1 Nyämaqäuä, ämaqä quuvqä heqiyä iqua imäkpŋqä iwimäkätŋqeŋqä näqŋqä mapŋqä änyiŋgi. 2 He quuvqä maeqiyqä äpmapiyäŋgaŋi, goti quaŋgä maŋä matqä iquau qoŋä woktäupŋqe, hiqä äwqe evauqaŋgi imäkmiŋuwiŋqe, hiqä-hiuäŋi näqŋqä ae äyä eŋä. 3 Iiŋiŋqe nyi tiiŋä etmqe. Ämaqä hŋqu, “Jisasi Iqueŋi, Goti Iqu qui iwimäkätŋqä änyiŋgiyä” ätqe, ii Goti Iqueqä Dŋä Äŋguä Iqu, iqutä mäpmeqä etaŋgqä iuta tänä. Itaŋga ämaqä hŋqu, “Jisasi Iqu, Naqä-queqä” ätqe, ii Dŋä Äŋguä Iqu iwimäkqaŋgqeta tänä.

4 I etaŋgi, ämaqä iqune wäuŋuä huitaŋä-huitaŋä imäkquatuŋquä näqŋqetä, yäŋänäqŋqetä, ne hiŋgi ämetuŋque, ii dŋä hŋquauta ma, Dŋä Äŋguä Kiuänäŋä Iquesanji. 5 Itaŋga ne wäuŋui huitaŋä-huitaŋä yätamäkqeŋqä imäkätuŋque, ii naqä huiziquauŋqä ma, Naqä Kiuänäŋä Iquenyqe. 6 Tiiŋä-pqe inänji. Ne wäuŋui huitaŋä-huitaŋä imäkqaŋgquŋga ätimäutŋqe, ii Goti Kiuänäŋä Iqu imäkqaŋgqä iutanji. Nätmatqä eeqänäŋä iiŋi, Goti Iqunä eeqänäŋune inemäkätqäuä.

7 Itaŋga Dŋä Äŋguä Iqu, nesä hŋqunä-hŋqunä äpmeqäŋga, Iqueqä yäŋänäqŋqä ämotquetŋqe, ne inemäkätqätaŋguti, ga ne ämaqä eeqänäŋä iuŋi, äŋguä iwimäkquatuŋquänäyi. 8 Dŋä Iqu ämaqä hŋqueŋi, iqu kukŋui, äŋguä iwäsäuqäŋqä näqŋqeuta tquätŋqä ävätä, itaŋga hŋquququeŋi, Dŋä Asiqu kukŋui näqŋqä iuta tquätŋqä ävätqäuä. 9 Itaŋga hŋqueŋi, Dŋä Qäqu, iqu quuvqä yäŋänäqŋqä heqiyätŋqä iwimäkätä, ä hŋquququeŋi, ämaqä täŋä-yaqä-täŋä iuŋi, äŋguä iwimäkquätŋqä iwimäkätqäuä. 10 Itaŋga hŋqueŋi, iqu nätmatqä ämaqä mimäkqänäŋi imäkquätŋqä iwimäkätä, itaŋga huiziqueŋi, iqu Goti Hanjuwä Iqueä kukŋui hiŋuä-tquätŋqä iwimäkätqäuä. Itaŋga hŋqueŋi, iqu dŋä huitaŋä-huitaŋä eeqänäŋä iquau iwäsäuquätŋqä iwimäkätä, itaŋga hŋquququeŋi, aŋä-kukŋuä huitaŋä-huitaŋä tquätŋqä iwimakätqäuä. Itaŋga hŋqueŋi, iqu aŋä-kukŋuä iiŋä iquauŋi, kiqä quatiŋqä äkunmäkätä tquätŋqä iwimäkätqäuä. 11 Dŋä Äŋguä Kiuänäŋä Iqu Qäqu, ämaqe, qu wäuŋuä iiŋi eeqänäŋi imäkqäpŋqä iwimäkätqäuä. Iqu Iqueqä äwiŋqä iutaŋi, Kiqä-kiuä ämaqä hŋqueŋi, huizi ävätä, itaŋga huiziqueŋi, huizi-mända ävätqäuä.

