1 Ŋqä nyämaqäuä, nyi Goti Hanjuwä Iqu qeqä kiiŋänäŋä änatmäkätqätaŋgqeŋqä kŋuä indqänätmä, kukŋuä yäŋänäqŋqä tiiŋä hitmqe. He heqä huiwi, hiqäva eŋqä-pa, Goti Ique wipiyä. Nyi huiwä pizqä päsqä iiŋqä maetqä iqä. He häŋä äpmapiyäŋgaŋi, qokä-apäkä Iqueqäŋqänä epu, suqä Iqu äwinyätŋqä iunä imäkqäpŋqä etqä. He ii imäkäpiyitaŋi, Goti Iqueqä yoqe, haqeqä naqä-qakuä ämamäutqäŋä. 2 Itaŋga ämaqä, qua täutaŋä quuvqä maeqiyqä iqua, quwqä suqä duŋqä eyqiyäma upŋqä, hiŋuinä mäquŋquä pambiyä. He Goti Hanjuwä Iqu hiqä kŋuä indqäŋqe, änyä-häŋä emäkätŋqä, hiŋuinä qumbŋqeqä. Iutaŋi hiqä suqä-pqe, häŋä inä timäuänä. Iiŋä imäkäpiyitaŋi, he Goti Iqueqä äwiŋqeŋqä näqŋqä qäyunä ämepu, ga suqe, äŋguiŋqätä, Ique yeeqä wimäkqeŋqätä, jänänäŋä pmeqeŋqätä näqŋqe, ämapŋqäuä.

3 Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä qeqä imäŋqeta äŋguä inyimäkätä, wäuŋuä imäkmqä änändowatkqetaŋi, nyi he eeqä hŋqunä-hŋqunäŋi, tiiŋä etqä. Si tqä näqŋqeŋqätä, suqeŋqätä, kŋuä indqänätnä, tqä yoqe haqeqä mämamäuŋqä panä! Si Goti Iqu quuvqä heqiyqä änä-änä äktapkqeŋqä kŋuä indqänätnä, tqä-täuä iuta iwäsändŋqe. 4 Ne näqŋqe, neqä huiwi naqä-hŋqunä eäqä-qe, kuapänä äuqätäŋgäwä.*1 Korinä 12:12 Ga ii äuqätäŋguwäŋqä iqua, wäuŋuä asitaŋinä mimäkqä ipnä. 5 Ii eŋqä-pa, ne Kraisi Iqutä ämuäŋnäŋquä iqune, kuapänä eanä-qe, Iqueqä huiwä naqä-hŋqunä eŋu. Iwä ne asänäŋi maeqä eaqä-qe, näueqä imäknätanä, ne hŋqunä-hŋqunäŋi, yoqä haqeqä mämamäuŋqä yatuŋque.

6 Itaŋga Goti Iqu, Iqueqä qeqä imäŋqeta, wäuŋuä huitaŋä-huitaŋä imäkatuŋquä näqŋqe, ne hŋqunä-hŋqunäŋi hiŋgi änätapkqe. Iŋi Goti Iqu ämaqä hŋque, Iqueqä kukŋui hiŋuä tuätŋqä vqaŋgutqe, iqu quuvqä heqiyqä Goti Iqu änä-änä äwikqeŋqä kŋuä indqänätä, kukŋui iuta awä tuäŋqiyä. 7 Ämaqä tqu-tqu, huiziu yätamäkqä vqeŋqä näqŋqä Goti Iquesa ämetqe, iqu yätamäkqä qäyunänä vänä. Ämaqä, huiziu näqŋqä vqeŋqä näqŋqä ämetqe, iqu, näqŋqä qäyunänä vänä. 8 Ämaqä tqu-tqu, huiziu yäŋänäqŋqä wimäkqeŋqä näqŋqä ämetqe, iqu yäŋänäqŋqä wimäkänä. Ämaqä tqu-tqu, iqueqä nätmatqetä, huiziu yätamäkqeŋqä näqŋqä ämetqe, iqu äwqä hŋquaqu änyä, mävqä yänä. Ämaqä tqu-tqu, huiziu miqeŋqä näqŋqä ämetqe, iqu yäŋä äqänätä, äŋguä minä. Ämaqä tqu-tqu, huiziu qeqä tumuäkqeŋqä näqŋqä ämetqe, iqu äwqä yeeqänä itä vänä.

