1 Dŋä Äŋguä Iqu ätnäŋäqiŋi tiiŋä ätätqäuä. “Qänakndaŋi ämaqä hui, dŋä quvqä, kukŋuä quaŋgä-tqä iquauä maŋi qänaknä ipu, suqä quuvqä heqiyqä iqueŋi, ävquatämäpnuwiqä.” 2 Ämaqä iiŋä iqua, quwqä suqä quvqä imäkmipqeŋqä kŋuä indqänäpu, womba mämeqä danä, dŋä quvqä iquauqä kukŋuä ämepu, qokä-apäkä huizi duŋi, kukŋuä quaŋgä tquäpnä. 3 Iqua ämaqeuŋi, “He qokä apäkä mämaŋqä pambiyä” ätuäpu, itaŋga, “Ymisaŋä hnjuauŋi, he maŋqä pambiyä” tupnä. Iŋäqe ymisaŋä iiŋi, Goti Hanjuwä Iqu imäkkqe, ämaqä quuvqä eqiyäpu, kukŋuä naqä-qakuiŋqä näqŋqä epiyä iqua, “äŋguiqä” ätäpu, ämepu gpŋqeŋqä imäkkqe. 4 Nätmatqä eeqänäŋä Goti Hanjuwä Iqu imäkkqe, quvqä maetqe, äŋguänäŋä äyuwä. Iŋäqe ne ‘tä quvqeqä’ ätätanä, suŋqä bi tnämatuŋque? Ne ‘äŋguiqä’ ätätanä, ämetanä, guatuŋque. 5 Ii tiinji. Goti Hanjuwä Iqu kukŋuä ätqetatä, ne Iquenyqä tääqä ätquetatä, Iqueä hiŋuä iqiŋi äŋguänäŋä heätŋqe.

6 Si nyi suqä tä ätqa äpqäqä tä, tqä tta-tuŋgukuau, tnanyi-tnapqau ämotquetnä, itaŋga kukŋuä äŋguänäŋä ne quuvqä eqiyätuŋquä itä, näqŋqä äŋguänäŋä tqä-täuä ämetnä, qänaknä äwätqäŋä itä, iquaquisaŋi, si yäŋänäqŋqä meqaŋgnä. Si iiŋä imäkätqäŋi, Kraisi Jisasi Iqueä wäuŋui äŋguänäŋä imäkqä-quki hisnä. 7 Iŋäqe ämaqä huizi, aeqä kukŋuä iuŋi, yätamäkqä miqä, hea iqäŋqä tätqätaŋguwä-pa, si iiŋi mimäkqä pa itnä, Goti Hanjuwä Iqueqä suqä äŋguänäŋä iuŋi, näqŋqä yasämä meqätŋqe. 8 Ämaqä hŋqu, iqueqä huiwä yäŋänäqŋqä metŋqeŋqä hea ique-ique wäuŋuä huitaŋä-huitaŋä imitätqe, iqueqä quamä pmeqeuŋi, yätamäkqä wäŋqäpu vänä. Iŋäqe iqu Goti Hanjuwä Iqueqä suqä iunä imäkqaŋgutqe, Goti Hanjuwä Iqu yätamäkqä aaŋä kuapänä vänä. Iutaŋi iqu täŋgatä, qänakndatä-pqe, äwa miqä hea ique-ique mequäniqe. 9 Kukŋuä iiŋi aaŋä naqä-qakuänäŋi. Iŋi ämaqä eeqänäŋi, qu kukŋuä iqueŋi ämepu quuvqä heqiyqäpŋqe. 10 Goti Häŋä hea ique-ique Pmeqä Iqu, Iqu ämaqä eeqänäŋä Häŋä Iqumuatqä-que, itaŋgi ämaqä, Iquenyŋqä quuvqä naqä-qakuä eqiyäpu äpmeŋuwä iuŋi, Iqu aŋgumä änyä-häŋä iwimäkätqäuä. Iiŋqä ne neqä kŋuä iqä yäŋänäqŋqe, Ique ävanä hiŋuä äqänanä äpmenä duŋi, ne nätmatqä äŋguänäŋä ii meniqueŋqe, wäuŋuä dŋä huqä äyä itqäŋu.

11 Maŋä ätuätnä, kukŋuä tä ätqäqä täuŋi, motqueqaŋgnä. 12 Ämaqä hui, si ymeqänäŋä-quki äkqänäpu, mändi makikittqiyqä pa ipŋqe. Qu iiŋä mimäkqä ipŋqä diŋqe, si ämaqä-quki eänä, ämaqä quuvqä eqiyätqäŋuwä iquauŋi, tqä kukŋuä tqä, quamä pmeqä, suqä ämaqeŋqä äwiŋqä, quuvqä heqiyqä, itaŋga suqä jänäŋinä imäkqä-quki eäŋi, qu saqä suqä iuŋi, hiŋuä äqunäpu, saqä maŋi qänaknä ipu, näqŋqä meqäŋqe. 13 Nyi äpmqäŋgaŋqä, si Goti Hanjuwä Iqueä kukŋui a ätäutnä, ämaqeuŋi näqŋqä ävätnä, kukŋuä naqä-qakuä iuŋi, kiqä qakuiŋqä motqueqaŋgnä. 14 Iiŋä-qae ämaqä quuvqä eqiyätqäŋuwiu miqä iqua, si hipa haqä iqä kiyqaŋguwäŋga, Dŋä Äŋguä Iqu nätmatqä äŋguänäŋä iuŋqä si hiŋuä ktqaŋga*1 Timoti 1:18 äktapkqä iuŋi, mävquatämäuqä pa, a yäŋänäqŋqä qätätaŋgnä. 15 Tqä kŋuä indqäŋqä imŋi, nätmatqä hui-huiuŋqä mindqäŋqä, kŋui wäuŋuä eeqänäŋä nyi ätqäqä iuŋqänä ämetnä, äŋguänäŋä miqätŋqe. Itaŋga ämaqe, qu saqä suqä qäsä, wäuŋuä qäsä, äŋguänäŋä äyä itqätaŋgnä kqäŋgpŋqe. 16 Tqä suqetä, ä kukŋuä äŋguänäŋä ne quuvqä eqiyätuŋquiu qänaknä iqetä, iquaqu, qui imäkŋqäŋqä wa äunäŋga, äŋguänäŋä miqaŋgnä. Si suqä iiŋä imäkätqäŋi, tqä-täuätä, ämaqä saqä kukŋuä qätä äkimipqetä, qui mimäkŋqä danä, quamä äŋguänäŋä pmapnuwi.