12 Ämaqeuqä huiwi, naqä-hŋqunä eäqä-qe, kuapänä äuqätäŋgäwä.*Romä 12:4 Itaŋga iiŋä äuqätäŋgäwäŋqe, kuapänäŋi qäyä etaŋgqä-qe, huiwi-qu naqä-hŋqunä eä. Iŋi Kraisi Iqu-pqe, asä iiŋi. 13 Ii tiiŋä duta etqä. Israitqä iquauŋä-qe, ä Grikä iquauŋä-qe, itaŋga wäuŋuä-wiyqä hiŋgiŋqä iquauŋä-qe, ä ämaqä hŋqueqä yäpä iqi mäpmeqä iquauŋä-qe, ne eequne huiwi naqä-hŋqunäŋqä, Dŋä Asiqu asŋä änaqiyätä, itaŋga eequne ique guatuŋque, Kiqä-kiuä änätapkqe. 14 Ne näqŋqe, huiwi-qu nätmatqä hŋqunäŋä-täŋä maeqäŋqe, huitaŋä-huitaŋä äuqätäŋgäwäqä iuta hiätänä. 15 Iŋi yuki-qu, “A, nyi hipa-qunä manä, nyi huiwi-queŋi mauqätäŋqä iŋänä” qäyä ätätqä-qe, huiwi-queŋi yqänä äuqätänä. 16 Itaŋga qäte-qu, “Häwe, nyi hiŋuä-qunä manä, nyi huiwi-queŋi mauqätäŋqä iŋänä” qäyä ätätqä-qe, huiwi-queŋi yqänä äuqätänä. 17 Iŋi huiwi-qu eeqäpnä hiŋuinäŋä etaŋgutqe, kukŋuä qäte äänä wiyäniqi? Iŋi huiwi-qu eeqäpnä qätenäŋä etaŋgutqe, nätmatqä sisnyaŋi äänä wuweniqi? 18 Iŋäqe huiwi-qu iiŋäŋqä ma, Goti Hanjuwä Iqu naqä-hŋqunä hiätätŋqä, äuqätäŋgäwäŋqä iquauŋi, Iqueqä äwiŋqä iuta iwäsäutä ekqe. 19 Iiŋä äuqätäŋgäwäŋqä eeqänäŋä iqua, asi-qunä etqe, huiwi-qu ätimäuniqi? 20 Iŋäqe huiwi-qu, iiŋäqu hmanji. Huitaŋä-huitaŋi eeqäpnä äuqätäŋgäupuiyitaŋi, naqä-hŋqunäŋi, ii eä. 21 Itaŋga hiŋui-qu hipae-queŋi, “Nyi sitaŋi manyiŋgqiyä. Nyi ŋqä-näuänä eŋqe, ii äŋguiqe” mätquä yänä. Itaŋga nyuäŋi-qu yuki-queŋä-pqe “Nyi sitaŋi manyiŋgqiyä. Nyi ŋqä-näuänä eŋqe, ii äŋguiqe” mätquä yänä. 22 Iiŋä etaŋgqä-qe tiinji. Huiwiu äuqätäŋgäwäŋqä iquauŋqe, ne “Yäŋänäqŋqä maeqä-quaeqä” kŋuä äneyätŋqe, iqua wäuŋuä naqätäŋi. 23 Itaŋga äuqätänäŋqä hŋquauŋi, ne iquauqä yoqe haqeqä mämamäuqänäŋä iquauŋi, qäkämä iwimäkätanä, iquauqä yoqe haqeqä kiiŋä äyä ämuämäutqäŋu. Itaŋga äuqätäŋgäwäŋqä huizi, womba änätapätqäŋuwä iquauŋi, ne qäkämä qeqätqetä zä kittqiyquanä. 24 Itaŋga huiziquauŋqe, ne, “Qeqätqeqä” kŋuä neyqaŋguti, qäkämä miwimäkqä iquanä. Iŋäqe Goti Hanjuwä Iqu hŋqunä-hŋqunäŋi, naqä-hŋqunäŋqä yauqätä ämitäqäŋgaŋi, äwa itqäŋuwä iquauŋi, yoqä naqä äwikqe. 25 Iiŋä eŋqe, huiwi-qu ipipiyqŋqä mandumäkŋqä itä, äuqätäŋgäwäŋuwä hŋqunä-hŋqunäŋä iqua, suqä asänäŋinä imäkäpu, äŋguänä miŋgpŋqä imäkkqe. 26 Itaŋgi iutaŋä hmbu haŋä-iqä ämeqäqe, huiziqua-pqe asänä mapnä. Itaŋga isuautaŋä hmbu yoqä naqä ämeqä-qe, huizisua-pqe iputä yeeqä anä ipnä.

