14
Nantoong Boreꞌnukai Jiisuuꞌ Tavuꞌkoo Mumunsiauꞌnaꞌ
(Mat 26:1-5; Luk 22:1-2; Jon 11:45-53)
1 Teꞌmung Taamang Baariꞌkoong˜ eeꞌnoko tee Paroro Iisiropa keꞌmunta doong deto otoko naiaakoꞌnaꞌmung, piristiꞌnuka-koo ovontung eeꞌnoko boto naunuka mumunsiariruꞌ Jiisuuꞌ aavavaama mooꞌaara dupisiꞌkoo. 2 Eeꞌnoko teinge aaꞌpauꞌ, “Naꞌmoo paroro ninka nkoampiaukaꞌ nantoonge karingai turamaariꞌneenga.”
Naninge Manikumai Jiisuuꞌ Beetania Duunie Sisiꞌuuꞌnaꞌ
(Mat 26:6-13; Jon 12:1-8)
3 Teketa tee Jiisuuꞌ teke Beetani-namono-koo otoko tee Saimoniꞌ tero oramuuꞌpoꞌnung bakanava-koo kuunge. Eeꞌnoko tenang Jiisuuꞌ teke taamang bantoꞌdomai baꞌnamparioꞌ nani manikuma tee-anko pouꞌ duuninaroꞌ*Duuni tampaꞌ nuuraaꞌ miring naaradaꞌ kuung sipaakoꞌnung, mooꞌ pankaing. mooꞌ pankaing-koonaroꞌ nkavui. Eeꞌnoko tenie pora Jiisuuꞌkoo boreꞌkoo dau dakovuuꞌ teke taamang bantoꞌdomai baꞌnamparioꞌ. 4 Eeꞌnoko nariong iiravorora biiꞌka kareaama aaꞌpauꞌ, “Anie aung duuni aming-koo keraꞌpumaang tamung? 5 Aung duuni baavevui dei beenaumo daakuꞌ nopaꞌke mooꞌaapeuꞌ eeꞌnoko mooniꞌ ataꞌoiꞌnuka avuripeuꞌ.” Teeꞌ nariꞌ mamairoarima pooreꞌauꞌ teni.
6 Eeꞌnoko Jiisuuꞌke aaꞌpuruꞌ, “Teni siperiai. Diiꞌke aming-koo poreꞌantaverimang? Anie tee kapooꞌ tampara masikung ning-koo nkovuing. 7 Diiꞌ ninka ataꞌoiꞌnuka teing doong kante otorimaatoaining nariꞌ. Niiꞌnang piarorira pakuereripeuꞌ. Teka ning tee doong kante diiꞌ ninka oꞌnoriaukaꞌnung. 8 Anie kapooꞌ makosinaꞌ nkovuing. Anie ning-koo duuni mmeꞌka dakovuing maamu-antamuma ning dakoꞌmaavainaꞌmung-koo. Tenie duuni kooꞌuing nkaang mono dakoꞌkoo maamu-antavuma. 9 Masikung naurampimang: Areꞌke tokoi ookara kansiꞌkoo tee tampara doorenang daankiaavainooꞌke tee kapooꞌ anie ning-koo nkovuing minkuaama ani norunoruꞌaavaing.”
Judasie Kara Naroompuuꞌnaꞌ Jiisuuꞌ Sivuko Tavaavaꞌnaang
(Mat 26:14-16; Luk 22:3-6)
10 Teketa Judasi Kerioꞌnara Jiisuuꞌ bakaning nanaiꞌketa kenaanka-koo narung nanuuꞌ piristiꞌnuka-koo pankainuka-anko nariꞌ mumunsiaara teing-anko sivuuꞌnaang. 11 Eeꞌnoko teinge taaravaara bakei dotuariruꞌ. Dotuarira tee mooniꞌ teinge avuꞌkoo tampauꞌ. Eeꞌnoko teie batei eeꞌnoko taung besiꞌuuꞌ Jiisuuꞌ sivuainaꞌ.
