9
Poŋnoŋ Sool asugiŋ muro uuta meleeno.
Apo 22.6-16; 26.12-18
1 Kambaŋ biiwia kanoŋ Soolnoŋ uugere qaganoŋ nama uu selia bolaŋ qetano Pombaa gowokouruta uŋuŋ ureeŋ oŋoma laligoro. Kaeŋ laligoŋ jigo gawoŋ galeŋ waŋa iwaanoŋ keno. 2 Iwaanoŋ kema kokaeŋ kuuŋ qisiro, “Kana gbilia otaaŋ laligojuti, iyoŋoonoŋga tosianoŋ koriganoŋ Damaskas sitinoŋ laligoju. Kawaajoŋ niinoŋ saanoŋ endu kema moŋgama oŋoma moŋ mokoloomaŋati, ii mono somoŋgoŋ wama Jerusalem sitinoŋ kamaŋa. Damaskas sitinoŋ Juuda nonoo qamakooli miri galeŋ komakejuti, iyoŋonoŋ ii aŋgoŋ koma oŋombubotiwaajoŋ mono jenteego tere ooŋ nona meŋ kema qendeema oŋomaŋa.” Kaeŋ jero ooro meŋ keno.
3 Kananoŋ kema kema Damaskas siti dodowimambaajoŋ ano iwoi moŋ uulaŋawo kokaeŋ kolooro: Asamararaŋ moŋ Siwenoŋga oobili kaaŋa asugiŋ kamaaŋ liligoŋ muro. 4 Liligoŋ muro tama namonoŋ kemeŋ eŋ otoŋ moŋ moro qaa kokaeŋ ijoro, “Sool Sool, gii mono naambaajoŋ sisiwerowero qaganoŋ ama nonjaŋ?”
5 Kaeŋ ijoro Soolnoŋ qisiŋ jero, “Poŋ, gii moronoŋ?” Kaeŋ jero meleeno, “Nii Jiisas sisiwerowero qaganoŋ ama nomakejaŋi, nii mono ii. 6 Ii koloojento, saanoŋ waama sitinoŋ kemba. Iikanoŋ kema naa iwoiga ambagati, moŋnoŋ iikawaa bujuya gijowaa.”
7 Eja iwo keŋgiti, iyoŋonoŋ qaagia bogoro totomiŋ naŋgi. Yoŋonoŋ qaa otoŋ oŋanoŋ mogito, eja moŋ mende iigi. 8 Qaa meleeno Soolnoŋ namonoŋga waaroto, jaaya uuŋ iwoi moŋ mende iima titou kuuŋ nano. Kaeŋ nano borianoŋ meŋ Damaskas sitinoŋ wama keŋgi. 9 Keŋgi weeŋ karooŋ kawaa so titou rama apu me nene moŋ mende neŋ eeŋ raro. Kiaŋ.
Ananaiasnoŋ Sool oomulu meŋ muro.
10 Damaskas sitinoŋ Jiisaswaa gowoko moŋ qata Ananaias laligoro. Poŋnoŋ kotoŋ kondooro jaameleeŋ uŋa iiro “Ananaias!” qaro. Qata qaro jero, “Oo Poŋ, nii koi rajeŋ.”
11 Kaeŋ jero Poŋnoŋ kokaeŋ ijoro, “Gii mono waama kana qata Kana Dindiŋa jeŋkejuti, iikanoŋ kemba. Iikanoŋ kema Juudaswaa mirinoŋ uma Tarsus eja qata Soolwaajoŋ qisiwa. Moba, iinoŋ nii qama kooliŋ noma raja. 12 Qama kooliŋ rama uutanoŋ jaameleeŋ uŋa moŋ kokaeŋ iiro: Eja qata Ananaiasnoŋ miria uutanoŋ kouma jaaya mombo toowaatiwaajoŋ boria waŋanoŋ ambaa.”
13 Poŋnoŋ qaa kaeŋ ijoro kokaeŋ meleeno, “Oo Poŋ, ejemba mamaganoŋ eja iikawaa sunduya jedaborogi mobe. Iinoŋ Jerusalem sitinoŋ goonoŋ kanagesouruga soraaya ii mamaga uŋuŋ ureeŋ oŋoma laligoro. 14 Jigo gawoŋ galeŋ waŋa yoŋonoŋ nemuŋ koma ku-usuŋ mugi Damaskas siti kokanoŋ kaaŋagadeeŋ gawoŋ iikayadeeŋ memambaajoŋ karo. Ejemba goo qaga qama kooliŋkejoŋi, iinoŋ mono nono korebore nonoma somoŋgoŋ nonomambaajoŋ moja.”