27 Itaŋgi he eeqäpnäŋi, Kraisi Iqueqä huiwi naqä-hŋqunä epu, hŋqunä-hŋqunäŋi Ique qe äuqätänäŋä. 28 Itaŋga Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä qokä-apäkä iuqä awä imdaŋi, wäuŋuä tiiŋä imäkqäpŋqä äwikqe. Hiŋuiqäŋi, ämaqä kukŋuä awä tquäpŋqä dowatkqä iqua etaŋgä, ita ämaqä Goti Hanjuwä Iqueä kukŋui hiŋuä-tqäpŋqä iquayi. Itaŋga ämaqeu näqŋqä-vqäpŋqä iqua etaŋgä, ita ämaqä nätmatqä änä mimäkqänäŋi imäkqäpŋqä iquayi. Ita ämaqä täŋä-yaqä huitaŋä-huitaŋä-täŋä du, äŋguä imäkqäpŋqä iqua etaŋgä, ita ämaqä huizi du yätamäkqä vqäpŋqä iquayi. Itaŋga ämaqä wäuŋuä eeqänäŋi ämiqäpŋqä iqua etaŋgä, ita ämaqä kukŋuä huitaŋä-huitaŋi tqäpŋqä iquautä atäuŋuä ikqe. 29 Ämaqä eeqänäŋi, kukŋuä awä tqäpŋqä dowatqŋqe, hmaŋqe. Itaŋga eeqänäŋi, Goti Iqueqä kukŋui hiŋuä-tqŋqe, hmaŋqe. Itaŋga eeqänäŋi, näqŋqä-vqŋqe, hmaŋqe. Itaŋga eeqänäŋi, nätmatqä ämaqä mimäkqänäŋi imäkqäŋqe, aaŋqäŋqe. 30 Itaŋga eeqänäŋi, yaqä-täŋä iquau äŋguä imäkqäŋqe, aaŋqäŋqe. Itaŋga eeqänäŋi, kukŋuä huitaŋä-huitaŋä tqäŋqe, hmanji. Itaŋga eeqänäŋi, kukŋuä iquauŋi kiqä quatiŋqä äkunmäkqäŋqe, hmaŋqe. Qu wäuŋui, quwqä kiui-kiui imäkqäŋqä ekuwä eä.

31 I etaŋgi, wäuŋuä iiŋä imäkqäŋqä näqŋqetä, yäŋänäqŋqetä, Goti Iqu hiŋgi ävätŋqä iutaŋä äŋguänäŋä, huiziu ämäwqätäuŋuwä iquau mapŋqe, he hiqä eŋqetä, kŋuä äwqetä, yäŋänäqŋqä vqäŋqe. Itaŋga nyi täŋgaŋi suqä huiziquau ämäwqätäuŋqä hŋquenyqä, awä tiiŋä hetmqe.