋonoŋ ii iima qaa jeroti, ii uumotooŋ ama geja ama moma aŋgoŋ koŋgi.
7 Filipnoŋ gawoŋ mero Anutuwaa ku-usuŋanoŋ omejiilaŋ mamaga ii ejemba uugianoŋga oŋotaaro. Oŋotaaro qa bobolo qama kouma keŋgi. Gawoŋ mero ejemba seiseiya bakagia koomuya kolooŋ meendaŋgoya laligogiti, ii qeaŋgogi. 8 Kaeŋ kolooro Samaria sitinoŋ korisoro uuta kolooŋ ero. Kiaŋ.
Sele galeŋ eja Saimonoŋ umbuqumbuliŋ ano.
9 Korisoro eroto, Samaria siti kanoŋ oweŋ jenaŋ eja moŋ qata Saimon laligoro. Iinoŋ gbani tosaaŋa suuqaŋgoroŋ hamoqeqe gawoŋ meŋ Samaria ejemba waliŋgoŋ oŋono laligogi. Kaeŋ laligogi “Eja uuta koloojeŋ,” jeŋ iyaŋaajoŋ moro uro. 10 Ejemba uuta ano kamaaŋqeqeta yoŋonoŋ korebore Saimombaa qaawaajoŋ geja ama moma kokaeŋ jeŋ laligogi, “Anutuwaa esuŋa qata ‘Ku-usuŋ somata,’ qajuti, iikanoŋ mono eja kawaa uutanoŋ kemerota eja.” 11 Saimonoŋ suuqaŋgoroŋ hamoqeqe gawoŋ ii kambaŋ koriga mero ejembanoŋ waliŋgoŋ laligogi. Kaeŋ ano waliŋgoŋ laligotiwaajoŋ ama iwaanoŋ qokotaaŋ laligogi.
12 Kaeŋ laligogito, Filipnoŋ kaŋ Anutuwaa bentotonoŋ keubombaa Oligaa Buŋa ano Jiisas Kraist qataa kania ii jeŋ asariŋ oŋono. Ii jeŋ asariŋ oŋono ejemba mamaganoŋ Buŋa qaa moma laariŋ uugia meleeŋgi oomulu meŋ oŋono. 13 Kaeŋ aŋgi Saimonoŋ kaaŋagadeeŋ qaa ii moma laariro oomulu meŋ mugi Filipwaa kosianoŋ kaŋ laligoŋ otaaro. Kaeŋ kolooro Filipnoŋ aŋgoleto aiwese somasomata mero asugiro ii iima waliŋgoŋ laligoro. Kiaŋ.
Uŋa Toroyanoŋ Samaria yoŋoo uugianoŋ kemero.
14 Samaria ejembanoŋ Anutuwaanoŋ Buŋa qaa kaeŋ moma aŋaliŋ aŋgoŋ koŋgiti, iikawaa bujuyanoŋ seiŋ Jerusalem sitinoŋ keno aposol yoŋonoŋ mogi. Yoŋonoŋ ii moma Piito ano Jon meweeŋgoŋ wasiŋ oroŋgi yoŋoonoŋ keni. 15 Kema keuma yoŋoojoŋ ama qama kooliŋ Uŋa Toroyanoŋ uugianoŋ kemebaatiwaajoŋ Poŋ qisiri. 16 Kania kokaembaajoŋ qisiŋ qama kooliri: Yoŋonoŋ Poŋ Jiisaswaa qatanoŋ oomulu meŋ oŋoŋgito, Uŋa Toroyanoŋ yoŋoonoŋga mombaa uutanoŋ mende kemero eeŋ laligogi. 17 Kawaajoŋ qama kooliŋ borogara waŋgianoŋ ani Uŋa Toroyanoŋ uugianoŋ kemero megi. Kiaŋ.
Saimonoŋ Uŋa Toroya sewaŋa memambaajoŋ jero.
18 Aposol yoronoŋ borogara ejemba waŋgianoŋ ani Anutunoŋ iikawaa so Uŋa Toroya yoŋoo uugianoŋ ano Saimonoŋ ii iima moneŋ meŋ kaŋ kokaeŋ irijoro, 19 “Oro mono ku-usuŋ kaaŋa ii nii moŋ noni meŋ borona daeŋ yoŋoo waŋgianoŋ amaŋati, Uŋa Toroyanoŋ mono iyoŋoo uugianoŋ kemebaa.”
20 Kaeŋ irijoroto, Piitonoŋ kokaeŋ jeŋ muro, “Ae! Yamageŋ! Giinoŋ Anutuwaa kaleŋa ii moneŋnoŋ sewaŋa memambaajoŋ jejaŋ. Kawaajoŋ gii mono moneŋgawo gere sianoŋ kemeba. 21 Goo uuganoŋ Anutuwaa jaanoŋ mende diŋgoja. Kawaajoŋ gii Buŋa qaa kokawaa hoŋa moŋ mende totooŋ mewaga. 22 Kileŋaganoŋga mono uuga meleema Poŋ qama koolina iinoŋ uumomogaa siŋgisoŋgoya ii mesaonaga. 23 Goo uuganoŋ kobooro tomembombomboŋ kaaŋa juma saa qeŋ gonja. Siŋgisoŋgoganoŋ mono kasa kaaŋa kokosiiŋ gono osijaŋ.”
24 Piitonoŋ kaeŋ jeŋ muro oweŋ jenaŋ eja Saimonoŋ kokaeŋ meleema orono, “Oro mono noojoŋ ama Pombaajoŋ qama kooliri qaa jejaoti, iikawaa hoŋa moŋ mende kolooŋ nonaga.”
