1 Nyi Kraisi Iqueqä ämaqä-qunä emä, quaŋgä matqä, naqä-qakuänäŋä tmqe. Dŋä Äŋguä Iqu, yätamäkqä nyiyqaŋgi, ŋqä qeqä-quuvqä imŋi, kukŋuä tmqä itmiŋqe, ii naqä-qakuiqä, näqŋqä eqänä. 2 Nyi hea ique-iqueŋi, ŋqä äwqä imdaŋi, nyämaqä Israitqä iquauŋqe, huäqä kiiŋä änunätä, qeqä ändätŋqe. 3 Kraisi Iqu, nyi Iqueqä ämaqä iuta huätä änändowatätä, ŋqä hueqä-himqä Israitqä iquauqä suqä quvqä iutaŋä kimaŋi, haŋä-iqä ändapätä, nyaqä aŋi iquau ävätŋqeŋqä tääqä tumqä imäknätqäŋä. 4 Ŋqä nyämaqä iiŋä iqua, ämaqä Israitqä, Goti Hanjuwä Iqu Iqueqäŋqä atäuŋuä itä, Iqueqä ymeqä näwinyäŋä-qua epŋqä itumakqä iquayi. Quŋi, Iqu Iqueqä we-huŋqetä, yäŋänäqŋqetä, ämotquetä, qutäŋi kukŋuä guä ämäsäutä, kukŋuä-suqetä, suqä Iqueqä yoqä haqeqä mamäuqetä ävätä, ga äŋguä wimäkätŋqä kukŋui, iiŋqä ätumiŋqe. 5 Qu Aprähamä, Aisakä, Jekopä iquautaŋä hueqä-himqä etaŋgä, ga Kraisi Iqu iquautaŋä ämaqä-qu etŋqä äyä ätimäukqe. Kraisi Iqu nätmatqä eeqänäŋä iu Miqä, Goti etaŋgi, ne Iqueqä yoqe, hea ique-ique haqeu mamäuquatuŋquänänji. Ii, naqä-qakuänäŋi.

6 Israitqä kuapänä, Jisasi Iquenyqä quuvqä maeqiyqä itqäŋuwitaŋi, ne, “Kukŋuä Goti Iqu Aprähamä ique ätukqe, qäyu matimäuqä iqeqä” tatuŋquäta? Oee. Ii tiinji! Awiqu Jekopä iqueqä yoqä huizi, Israitque. Mä ämaqä iquesaŋä eeqänäŋä iqua, yoqä Israitqä äqonäŋuwä-qe, qutaŋä kuapänäŋi, Goti Iqueqä ämaqä Israitqä-qua ma. 7 Asä iŋi, Aprähamä iqu emakqä eeqänäŋä iquauŋqe, “Iqueqä ymeqä naqä-qakuä iquaeqe” matqä yaŋqunä. Oeyä. Hiŋuiqänäŋi, Goti Iqu Aprähamä iqueŋi, “Tqä hueqä-himqe, Aisakä iquesanä hipnuwiqä” ätukqe.*Ipäqäkqä 21:12 8-9 Kukŋuä iqueqä quati, tiinjqä. Ymeqä häŋeqä iutanä ätimäuquwä iqua, qu Goti Hanjuwä Iqueqä ymeqä manä. Goti Iqu, Aprähamä iqutäŋi, kukŋuä guä ämäsäutä, “Nyi hea atäuŋuä ae ikqä ique, aŋgumä pqaŋga, Serai ymeqä qokä hŋque nyuäniqeqä” ätukqe.†Ipäqäkqä 18:10,14 Iŋi, ymeqä kukŋuä guä ämäsäukqä iuta ätimäuquwä iqua, Goti Iqu, ymeqä näwinyäŋä-qua qunänä.

10 Inä ma, Läpeka iinyqä-pqe, kŋuä inä indqämbŋqe. Iiyqä ymeqä qäyawä iquaqu, neqä awiqu Aisakä iquesanä ätimäukiyi. 11-12 Iiŋä etaŋgi, Läpekai, ymeqä iquaqui maunyqä änä etaŋga, iquaqu suqä äŋguitä, quvqetä, änä mimäkqä yqänä etaŋga, Goti Hanjuwä Iqu Läpekauŋi, tii ätuke. “Ymeqä hitmqä iqu, ymeqä qänaki ämisqä iqueqä wäuŋuä imäkqä pmeniqeqä.”‡Ipäqäkqä 25:23 Iqu ii imäkkqe, ii Iqueqä suqä ämaqä atäuŋuä iqeu, hea ique-ique qänaknä iqeŋqä, ämänätquetŋqä iiyi. Iqueqä suqä iiŋi, ämaqeuqä wäuŋuä imäkqäŋqe kŋuä mindqäŋqä, Iqueqä äwiŋqä iutanä, imäkänä. 13 Goti Iqueqä bukiuŋi, tii ätnäŋqä-payi. “Nyi Jekopä iquenyqe, aaŋä kuapänä änyinä, ä Iso iquenyqe, manyiŋqä yasämä eä.”§Malakai 1:2-3