15 Kaeŋ meleenoto, Poŋnoŋ kokaeŋ ijoro, “Niinoŋ eja ii meweeŋgoŋ mube qana bosima noo manja qeŋ laligowaa. Kaeŋ laligoŋ gomaŋa gomaŋa liligoŋ noo Buŋana jeŋ seiro Israel ano waba kantri ejembanoŋ momakebuya. Qaa jakeya jakeya kanoŋ horogi eja poŋ mamaga yoŋoo jaagianoŋ keuma noo Buŋana iŋijoro mobuya. Kawaajoŋ mono kileŋ kemba. 16 Iinoŋ qana bosima kawaajoŋ siimbobolo mamaga mobaa. Niinoŋ iikawaa areŋa qendeema mumambaajoŋ mojeŋ.”
17 Kaeŋ ijoro Ananaiasnoŋ kema miri iikawaa uutanoŋ uma borowoita Soolwaa waŋanoŋ ama ijoro, “Sool alana, kana somatanoŋ kana Jiisasnoŋ asugiŋ gonoti, Poŋ iikanoŋ mono wasiŋ nono kajeŋ. Goo jaaganoŋ mombo tooro Uŋa Toroyanoŋ uuga saa qewaatiwaajoŋ nijoro kajeŋ.” 18 Kaeŋ ijoro iikanondeeŋ iwoi sunuyawo tani kanoŋ jaayanoŋga tama kamaadabororo jaaya tooro. Jaaya tooro uuro asariro waaro. Waama jero oomulu meŋ muro. 19 Oomulu meŋ muro nene neŋ kotiiro. Soolnoŋ kotiiŋ gowoko yoŋoo batugianoŋ Damaskas sitinoŋ weeŋ tosaaŋa laligoro. Kiaŋ.
Soolnoŋ Damaskas sitinoŋ Buŋa gawoŋ mero.
20 Laligoŋ iikanoŋa waama Juuda yoŋoo qamakooli miria miria kanoŋ uma Jiisaswaa kania jeŋ asariŋ ejemba uugia kuuŋ kokaeŋ iŋijoro, “Jiisasnoŋ Anutuwaa meria kolooja.”
21 Kaeŋ iŋijoro moma kuuya yoŋonoŋ aaruŋ waliŋgoŋ jegi, “Jerusalem sitinoŋ qa ii qama kooligiti, eja koi kanoŋ ii uŋuŋ ureeŋ oŋoma laligoro me qaago? Kaaŋiadeeŋ koi kanoŋ karoti, ii mono nono somoŋgoŋ nunuama jigo gawoŋ galeŋ waŋa yoŋoo borogianoŋ nonoomambaajoŋ karo. Kawaajoŋ mono nomaeŋ letoma aŋo Anutuwaa qaa iikayadeeŋ naŋgoŋ jeŋkeja?”
22 Kaeŋ jegito, Anutunoŋ Sool esuŋmumu muro mombo kotiiŋ laligoro. Kotiiŋ laligoŋ Juuda ejemba Damaskas sitinoŋ laligogiti, iyoŋoo uugia kuuŋ kokaeŋ jeŋ laligoro, “Jiisasnoŋ oŋanoŋ Anutuwaanoŋ Hamoqeqe Toya Kraist kolooja.” Qaa ii jeŋ kotiiŋ kania qendeema laligoro yoŋonoŋ kiko qeŋ qaa ii qewagowombaajoŋ amamaaŋ laligogi.
23 *2 Kor 11.32-33Weeŋ mamaga tegoro Juuda yoŋonoŋ ajorooŋ qaa gawoŋ meŋ Sool qegi komuwaatiwaajoŋ aŋgonaŋ aŋgi. 24 Aŋgonaŋ aŋgito, iikawaa bujuya ii Soolwaa gejianoŋ kemero moro. Soolnoŋ Damaskas siti mesaomambaajoŋ ano iikanoŋ qegi komuwaatiwaajoŋ siti kiropo naguyanoŋ iwaajoŋ asaga gomantiiŋa jaa galeŋ meŋ laligogi. 25 Kaeŋ meŋ laligogito, gowokourutanoŋ gomantiiŋa moŋnoŋ konde (misa) somata meŋ kasanoŋ somoŋgoŋ Sool kondenoŋ ama siti sopawaa ootanoŋga aŋgi kemeŋ keno. Kiaŋ.
Soolnoŋ Jerusalem tatawaga kema laligoro.
26 Soolnoŋ kema Jerusalem sitinoŋ keuma Jiisaswaa gowokouruta yoŋowo batogoŋ toroqeroto, kuuya yoŋonoŋ Sool gowoko kolooŋ laligoroti, ii mende moma laarigitiwaajoŋ ama iwaajoŋ toroko mogi. 27 Toroko mogito, eja qata Barnabas iinoŋ ala meŋ muŋ kalaŋ koma wama aposol yoŋoonoŋ kema qendeema sunduya kokaeŋ jeŋ asariŋ oŋono, “Sool eja koi kanoŋ kananoŋ karo Poŋnoŋ asugiŋ muro iiro qaaya ijoro ano kanageŋ Jiisaswaa qata ii Damaskas sitinoŋ jeŋ asariŋ uugia kotakota kuuŋ laligoro.”