9 Hiqä ämaqeuŋqä eŋqe, kukŋuinä matqä-quenä, aaŋä kiiŋä enyätŋqe. Suqä quvqe, tuwä hämänä äväpu, suqä äŋguiu, muäŋmbiyä. 10 He hŋqunä-hŋqunäŋi, quuvqä anä eqiyätqäŋuwä iquauŋqe, kiiŋä heŋgaŋguti, hiqä yoqä haqeu mämamäuŋqä, huiziuqä yoqe, haqeqä mamäupŋqä yäŋä qäŋgpŋqe. 11 He enyqä miqä ipu, äwqä naqä-qakuä äväpu, Naqä Iqueqä wäuŋui imäkqäpŋqe. 12 He Goti Iqu äŋguä emäkäniŋqä kŋuä indqänäpu, hiŋuä äqumbu äpmapiyitaŋi, aquvänä iqäpŋqe. Haŋä-iqä emeqaŋgutqe, äwqä haŋuä imbu, yäŋänäqŋqä tqäuätpŋqe. Ga Goti Iquenyqä tääqe, mävquatämäuqä ätqa uwqäpŋqe. 13 Goti Iqueqä ämaqä hui nätmatqä huiŋqä äwa iqaŋgpqe, he yätamäkqä vqäpŋqe. Itaŋga ämaqä kiŋä-nämdaŋä hŋqua emeqaŋgpqe, iquauŋi äŋguä itqueqäpŋqe.

14 Itaŋga ämaqä quvqä etqueqaŋgpqä iquauŋi, Goti Hanjuwä Iquenyqä, äŋguä iwimäkätŋqä tääqä tupŋqe. Auä, he Iquenyqä tääqe, Iqu qu qui imäkätŋqä ma, äŋguä iwimäkätŋqä diŋqä tupŋqe. 15 Ämaqä aquvänä iqaŋguwä iquatäŋi, he-pqe anä iqäpŋqe. Itaŋga ämaqä kŋuä qiyqaŋguwä iquatäŋi, he-pqe kŋuä anä qäyqäpŋqeqä. 16 Hiqä-hiuä iwäsänäpu, hŋqua yändi, ä hŋqua mändiŋqä mindqäŋqä pa ipu, eeqänä asänäŋqe. Iŋi he “Ne ämaqä naqä äpmeŋunä” kŋuä mindqäŋqä pa ipu, ämaqä hiŋgiŋqä äpmeŋuwä-pqä iquatä, näueqä imäkŋgpŋqe. Auä, “Ne näqŋqä naqänäŋä-täŋuneyqe,” kŋuä maeyqä iquätŋqe. 17 Ämaqä hŋqu quvqä etqueqaŋgutqäŋgaŋi, he ique kima mitqueqä pa iqäpŋqe. Oeyä. Suqä, ämaqä eeqänäŋi, “Ii äŋguiqä” kŋuä mapŋqe, iunä imäkqäpŋqe. 18 Hiqä-hiuäŋi, ämaqä eeqänäŋä iquatäŋi, äkasuwä tŋqetä, mäkä huŋqetä, mimäkqä ipu, äwqä naqä-hŋqunä imbŋqä yäŋä qäŋgaŋgpu. 19 Ŋqä nyämaqä nyi kiiŋä änyinätŋqä iuenä, Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iuŋi, tiiŋä äyä ätnänä. “Quvqeŋqä kimaŋi, ii wäuŋuä Ŋqä eŋqä-qae, quvqä iqaŋgpqä iquauŋi, Nyi kima wimniqeqä.”†Kukŋuä-suqä 32:35 Iutaŋi, hiqä-hiuäŋi, suqä quvqeŋqä kima mävqä pambu. Quvqä etquapqä iqua, Goti Hanjuwä Iqueqä äwqä tnäŋi kima mapnuwäŋqä hiŋuinä äquŋga uwqaŋgpu. 20 Kima miqä ipiyä-qe, tiiŋä äqänäŋqä du ipiyä.

21 Suqä quvqä iqu mändi kikittqiyätŋqe, si hiŋuinä mäquŋquä pa. Si suqä äŋguä dinä imäkätnä iutaŋi, suqä quvqeuŋi mändi kittqätŋqinyä.