1 Nyämaqäuä, neqä atqä-awäkiqua Mosisi iqueqä ämiqä yäpä iqi pmetaŋguwäŋga, nätmatqä äwimakqeŋqä kŋuä indqämbŋqä änyiŋgi. Tiinji. Qu eeqänä qaquvqä Goti Hanjuwä Iqu huäŋqä motquetŋqänä haqeqä ekqä ique yäpä iqi äwäpu,* Aŋgumä Itmakqä 13:21 Eqä-pŋä Häŋesqä ique qäyakämä ikuwi.† Aŋgumä Itmakqä 14:22 2 Ga, qu eeqänä Mosisi iqueä yäpä iqi iqäpŋqä diŋqä, qaquvqä iquesatä, eqä iquesatä, asŋä ämakuwi. 3-4 Iŋgaŋi qu eeqänä ymisaŋä asitä,‡ Aŋgumä Itmakqä 16:4, 35 eqä asitäŋi,§ Aŋgumä Itmakqä 17:6; A Täuqä 20:11 Dŋä Äŋguä Iqu vqaŋgi äŋguwi. Eqä i äŋguwi, ii Dŋä Äŋguä Iqueqä hikä qutä qaŋä anä äumiŋuwä iquesanji. Hikä iqu, ii Kraisi Iquvi. 5 Qu eeqänäŋä asänä i meqaŋguwä-qe, Goti Iqu kuapänäŋä iuŋqe, yeeqä miqä iqaŋgi, pizqä äpäkonäpu, quwqä huiwi, qua aväqŋqeu im-imä äwokäumiŋqe.

6 Nyi nätmatqä iiŋqä awä etqe, ii ktqä naqä-qakuä ämänätque. Mä ne iiŋqe kŋuä indqänätanä, qu nätmatqä quvqe, äŋguänäŋä witaŋgi äqunäpu, äwqä äwivauqaŋgi imäkmiŋuwä-paŋi, ne-pqä iuŋi mimäkqäŋqe. 7 Itaŋgi he goti quaŋgä iquauŋqe, Israitqä hŋqua qoŋä äwoktäumiŋuwä-paŋi, he-pqe iiŋi mimäkqä iqäpŋqe. Iiŋä imäkmiŋuwiŋqe, Goti Iqueqä bukä iuŋi, tuwaŋuä tii äqänä, “Ämaqe qu ymisaŋitä, eqetä, bŋqä quamä äpmakuwi. Ae ämbiyitaŋi, yeewä quvqe ipŋqä ävaukuwiqä.”* Aŋgumä Itmakqä 32:6 8 Itaŋga ne huiwä yaŋä hiŋgi iŋqä, Israitqä hŋqua imäkkuwä-paŋä iiŋi, mimäkqä ma iquanä. Suqä quvqä iiŋä imäkqaŋguwäŋga, hiunji hŋqueŋi, qutaŋi 23,000 pizqä äpäkoŋguwi.† A Täuqä 25:1-9 9 Itaŋga ne Kraisi neqä Naqä Iqueŋi, Israitqä hŋqua yamwiqä äwikuwä-paŋi, mävqä iquatuŋque. Qu iiŋä iqaŋguwäŋga, qämakiqua pizqä äyä äpäkkuwi.‡ A Täuqä 21:4-9 10 Aŋgumŋi, he Israitqä hŋqua, maŋä kuapä ätuwänmiŋuwä-paŋi, matqä iqäpŋqe. Quŋi, eŋätqä ämaqä qui imäkqä iqu, pizqä äpäkkqe.§ A Täuqä 16:41-50