Jiisuuꞌke Bakaning Ninka Asirang-koo Naiauꞌnaꞌ Baariꞌkoong˜ Paroro
(Mat 26:17-25; Luk 22:7-14,21-23; Jon 13:21-30)
12 Tutunaꞌnaꞌmung tee-koo paroro Juꞌ biikaang bereteꞌ iisiropa-koong basiaruꞌ. Teꞌmung eeꞌnaꞌmung doong sipisipiꞌ kampia pareka Taamang Baariꞌkoong-koo tavaarikoꞌnaꞌmung, eeꞌnoko teꞌmung basiarioꞌ bakaning barevare-nupoonge Jiisuuꞌ aaꞌpauꞌ, “Dake niiꞌ areꞌ merira tee Taamang Baariꞌkoong˜ maamu-antavampira naiampiiꞌnaang piaromaang?” 13 Eeꞌnoko Jiisuuꞌke bakaning barevare-nupoong-koo kenaankara botovuretuꞌ aaꞌpurema, “Bereta osi pankaing-koo bereai. Eeꞌnoko naning narunge utau ntong-poꞌnung kuru-koo ipampui nanuko kuneꞌdureaing. Eeꞌnoko tee siomperesi bereai. 14 Pava-koo tumparako siomperesi bereta tevaꞌ okonara aaꞌpereai, ‘Teie nau-antai aaꞌpuing, “Nkanavaro areꞌ otong paroro nai-navaro nkaning barevare-nupoong ninka?” ’ 15 Eeꞌnoko teie daunavaro pankavaro tarepa eeꞌnoko baꞌnavaꞌnang-poꞌnavaro naurureai. Eeꞌnoko tevaro-koo kapooꞌ maamu-antavereai niiꞌkoo makosi.” 16 Teeꞌ nauvuresioꞌ tenaanka tenkenuretuꞌ osi pankaing-koo. Basiareta ookara kapooꞌ Jiisuuꞌke nauvuretuꞌnaꞌ oovuretuꞌ. Eeꞌnoko tenaankai maamu-antavuretuꞌ tee Taamang Baariꞌkoong.
17 Eeꞌnoko muumpuioꞌ Jiisuuꞌ teing ninka nanaiꞌketa kenaanka barevare-nupoong ninka porouꞌ. 18 Eeꞌnoko tenang taamanaama Jiisuuꞌke aaꞌpuruꞌ, “Ninge masikaꞌ nauramping, diiꞌkoo nariꞌ taamanampimaatomaunge tee tooka kompui ning tooꞌde-nupoong-koo simuaing.” 19 Eeꞌnoko teing domang mankiꞌ tutumparima narunaꞌ doompeitaaꞌ niaꞌaama aaꞌpauꞌ, “Baie? Aiꞌ pa ninge?” 20 Eeꞌnoko Jiisuuꞌke aaꞌpuruꞌ, “Diiꞌkoo narunge nariꞌ utau-koo toonampematomaunge. 21 Ning Tee Naning-naumpoꞌ Paning-etaing moompaing Daari Meekung-koo minkuauꞌnaꞌ, teka piaaruꞌ masikung tee naning tooka kompui kare-nupoong-koo ning simuaing. Toraꞌkuainung tee. Pontoꞌaravaruuꞌnung dei bakei tampaꞌ.”