14 Iiŋä etaŋgi änäändiyä? Goti Iqu Iqueqä äwiŋqeutanä atäuŋuä iqeŋqe, ne änäänyä tatuŋquäwä? “Iqu jänäŋi mimäkqä itqänä” tatuŋquäta? Oeyqä. 15 Ii tiinji. Goti Iqu Mosisi iqueŋi, tiiŋä ätukqe. “Nyi, ämaqä hŋquenyqä qeqä tumuäkmqä nyiŋgaŋgutqe, nyi imäkmä. Itaŋga nyi, hŋquenyqä huäqä nuŋgaŋgutqe, ii-pqä inä imäkmä.”*Aŋgumä Itmakqä 33:19 16 Iwä Goti Hanjuwä Iqu ämaqä atäuŋuä yätŋqä itäqäŋgaŋi, ämaqä iqueqä äwiŋqetatä, iqueqä wäuŋuä tnäŋä iqä itatä, ma, ii Goti ämaqeu qeqä tumuäkqä Iqueqä äwiŋqä iutanänji. 17 Ii naqä-qakuiŋqä mänätquetŋqe, Goti Iqueqä bukä iuŋi, Iqueqä kukŋuä, Iqu ämaqä Isipä iu miqä†Aiŋgaŋi, Isipä pmeqä iqua quwqä ämiqä naqä eeqänäŋä iquaŋqe, “Pero” ätmiŋuwi. ique ätukqe, tii äqänä. “Nyi si ämaqä misŋqä äpmuatekikqe, ii Nyaqä yäŋänäqŋqä ämaqeu sita motqueqaŋga, itaŋga qu Nyaqä yoqä naqeŋqä, qua eeqänäŋä iu awä tquäpnuwäŋqä diŋqeyi.”‡Aŋgumä Itmakqä 9:16 18 Iwä ne iutaŋi näqŋqä tii ämeŋu. Goti Iqu ämaqä äsque-äsque qeqä tumuäkätŋqä wiŋgaŋgutqe, Iqu ique wimäkänä. Itaŋga Iqu ämaqä hŋqueä nyuäŋi woyqä wimäkätŋqä wiŋgaŋgutqe, Iqu imäkänä.

19 Iutaŋi hesaŋä hŋqu, nyiŋi tiiŋä däŋquti? “Goti Hanjuwä Iqueqä äwiŋqä iuŋi, hŋgisanä ävätä, iqueqenä itŋqe, tqukä? Hma naqä-qakui. Iŋi Goti Iqu nenyqe, ‘Suqä quvqä-täŋä-quaiqe’ suŋqä ätqäwä?” 20 Itaŋgi nyi kimaŋi, “Ämaqä iquki, si Goti Hanjuwä Iqueŋi, suqä Iqu imäkätŋqä iuŋqe, äkasuwä tutŋqe, änääŋukukuä?” ätquä. “Ämaqä hŋqu, qua-kuäkä äkitä nätmatqä imäkqaŋgutqe, nätmatqä iiŋä iqu, ämaqä iqueŋi, ‘Si iiŋi, suŋqä nyimäkinyä?’ tuätŋqäta?”§Asayä 29:16; 45:9 21 Itaŋga ämaqä qua qondä imäkqä iqu, qua hui äkitä, iqueqä äwiŋqä dunä, qondä hŋquaqu imäkänä. Qondä hŋqu, wäuŋuä äŋguänäŋä iuŋqe. Itaŋga huiziqu, wäuŋuä hiŋgäŋqä iuŋqe. Suqä iiŋi qäyuta, hmanda? Ii, qäyunji.