28 Sunduya kaeŋ jeŋ asariŋ oŋono yoŋowo toroqeŋ Jerusalem siti uutanoŋ liligoŋ awasaŋkaka nama Pombaa qata asuganoŋ qama ejemba uukuukuu kotakota ama oŋoma laligoro. 29 Ii ama oŋoma laligoŋ Juuda ejemba Griik qaa moma laligogiti, iyoŋowo amiŋ moma mondoŋgosi qaa meleŋqeleeŋ anoto, yoŋonoŋ Sool kaparaŋ koma qegi komuwaatiwaajoŋ mogi. 30 Ii batogi alaurutanoŋ Sool mokolooŋ wama Sisaria taonoŋ kema nama wasigi yaŋodeeŋ toroqeŋ kolokoloo taoŋa qata Tarsus kanoŋ keno. Kiaŋ.
Uumeleeŋ tuuŋ yoŋonoŋ luaenoŋ laligogi.
31 Soolnoŋ uuta meleeno iikawaa gematanoŋ uumeleeŋ kanageso kuuya Judia, Galili ano Samaria prowins sokoma laligogiti, iyoŋonoŋ luae mokoloogi Uŋa Toroyanoŋ ii meŋ kotiiŋ naŋgoŋ oŋono laligogi. Kaeŋ metulaŋgoŋ Pombaa qaaya uuguwombotiwaa keegia moma gawoŋ megi uumeleeŋ kanagesogianoŋ somariiŋ seiro laligogi. Kiaŋ.
Piitonoŋ Lida eja moŋ meŋ qeaŋgoro.
32 Piitonoŋ gomaŋa gomaŋa liligoŋ Jiisaswaanoŋ kanageso soraaya iŋiima kema laligoŋ kambaŋ moŋnoŋ taoŋ qata Lida kanoŋ keuro. 33 Keuma kanoŋ eja moŋ qata Ainias mokolooro. Bakaya koomuya kolooro duŋnondeeŋ eŋ laligoro gbani 8 tegoro. 34 Piitonoŋ ii mokolooŋ kokaeŋ ijoro, “Ainias, Jiisas Kraistnoŋ gii meŋ qeaŋgoŋ gonja. Kawaajoŋ mono waama tambomaeega meŋ kululuuwa.” Kaeŋ ijoro iikanondeeŋ waaro. 35 Kaeŋ kolooro Lida ano Saaron ejemba kuuya yoŋonoŋ ii iima uugia meleema Pombaanoŋ qokotaagi. Kiaŋ.
Piitonoŋ Jopa kema Tabita meŋ gbiliro.
36 Jopa taonoŋ gowoko emba moŋ qata Tabita laligoro. (Qa ii Griik qaanoŋ Dorkas, ananaa qaanoŋ nembaro, Iŋglis qaanoŋ deer.) Iinoŋ kambaŋ so gawoŋ awaa awaa meŋ kaleŋ seiseiya mendeema ejemba kamaaŋqeqeta ilaaŋ oŋoma laligoro. 37 Piitonoŋ gomaŋ kanoŋ laligoro Tabitanoŋ kambaŋ iikanoŋ ji kolooŋ muro komuro. Komuro qamoya soŋgbama meŋ miri uuta moŋnoŋ uma aŋgi.
38 Lida ii Jopa taoŋ kosianoŋ raro. Kawaajoŋ Piitonoŋ Lida laligoroti, gowoko yoŋonoŋ ii moma eja woi wasiŋ oroŋgi kema Piito kokaeŋ qisiŋ muri, “Gii mono uulaŋawo kana norowo Jopa taonoŋ kemboŋa.” 39 Qisiŋ muri iikanondeeŋ afaaŋgoŋ yorowo keŋgi. Kema keugi qamo miri uutanoŋ erotiwaanoŋ wama ugi. Ugi emba malo kuuya Piito liligoŋ saama Dorkasnoŋ yoŋowo laligoŋ opo maleku uuŋ meŋ oŋonoti, ii qendeema mugi. 40 Qendeema mugito, Piitonoŋ jero kuuya yoŋonoŋ kemedaborogi simiŋ kuma qama kooliro. Qama koolindaboroŋ qamo jaasewaŋ qeŋ kokaeŋ ijoro, “Tabita, mono waaba.” Kaeŋ ijoro jaaya uuŋ Piito iima waama raro.
41 Raro Piitonoŋ borianoŋ meŋ kobibiiro waama nano. Nano uumeleeŋ alauruta ano emba malo oŋoono ugi. Ugi koomunoŋga gbiliŋ waaroti, emba ii jaasewaŋgianoŋ ano iigi. 42 Iikawaa buju qaa ii Jopa uutanoŋ miri so keno moma ejemba mamaganoŋ kanaiŋ Poŋ moma laariŋ mugi. 43 Piitonoŋ Jopa kanoŋ somaŋa tosaaŋa toroqeŋ laligoŋ Saimombaa mirinoŋ rama ero. Eja ii kana esu mewutiwaajoŋ bulmakao selia orasiŋ soŋgbama meagoŋ laligoro. Kiaŋ.