11 Nätmatqä qu e äwimakqe, ii ämaqä huizi di, iu hiŋuä quŋgpŋqeŋqä ktqä naqä-qakuiyi. Ämaqä, Goti Iqueqä bukä iu nätmatqä iiŋqä äqäkuwi, ii ne ämaqä qua tqu qui imäknätŋqä itqätaŋgqeu äpmeŋquä iqune, suqä asä ique nemeqeŋqä kŋuä indqäŋguatuŋquänäyi. 12 Iŋi ämaqä hŋquki, “Nyi pämä yäŋänäqŋqänäŋä tä qe ätqäuäŋänä” kŋuä indqänätqäŋä etaŋgutqe, mä quanŋä mapäkŋqä isŋqe äŋguänä mindŋqe. 13 Yamwiqä he ae emetŋqe, ii ämaqä huizi iquau-pqä äwimetŋqä-paŋä asänäŋiyi. Goti Hanjuwä Iqu Iqueqä kukŋuä ätätqä iuŋi, imäkqä-qu eäqätaŋi, yamwiqä iqä hŋqu he ämeŋguatätŋqeŋqe, hiŋuinä mäquŋquä yänä. Iŋäqe yamwiqä iqä iqu inä emeqä-qe, he yäŋänäqŋqä äpakänä tqäutpŋqänä, Iqu hänaqä emeyänä.

14 Iiŋiŋqe, ŋqä nyämaqä nyi kiiŋä änyinätŋqä iquenä, he suqä goti quaŋgä iquauŋqä qoŋä woktäuqe, wimasiyqäpŋqä etqä. 15 Nyi he ämaqä kŋuä iqä äŋguänäŋä-täŋuenä etaŋgä eqänätmä etqä. Iŋi hiqä-hiuä nyaqä kukŋui iwäsäupŋqe. 16 Eqä-häkä Jisasi Iqu ämetä, “äŋguiqä” ätkqä iquenyqe, ne Goti Iqueŋi, “äŋguiqä” ätuätqäŋu. Ne häkä iquesa äŋgquäŋgaŋi, Kraisi Iqueqä häŋeqetä naqä-hŋqunäŋqä aquvä ämänaqiyqi. Itaŋga bretqä ne äkutätuŋque, Kraisi Iqueqä huiwitä naqä-hŋqunäŋqä aquvä ämänaqiyqi. 17 Bretqe, hŋqunä etaŋgi, ga ne kuapänäŋä iqune, buayä iquenyä änätuŋquä etaŋgi, ne qokä-apäkä iqune, huiwi naqä-hŋqunä äyä änyäŋu.

18 He Israitqä iquauŋqä kŋuä indqämbu. Qu naŋui hiqäva imäkäpiyä iuta ämepu änäpiyäŋgaŋi, quwqä-quwä hiqäva-imäkqä iquatä naqä-hŋqunä epu, Goti Hanjuwä Ique qoŋä äwoktäutqäŋuwi. 19 Nyi kukŋuä ii ätqä tquesaŋi, goti quaŋgä iquauŋqätä, ä ymisaŋä iquauŋqä hiqäva imäkätqäŋuwiŋqätäŋi, iqua nätmatqä naqä-qakuiqä etqenä ätqä? Oee. 20 Nyi tiiŋä ätqä. “Nätmatqä ämaqä quuvqä maeqiyqä iqua hiqäva äqiyquwi, ii qu Goti Iquenyqä maqiyqä ipu, dŋä quvqä iquauŋqä äqiyqäuä.” Itaŋga, nyi “He dŋä quvqä iquatä anä iqäŋqe, manyiŋqä yäŋqiyä” ätätmä etqä. 21 He eqä-häki, Naqä Iqueqetä, dŋä quvqä iquauqetäŋi, du-bu manäkiqä ipnä. Tiiŋä-pqe inä eä. He Naqä Iqueqä hiqäva-imäkqä ttawä iutä, dŋä quvqä iquauqä iutäŋi, du-bu mäpmayäkiqä ipnä. 22 Iŋi ne suqä iiŋä imäkatque, Naqä Iqu nenyqe, “He Ŋqänäŋuenjqä” ätätqä-qe, ne Ique äwqä quvqä nyuewiyquanä. Ii quvqe. Neyaqä yäŋänäqŋqe, Iqueqe mämäwqätäuqä eä.

