1 Nyi Poli Jisasi Kraisi Iqu kukŋuä awä tuäkiqämqä änändowatkqä iqunji. Goti Häŋä Inequmuatqä Iqutä, itaŋga Jisasi Kraisi neqä kŋui yäŋänäqŋqä ävanä äpmeŋquä Iqutä, Iquaqu änändowatkiyi. 2 Timoti, si quuvqe, nyi eqiyäŋqä-pa eqiyäŋä-qae, si ŋqä ymeqä naqä-qakuä-qukiyi. Nyi tuwaŋuä tä sinyqä äväwqatqä. Goti Hanjuwä Apiqutä, itaŋga Jisasi Kraisi neqä Naqä Iqutä, Iquaqu nätmatqä äŋguänäŋi hiŋgi vqetä, qeqä-tmäkqetä, äwqä haŋuä iŋqä pmeqetä ktapinyä.

3 Nyi Masendoniya-täŋä iŋgisaŋqä äwätmäŋga äktkqä-pa, ämaqä, Goti Hanjuwä Iquenyqä näqŋqä ävätqäŋuwä hŋqua, kukŋuä qäyasäqi matqä ipŋqä diŋqä tutŋqe, aŋä-himqä Epäsäsi iu qae pma. Ämaqä iqua, kukŋuä naqä-qakuä Goti Hanjuwä Iquenyqä tnätaŋgqe ämepu matqä, qämä-qämä ipu, ämaqeuŋi näqŋqä qäyasäqi ävätqäŋuwä iquayi. 4 Qu quwqä kaqä-kawäkauqä yoqeŋqätä, aeqä kukŋuiŋqätä, kuapänä ätätqäŋuwi, Goti Hanjuwä Iqu wäuŋuä imäkqeuŋi yätamäkqä miqä, kukŋuä hiŋginä timäuqäŋqe, si kukŋuä yäŋänäqŋqä tu. Goti Iqueqä wäuŋui, quuvqä heqiyqä dutanä timäunä. 5 “Maŋä tuvä” äktqe, suqä ämaqeŋqä äwiŋqä iqu witŋqä äktqä. Ämaqe, qeqä-quuvqä yäpä imŋi ikikinyäŋä imbu, “Goti Iqueqä hiŋuä iqi quvqä maequnjqä” kŋuä indqämbu, ga quuvqä naqä-qakuänäŋä eqiyätaŋgpqetaŋi, suqä ämaqeŋqä äwiŋqä iqu witänä. 6 I etaŋgqä-qe, ämaqä hŋqua, suqä iuŋi tuwä äwiyäpu, hänaqä hui-mända äwäpu, kukŋuä hiŋgiŋqä dinä ätätqäŋuwi. 7 Qu Goti Hanjuwä Iqueä kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä wipŋqä wiŋgaŋgqä-qe, quwqä kukŋuä ätätqäŋuwiŋqe, quwqä-quwäŋi näqŋqä maeqä ipu, näqŋqä eäpnä, hiŋgi ätätqäŋuwi.

8 Ne näqŋqe, ämaqe, Goti Hanjuwä Iqueä kukŋuä-suqeta, wäuŋui wäŋgima mämiqä, qäyunä ämiquwi, kukŋuä-suqe, äŋguänäŋiyi. 9-10 Tiiŋä-pqe ne näqŋqe. Kukŋuä-suqä iqu, ämaqä Goti Hanjuwä Iqueä hiŋuä iqi, jänänäŋä äpmeŋuwä iuŋqä maetqe. Oee. Goti Iqu kukŋuä-suqe, ämaqä suqä quvqä imäkätqäŋuwä iqua, quwqä suqä iiŋiŋqä näqŋqä mapŋqä diŋqä, imäkätä ekqe. Ämaqä qänaki miqä danä hŋgisanä iqä iquauŋqätä, Goti Hanjuwä Ique tuwä äwiyäpu, suqä quvqä imäkqä iquauŋqätä, Goti Hanjuwä Iqueä yoqe, haqä mämamäuqä ipu, Iquenyqä wiuŋqä iqä iquauŋqätä, qunaqä-qunuŋuau pizqä päsqä iquauŋqätä, ämaqä huiu hiŋginä pizqä päsqä iquauŋqätä, suqä qokä apäkäŋqä iqä iquauŋqätä, suqä qokä hŋqu, qokä hŋqutä wiqä iquauŋqätä, ämaqä huizi du quwä äkipu, hiŋgi wäuŋuä-wiyqäpŋqä imäkqä iquauŋqätä, quaŋgä-tqä iquauŋqätä, kukŋuä iwäsäuqä iquauä hiŋuä iqisaŋi zä epu, quaŋgä-tqä iquauŋqätä, itaŋga ämaqä kukŋuä naqä-qakuä Goti Hanjuwä Iquenyqä tnätaŋgqeuŋi, tuwä äwiyäpu suqä huizi imäkqä iquauŋqätänji. 11 Kukŋuä naqä-qakuänäŋä iiŋi, ii kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋä Goti Hanjuwä Iqu nyinyqä quuvqä eqiyätä, awä tqämqä ändapkqä-paŋä asä iiŋi. Kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋä iqu, “Goti Hanjuwä Iqu, yäŋänäqŋqä naqänäŋä-täŋä eä, äŋguänäŋä pmeqäŋqä Iquvqä” änatätqäuä.

