1 Iiŋiŋqe he Iqueqä ymeqä naqä-qakuä pmetaŋgä, Iqu henyqä äwinyäŋqe, suqä eeqänäŋä imäkäpiyä iuŋi, Iqueqä-kiuä imäkätŋqä-pa, asänä imäkqäpŋqe. 2 Kraisi Iqu nenyŋqä aaŋä kiiŋä äwinyätä, yätamäkqä neyätŋqä Iqueqä-kiuä äwiŋgqä-ma, he nätmatqä eeqäpnäŋä imäkäpiyä iuŋi, suqä ämaqeuŋqä kiiŋä äwiŋqä iqu, hiŋuiqä maeqäpŋqe. Iqu iiŋä äwiŋgqe, ii Goti Hanjuwä Ique yeeqä iwimäkätŋqä diŋqä, nätmatqä tä ikeqaŋgä jinaŋä äweqä-paŋi, hiqäva äwqäŋgqe.

3 Iŋi, suqä huiwä yaŋä-iŋqä Goti Iqu änätapkqe, tuwä äväpu, huitaŋä-huitaŋä imäkäkiqetä, suqä kiyä mätqä eeqänäŋä imäkqetä, suqä hiŋuä aowä qŋqetäŋi, he iiŋi mimäkqä ipu, iiŋqä kukŋui wäŋqä qäpu tqä-pqe, qäyä eänä. He Goti Hanjuwä Iqueqä ämaqä ae eŋuwä iquenä, iiŋä imäkqäŋqe, pmua imäknänä. 4 Ä kukŋuä womba iŋqe matqä ipu, kukŋuä aŋä miqäŋqä tqe matqä ipu, itaŋga qokä-apäkä iuqä suqeŋqe häŋä tamqä matqä ipŋqänänyä. Suqä ii he imäkqe, äŋguänäŋä hmanji, quvqe. Hiqä kukŋui, Goti Hanjuwä Iqueŋi, “äŋguiqä” tquaŋgpu. 5 “He iiŋä mimäkqä pambiyä” etqe, ii tiiŋäŋqe. Ämaqä, suqä huiwä yaŋä-iŋqä Goti Iqu änätapkqe, tuwä äväpu, huitaŋä-huitaŋä imäkäkiqetä, suqä kiyä mätqä eeqänäŋä imäkqetä, suqä hiŋuä aowä qŋqetä itqäŋuwä iqua, aŋä Goti Hanjuwä Iqutä, Kraisi Iqutä, ämisinyä äpmeŋiyä yäŋiŋi, mäpmeqä ipu, nätmatqä anä mämiqŋqä iiŋqe, näqŋqä äŋguänäŋä mapu. Suqä hiŋuä aowä qŋqe, ii goti quaŋgä iu qoŋä woktäuqä eŋqä-paŋä asänäŋi.

6 Ämaqä huizi, kukŋuä quatä maeqä hiŋgiŋqä isua etäpu, suqä iiŋä imäkpŋqä etätma upŋqä iquwi, wimasipu! Ämaqä hŋgisanä ipu, iiŋä imäkqaŋguwä iquauŋi, Goti Iqueqä äwqä tnäŋä iŋqe, äwimenä. 7 Iiŋä etaŋgi, iquatä näueqä imäknäpu, ikämaŋqä miqä pambu! 8 Hiŋuiqänäŋi he hiawiqä imä äpmamiŋuwä-qe, täŋgaŋi, he Naqä Iqutä ämuäŋnäŋuwi, ii he we-huŋqä iqi qe äpmeqä. Itaŋi, he nätmatqä eeqäpnäŋä imäkäpiyä iuŋi, we-huŋqä iqi itkimäkmbŋqe. 9 We-huŋqä iqi äpmeŋuwä iquauŋi, we-huŋqä iqu, qu ämaqeu qeiqi iwimäkäpu, quvqä maeqä jänänäŋä epu, kukŋuä naqä-qakuinä tqäpŋqä wimäkänä. 10 Itaŋga suqä äŋguä, Naqä Ique yeeqä iwimäkpŋqä iuŋqä näqŋqä mapŋqänä, yamwiqä iqaŋgpu. 11 He ämaqä hiawiqä imä äpmapu, suqä quvqä imäkätqäŋuwä iquatä äktuwuŋqä mikiqä, hiqäpi yayuäki imbu pmetaŋgpu. Quwqä suqä iquesaŋi, ymisaŋä eŋqä-pa, häukuä äŋguä wiqaŋguti ämepu, maŋqä ipnä, oee. Iiŋä imäkqe, qäyä etaŋguti, qanyä äpmapu, quwqä suqä quvqe, ätnäŋä iqi maepŋqe. 12 (Suqä quvqä, hiawiqä imä zä äpmapu imäkätqäŋuwiŋqe, womba meqä etaŋgi, nyi awä matqä imä.) 13 We-huŋqä iqu, nätmatqä zä äwämitätqä iundaŋi, ätnäŋä iqi maeqaŋguti, hiŋuä-quŋqä eä. 14 Itaŋga we-huŋqä iqu iiŋä imäkqaŋgaŋi, nätmatqä iiŋä-pqä iqu, we asänä hunänä. Iiŋä etaŋgi, iiŋqe kukŋuä tiiŋä ätnä äwi.