23 Ämaqä hui, “Ne nätmatqä eeqäpnäŋi imäkqe, pmua ma, äŋguä imäkätqäŋunä” ätätqäŋä. Iŋäqe, hui yätamäkqä äŋguä neyqe, ä hui yätamäkqä mäneyqe. Itaŋga hui, ämaqä huiuŋi, yäŋänäqŋqä tqäupŋqe, yätamäkqä mävqä yänä. 24 Ämaqä hŋqu yätamäkqe, kiqä-kiuänä miŋqä yätŋqä itä, ämaqä hŋque-pqä inä vquätŋqänänji. 25-26 Apqä Bukä iuŋi, kukŋui tiiŋä äqänä. “Qua iqutä, itaŋga nätmatqä eeqänäŋä iu äwiŋqe, ii Naqä Iqueqänänjqä.”* Apqä Bukä 24:1; 50:12; 89:11 Iŋi, naŋuä mbqäŋqä imäkqaŋguwi, he kŋuä kuapänä eyqaŋguti yatŋqä miqä, hiŋgi mbqä ipu bŋqe. 27 Tiiŋä-pqe inänji. Ämaqä quuvqä maeqiyqä hŋqu, buayä anä bŋqä tääqä etätmeqaŋgi upŋqä ipiyi, kŋuä kuapänä indqänäpu yatŋqä miqä, qanyä qeiqi äpmewäpu, buayä iqu äänä-äänä etapqe, qanyä bŋqe. 28 Iŋäqe ämaqä hŋqu, “Naŋuä tä, goti quaŋgä iquauŋqä hiqäva ae äqäyquwiqä” etätqe, he ämaqä iqu iiŋä etätqeŋqätä, suqä quvqä imäkqeŋqä äwäwa iqeŋqätä, kŋuä indqänäpu, naŋui maŋqä ipŋqe. 29 Nyi kukŋui, “Suqä quvqä imäkqäŋqä äwäwa iqä iiŋqä” etqe, ii he hiqä-hiuä äwäwa iqä diŋqä kŋuä ämamä matqä iqä. Ämaqä iiŋä etätqä iqu, henyqä, “Iqua suqä quvqä imäkqäuä” kŋuä vqä iiŋqä etqä. Ii tiinji. Nyi nätmatqä eeqäpnäŋi hiŋgi imäkmqä etaŋgqetaŋi, ämaqä huiziqu kŋuä pkäpkä indqänätä, nyaqä kŋuä indqäŋqeuŋi maŋgunmäkqä yänä. Iŋäqe nyi iqueŋqä kŋuä indqänämitaŋi, naŋuä iiŋi pmua imäknmä. 30 Itaŋga nyi buayä nmqä itmä, Goti Ique, “äŋguiqä” tquaŋgundqe, ämaqä hŋqu, buayä iquenyqe, “Iqu quvqä imäkätä äŋgiyä-qe” mandqä yänä.

31 Iiŋqe tiinji. He buayä eqä änäpiyäŋga, ä nätmatqä äki-äkitaŋi imäkäpiyä iuŋi, hesä, huiziqua-pqetä, Goti Hanjuwä Iqueqä yoqe, haqeqä mamäupŋqä imäkqäpŋqe. 32 Nyi imäkätŋqä-pa, he ämaqä Israitqä iquauŋä-qe, Grikä iquauŋä-qe, ä Goti Iqueqä ämaqä iquauŋä-qe, haŋä-iqä ämepu äwäwa iqä diŋqä miwimäkqäŋqe. 33 Ŋqä-näuäŋi, Goti Hanjuwä Iqu, qu häŋä iqumuatätŋqä diŋqe, nyi wäuŋui yätamäkqe, ŋqä-näuä iŋgmqä iuŋqänä miqä, qu-pqä inä wimqä imäkätŋqe. Iiŋiŋqe, nyi suqä äŋguänäŋi, ämaqä eeqänä äwinyätŋqä iuŋqänä imäkätŋqe.