22 Goti Hanjuwä Iqu-pqe, ämaqä Iqueqä-kiuä imäkkqe wäuŋuä huitaŋä-huitaŋiŋqä atäuŋuä itäqäŋgaŋi, Iqueqä äwiŋqeunä imäkänä. Iqu Iqueqä äwqä tnäŋitä, yäŋänäqŋqetä, ätnäŋä iqi ämotquetŋqä äwiŋgaŋgqä-qe, ämaqä, iiŋiŋqä atäuŋuä ikqä iquauŋi, quwqä hŋgisanä iqe qäyä hitaŋgi, Iqu äwqä-qeiqinyä änyä, äpakänä anä äpmaka äpätŋqe. 23 Iqu iiŋä itŋqe, tiiŋiŋqeyi. Nätmatqä Iqueqä yoqä naqe motqueqä hävemnäqŋqä etaŋgqeŋqä, ämaqeu näqŋqä vätŋqä äwiŋgqe. Iŋi, qua qondä, Iqu qeqä ätumuäkätŋqä iqua, nätmatqä äŋguänäŋi mapnuwäŋqe, näwinyä imäkekqe. 24 Qua qondä qeqä ätumuäkätŋqä iqua, ämaqä Iqu tääqä änatätmakqä iquneyi. Ne atäuŋui, Israitqä iquautaŋä iqunenyä mäneyqä itä, Israitqä qäyä etaŋgi huizitaŋä iquau-pqe, qäsä inä ätäukqe.

25 Ii eŋqä-paŋi, Goti Iqueqä kukŋui hiŋuä-tqä Hosiya iqueqä bukä iuŋi, tii ätä äqänä. “Qokä-apäkä, Ŋqä ämaqä mäpmeqä imiŋuwä iquauŋqe, Nyi, ‘Ŋqä ämaqä-quaiqä’ tmniqe. Auä, ämaqä, Nyi quŋqä manyiŋqä imiŋqä iquauŋqe, Nyi ‘Quŋqä änyiŋgiyä’ tmniqe.”*Hosiya 2:23 26 Itaŋga aŋi, “Nyi, ‘He Ŋqä ämaqä maeqä eŋäuä’ ätkqä iqiŋi, ämaqä asä iqi pmeqä iquauŋqe, qu, ‘Iqua Goti Häŋä Hea Ique-ique Pmeqä Iqueqä ymeqä-quaiqä’ tpnuwiqä.”†Hosiya 1:10

27 Itaŋga Asayä iqu, Israitqä iquauŋqä kŋuä indqänätä, tääqä yäŋänäqŋqä tiiŋä ätkqe. “Israitqä, qu kuapänäŋä, hikä weä eqä-huäŋä maŋiu äwiŋqä-paŋä qäyä pmetaŋguwä-qe, Goti Iqu qutaŋi, wäŋqä hmbunä häŋä pmapŋqä itmeniqe. 28 Ii tii etaŋgi. Iŋgaŋi Naqä Iqu, ämaqä qua täutaŋä iquau kukŋuä ae ämitkqä du, äpakänä mäpmeqä, qui hämänä imäkänä.”‡Asayä 10:22-23 29 Ii Asayä iqu ganä ae ätkqä-paŋiyi. “Naqä Yäŋänäqŋqä Eeqänäŋä-täŋä Iqu, nesaŋi hmbnäŋä hui, häŋä pmapŋqä hiŋuinä mäquŋqä-säpi, ne qui eeqänä, aŋä-himqä Sotomätä§Ipäqäkqä 19:1 Gomoratä qui imäkŋguwä-pa, imäkŋguaninjqä.”*Asayä 1:9

30 Itaŋi ne änäänyä tatuŋquäwä? Ne tiiŋä tatuŋqueqä. Israitqä qäyä etaŋgi huizi iqua, qokä-apäkä Goti Iqueqä hiŋuä iqi jänäŋä timäupŋqeŋqä, yäŋänäqŋqä miqä imiŋuwä-qe, qu Goti Iqueqä hiŋuä iqi jänäŋä ae ätimäukuwiqä. Qu quuvqä heqiyqaŋguwitaŋi, Goti Hanjuwä Iqu, “Qokä-apäkä jänäŋä iquaiqä” ätkqe. 31 Iŋäqe Israitqä iqua, kukŋuä-suqä iu qänaknä ipu, Goti Iqueqä hiŋuä iqiŋi jänäŋä timäupŋqeŋqä, yäŋä äqänäpiyä-qe, homä yqänä itqäŋuwi. 32 Iiŋi suŋqäwä? Qu quuvqä heqäpŋqeŋqä kŋuä mindqäŋqä ipu, wäuŋuä quwqä-quwä imäkäpiyita, hipnuwäŋqä kŋuä ätuqä ämepu, ii itqäŋuwi. Iŋi qu, hikiu äqutäumäupu, äqiyäpäkŋguwi. 33 Ii Goti Iqueqä bukiu äqänäŋqä-payi. “Häe! Hiŋuä qumbu! Nyi hikä hŋque, Sayonä iuŋi äseqä. Iqu hikä, qokä-apäki äqutäumäupu qua iqi päkŋqä Iquvi. Ämaqä tqu-tqu, Iquenyqä quuvqä eqiyäpiyitaŋi, äwqä haŋä-iqä mämeqä ipŋqeqä.”†Asayä 8:14; 28:16