25 Aposol yoronoŋ Pombaa Buŋa qaa ii siti iikanoŋ naŋgoŋ jeŋ jeŋ asariŋ oŋomesaoŋ keni. Kananoŋ kema Samaria prowinswaa gomaŋa gomaŋa liligoŋ ejemba uugia Oligaa Buŋa qaanoŋ kuuŋ oŋoma laligoŋ Jerusalem sitinoŋ eleema keni. Kiaŋ.
Filipnoŋ Afrika eja moŋ ii Buŋa qaa ijoro.
26 Pombaanoŋ gajoba moŋnoŋ Filip qaa kokaeŋ ijoro, “Gii mono Jerusalem siti mesaoŋ Saut waageŋ kemba. Baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ kana isia (walaga) Gaza taonoŋ kemeŋkejuti, mono iikanoŋ kemba.” 27 Kaeŋ ijoro Filipnoŋ afaaŋgoŋ mesaoŋ keno. Kema Afrika eja moŋnoŋ gomaŋanoŋ eleema keno kananoŋ mokolooro. Iinoŋ Etiopia kantriwaa kandasi kwiimbaa jawiŋa uuta kolooŋ emba pombaa jiŋkaroŋ mirianoŋ moneŋ ano esuhina iwoiya galeŋ koma laligoro. Seliaa iwoiwaajoŋ ama Juuda eja koloomambaajoŋ amamaaroto, kileŋ Anutuwaa waeya meŋ mepeseemambaajoŋ Jerusalem sitinoŋ karo.
28 Kaŋ gomaŋanoŋ eleemambaajoŋ hoos karenoŋ uro hoosnoŋ horogi kananoŋ keno. Iikanoŋ kema gejatootoo eja Aisaiawaa buk kotuma weeŋgoŋ raro. 29 Kaeŋ kolooro Uŋa Toroyanoŋ Filip saŋe qeŋ muŋ qaa kokaeŋ ijoro, “Gii mono hoos kare iikawaa kooroŋanoŋ kema metetereeŋ kemba.” 30 Uŋa Toroyanoŋ kaeŋ ijoro iikanondeeŋ bobogariŋ kosianoŋ keno. Kema ejanoŋ gejatootoo eja Aisaiawaa buk iikanoŋa Buŋa qaaya weeŋgoro moro. Moma kokaeŋ qisiŋ muro, “Qaa weeŋgojaŋi, ii saanoŋ moma asarijaŋ me qaago?”
31 Qisiŋ muro ijoro, “Moŋnoŋ mende jeŋ asariro neeno ii nomaeŋ moma asariwenaga?” Kaeŋ ijoro hoos karenoŋ uro motooŋ rari. 32 *Ais 53.7-8Buŋa Tere weeŋgoroti, ii kokaeŋ,
“Ejanoŋ lama qeŋ kotowombaajoŋ meŋ wanjuti, ii mono iikawaa so osoŋ sororoŋgoŋ ero.
Galeŋanoŋ lama meriaa juya biaŋkatinoŋ motoro kooroŋanoŋ goroŋ qeŋ otoŋa qaa nanji, iwaa so mono mende qama wauŋgoro.
33 Meŋ kamaaŋ mugi moŋnoŋ qaa jakeyanoŋ qaayaa kitia mende naŋgoŋ jero eeŋ laŋ jeŋ tegogi. Namonoŋ laaligoya kaeŋ waŋgi komuro.
Gbiliuruta qaa komuro. Kawaajoŋ moŋnoŋ qa areŋa kanageŋ mende weeŋgoŋ jewaa.”
34 Jawinoŋ ii weeŋgoŋ Filip kokaeŋ qisiŋ muro, “Gejatootoo ejanoŋ qaa ii morowaajoŋ jeja? Ii iyaŋaajoŋ me eja mombaajoŋ jeja? Gii saanoŋ iikawaa kania nijowa.” 35 Kaeŋ qisiŋ muro gejatootoo yoŋoonoŋ Buju Terenoŋga kanaiŋ Jiisaswaa Oligaa Buŋa ii kaniawo jeŋ asariro moro. 36 Kaeŋ amiŋ moma kananoŋ kema apu kosianoŋ keuri kwiin jawiŋanoŋ ijoro, “Iiba, apu bereŋa koi eja. Kawaajoŋ gii saanoŋ oomulu meŋ nomba. Qaa moŋnoŋ aŋgoŋ koma gonja me qaago?” 37 (Kaeŋ ijoro Filipnoŋ jero, “Gii qaa gijojeŋi, ii uuga kuuya Anutuwaanoŋ ama moma laarijaŋi eeŋ, ii saanoŋ amaŋa.” Jero qaa kokaeŋ meleeno, “Jiisas Kraistnoŋ Anutuwaa Meria kolooja, niinoŋ ii moma laarijeŋ.”
38 Kaeŋ meleema jeŋ kotoro hoos kare somoŋgogi aŋgarakuŋ apunoŋ kemeŋ Filipnoŋ oomulu meŋ muro. 39 Ii meŋ muro apunoŋga kouri Pombaa Uŋa Toroyanoŋ Filip wano uma aliro kwiin jawiŋanoŋ ii mombo mende iiro. Mende iiroto, toroqeŋ korisoro qaganoŋ gomaŋ baloŋanoŋ Etiopia keno. 40 Filipnoŋ aliŋ kema taoŋ qata Asdod kanoŋ asugiro mokoloogi. Iikanoŋadeeŋ toroqeŋ taoŋa taoŋa liligoŋ kanoŋ Oligaa Buŋa qaanoŋ ejemba uugia kuuŋ kema laligoŋ Sisaria taonoŋ kouro. Kiaŋ.