12 Neqä Naqä Kraisi Jisasi Iqu nyiŋqe, “Nyaqä wäuŋui, iqu imäkäŋqiyä” kŋuä äme, nyi yäŋänäqŋqä ändapätä, ändenjikqeŋqä nyi yeeqä itmä, “äŋguiqä” ätquä. 13 Kiŋganäŋi, nyi Iquenyqä kukŋuä quvqä ätätmä, ämaqä Iquenyqä quuvqä heqiyqaŋguwä iuŋi, quvqä itquetmä, ptqä äqäyäpäsätmä imiŋqe. Nyi suqä iiŋi, Iquenyqä quuvqä maeqiyqä imä, qämä-qämä itmä, ii imäkätqätaŋgqä-qae, Iqu qeqä naqänäŋä änuämäkkqe. 14 Iqu qeqä e änuämäkätä, nätmatqä äŋguänäŋi aaŋä kuapänä qäpu maeqä yätqä hiŋginä ändapätä inyimäkqaŋgi, nyi Iquenyqä quuvqä eqiyätmä, ämaqeŋqä ŋqä qeqä-quuvqä yäpä tämda änyinätqäuä. 15 Kukŋuä, “Kraisi Jisasi Iqu, ämaqä suqä quvqä imäkqä iquau, häŋä iqumuatätŋqä, qua täuŋqä äpqäqeqä” ätnäŋqä iqu, aaŋä naqä-qakuänäŋä ätnä. Ämaqä eeqänäŋi, qu kukŋuä ique ämepu, quuvqä eqiyqäpŋqe. Ämaqä suqä quvqä imäkqä huizi iuŋi, nyaqä suqä quvqe ämäwqätäutä, hiŋuiqä ätimäuä. 16 Nyi iiŋunä qäyä etaŋgqä-qe, Iqu nyinyqä qeqä änuämäkkqe, tiiŋäŋqeyi. Ämaqe, qu Jisasi Kraisi Iquenyqe, “Iqu ämaqä suqä quvqä imäkqaŋguwä iuŋi, qeqä imäŋqeuta kima maqänä mävqueqä” näqŋqä nyita mapŋqeŋqeyi. Ämaqä qänaknda epqä iqua, qu nyita Ique äqunäpu, Iquenyqä quuvqä eqiyäpu, häŋä hea ique-ique pmeqä mapnuwäŋqeŋqä. 17 Iqu Ämiqä Naqä hea ique-ique Pmeqä-qu eä, Mäpäkoŋqä-qu eä, ämaqä-pqe Iqueŋi, hiŋuä mäquŋqe, Iqu Goti Hanjuwä Iqunä etaŋgi, yoqä naqe, hea ique-ique Iqueqänä äwi. Iiŋi aaŋä naqä-qakuänäŋi.

18-19 Ŋqä ymeqä Timoti iquki, nyi kukŋuä tä äktapqä tä, ämaqä hiŋuä-tqe*1 Timoti 4:14 iu-pqeŋi, Poli iqu Timoti iquenyqä hiŋuä-tqeŋqä äqäkqe. Iqu kukŋuä hiŋuä-tqe asä iquenyqä täqi äqäkqäti, huitaŋi äqäkqäti? si hiŋuä äktkuwiŋqä kŋuä ämetmä, äktqä. Si iquauä kukŋui, jävqä eŋqä-pa a yäŋänäqŋqä äqätnä, Jisasi Iquenyqä quuvqä eqiyätnä, suqeŋqä iwäsäutnä, “Nyi Goti Hanjuwä Iqueä hiŋuä iqiŋi, suqä quvqä hui maeqä äyitanä” kŋuä ämetnä, äŋguiŋqä mäkä yäŋänäqŋqä iqätŋqe. Ämaqä hui quwqä suqä quvqeŋqä näqŋqä ämapiyä-qe, äwiŋqä quwqä dunä imäkäpu, quuvqä heqiyqe, qui imäkmbu äpmeŋä. 20 I äpmeŋuwä iutaŋä hŋquaquvi, Himeneasi iqutä, Aleksandä iqutäyi. Iquaqu, Goti Hanjuwä Iquenyqä kukŋuä quvqä hui inä matqä danä inyiyäŋqä näqŋqä mayŋqe, nyi iquaquiŋi, Setänä Goti Hanjuwä Iqutä mäkä-huŋqä iqueä hipa iqi äwikqe.