15 Iiŋiŋqe heqä qaŋä ikipiyä imŋi, äŋguänä mimbu. Kŋui qäyasäqä mindqäŋqä, äŋguinä indqämbu ikiqäpŋqe. 16 Täŋgaŋi ämaqe, suqä quvqenä imäkqäwätqäŋuwä-qae, hea, suqä äŋguänäŋä imäkqänäŋä iqua, he ämaequtäuqäŋqä, äŋguänä mimbu. 17 Ga he ämaqä kŋuä iqä äŋguiŋqä qämä-qämä miqä, suqä Goti Hanjuwä Iqu äwinyäŋqä iuŋqänä näqŋqä meqaŋgpu.

18 He wainqä-eqä yäŋänäqŋqä änäpiyi, hiqä kŋuä indqäŋqä äŋgui qui emäkätŋqä duŋqe, maŋqä iqäpŋqe. Suqä iiŋi, hiqä quamä pmeqä eeqänäŋä äwiŋqä iuŋi, qui emäkänä. Iiŋqä tŋäŋqe, Dŋä Äŋguä Iqu, hesä maŋguä enyätätŋqä, hiŋuinä qumbŋqe. 19 Dŋä Äŋguä Iqu maŋguä e emnätaŋgqetaŋi, he tiiŋä imäkqäpŋqe. Hiqä-hiuä kukŋuä ätnäpiyäŋgaŋi, kukŋui apqä bukä iutaŋitä, apqä huizi iutaŋitä, itaŋga apqä Dŋä Äŋguä Iqu etapqaŋgqä iutaŋitä, ämepu, hiqä äwqä imŋi, Goti Hanjuwä Iquenyqä yeeqä ipu tqäpŋqe. 20 Ga nätmatqä eeqänäŋiŋqe, Goti Hanjuwä neqä Apiqueŋi, he neqä Naqä Jisasi Kraisi Iqueqä yoqetaŋi, “äŋguiqä” tquäpŋqe. 21 Itaŋga, Kraisi Iquenyqe, “Iqu neqä Naqä-qu etaŋgi, ne Iqueŋi, yäpä iqi vquanä” kŋuä indqänäpu, hiqä-hiuäŋä-pqe, yäpä iqinyä iŋgpŋqe.

22 Hiqä-hiuä yäpä iqi iŋgpŋqä ätqäqe, ii tiiŋi. Apäkä iuenä, neqä Naqä Kraisi Iqueŋi, yäpä iqi ävätqäŋuwä-paŋi, heqä qokä iquauŋä-pqe asänä e vqäpŋqänänji. 23 Tiiŋä etaŋgi ätqä. Kraisi Iqu Goti Hanjuwä Iqueqä qokä-apäkä iuqä Nyuäŋä-qu eä, iqua Iqutä huiwi naqä-hŋqunä etaŋgi, Iqu, huiwä iqu häŋä-pmetätŋqänä, aŋgi Vauqumuatqä-qu eä. Ii eŋqä-paŋi, qokiqu, apäkiyqä nyuäŋä-qu eä. 24 Goti Hanjuwä Iqueqä qokä-apäki, eeqänäŋä iuŋi, Kraisi Ique yäpä iqi äpmeŋuwä-paŋi, iŋi apäkä-pqä iuenä, heqä qokä iquauqä yäpä iqi e pmetpŋqänänji.

25 Qokä iquenä, Kraisi Iqu Goti Iqueqä qokä-apäkä iuŋqä kiiŋä äwinyätä, yätamäkqä vätŋqänä Iqueqä-kiuä äwiŋgqä-paŋi, hiqä apäkä iuauŋqe, kiiŋä iiŋä eŋguätŋqänänji. 26 Iqu quŋqä iiŋä äwinyätä imäkkqe, ii iquauŋi, quvqä maiqŋqä, eqetä, Iqueqä kukŋuitä, asŋä äwqiyätä, ikikinyäŋä iwimäkätä, Iqueqä qokä-apäkänä hiätpŋqä pmuatetŋqä diŋqeyi. 27 Iqu iiŋä iwimäkätŋqä äwiŋgqe, ii tiiŋäŋqe. Qu Iqueqä hiŋuä iqiŋi, nätmatqä qeqä bimbiqä tqä isua eŋqä-paŋä epu, kiyä maeqä epu, huiwi yätääqä, ä ppkä äki-äkitaŋi, maeqä epu, ämaqe, “Quvqä iiŋä-iiŋä iqä-quaiqä” mäutqŋqä äwinyä. 28 Kraisi Iqu, Iqueqä ämaqäŋqä aaŋä kiiŋä e äwinyätŋqä-paŋi, qokiquenä, heqä huiwiŋqä kuapänä enyätŋqä-paŋi, heqä apäkiuauŋqä-pqe, asänä iiŋä eŋguätŋqe. Ämaqä iqueqä apäkinyqä aaŋä kiiŋä äwinyätä, äŋguä iwimäkätŋqä iqu, iqueqä-kiuäŋqä äwinyäŋqä iquvi. 29-30 Ämaqä hŋqu, iqueqä huiwiŋqä wi äuämäkätä, ymisaŋä miiŋqä ma miqä yäniqi? Oee, iqu äŋguä äminyätä, ymisaŋä iŋguänä. Suqä iiŋi, ii tiiŋä eŋqä-paŋi. Ne naqä-hŋqunä äuqätänanä, Iqueqä huiwä hŋqunä etaŋgquetaŋi, Kraisi Iqu, Goti Hanjuwä Iqueqä qokä-apäkä iqune, äŋguänä ämäneyätŋqä-paŋä asänäŋä iiŋi. 31 Suqä ii, Goti Iqueqä bukä iu tiiŋä ätnäŋqä-paŋi.