Jiisuuꞌke Ovoring Bakaang Taamang Nkoaamatoaing Miruꞌuuꞌnaꞌ
(Mat 26:26-30; Luk 22:15-20; 1Kor 11:23-25)
22 Eeꞌnoko teeꞌ taamanaama Jiisuuꞌke bereteꞌnu nkavura, biraankevuma, pisiꞌura teing avuruꞌ aaꞌpurima, “Nkaveriai, aung tee nkaang mono makosi.” 23 Teeꞌpura napoꞌ uaininareng avaako nkavura kompui tampaꞌ tampura Kumponing-koo teing avuruꞌ, eeꞌnoko teing ookara teruꞌkoo naikauꞌ. 24 Naiaako aaꞌpuruꞌ, “Aung tee nkaang ereng nerakung kara naroong-anta pinkaꞌanta-koong makosi, mmauꞌ nantoong domang-anta-koo dakoaravaing. 25 Masikung naurampimang, aung uaini-koo napoꞌ naiampaukaꞌnung bera nerakung-koo naikampainooꞌke basi Kumponing bakaang muuꞌkoo.” 26 Eeꞌnoko teeꞌ minkuvura kenanavu kenavauꞌ eeꞌnoko danto tenkenauꞌ Oliveꞌpoꞌnamii-aape.
Jiisuuꞌke Piita Penkemparavaing Uroꞌkanooꞌka Siraꞌpuuꞌnaꞌ
(Mat 26:31-35; Luk 22:31-34; Jon 13:36-38)
27 Jiisuuꞌke aaꞌpuruꞌ, “Diiꞌke ookarai ning siꞌmerira kooꞌdariiꞌnaang Kumponinge tero minku bakevuuꞌnaꞌ Daari Meekung-koo aaꞌpuuꞌnaꞌ,
‘Ninge tee sipisipiꞌ tanatanung tavanko teing sipisipiꞌnanka teing avitoitoi purarenkaꞌariaining.’ (Sekaraia 13:7)
28 Teka ning booꞌketa daaꞌmarara Kaaleliꞌnameng-koo meaing diiꞌkoo uroꞌke.” 29 Eeꞌnoko Piitai kara makuꞌuma aaꞌpuuꞌ, “Ninge tee bakei daꞌ siꞌdampaukaꞌnung bane ainge niiꞌninge siꞌdaako.” 30 Jiisuuꞌke makuꞌuma aaꞌpuuꞌ, “Ninge masikaꞌ nauramaang, eꞌmung eeꞌnaꞌmung muunga kokoreeꞌ kemuꞌkanaꞌ kooꞌkuaruko daꞌ beemuꞌpie penkentaravaing niꞌninka nariꞌ oꞌnoremaung-koo.” 31 Eeꞌnoko Piitai aaꞌnaꞌ karoma bariꞌuma aaꞌpuuꞌ, “Ning tee daꞌkoo penkemaravaukaꞌnung bera daꞌ ninka moompeainge.” Eeꞌnoko ookara teing niiꞌning barevare-nupoong teeꞌ nariꞌ kareauꞌ.
Jiisuuꞌ Kunsiaruꞌnaꞌ Mintoong Ketsemeni-nau-koo
(Mat 26:36-46; Luk 22:39-46)
32 Eeꞌnoko berora ketsemani tampaakoꞌnooꞌ†Ketsemani tee Duuni Miiꞌdoma miruꞌari otong. Teꞌ eeꞌnooꞌ sinang oliveꞌkoong miiꞌaakoꞌnooꞌ duuni nka-koo. tavoꞌariruꞌ. Eeꞌnoko Jiisuuꞌke bakaning barevare-nupoong aaꞌpuruꞌ, “Anke baꞌnantaririoꞌ ning ankaꞌ mera kunsimaraaꞌnaang.” 33 Eeꞌnoko Piita dovang Jeemisi, Jooni bokuvurira berouꞌ. 34 Eeꞌnoko bakaang domang aaꞌnaꞌ mankiꞌoitaaꞌ orakaꞌ deeꞌouꞌ. Eeꞌnoko aaꞌpuruꞌ, “Nkaang domang orarunsie bakei booꞌpinaꞌ deeꞌmoing. Anke tanatarariri otoriko.” 35 Teketa kato okiꞌnooꞌ bera teꞌ doonko kinkinura kansiꞌkoo teke kunsiaruꞌ tee batei arikung divuꞌantavuuꞌnaang makosi deekoꞌ, aaꞌpuma, 36 “Mmaꞌ, Mmaꞌ, daꞌ makosi ookara kapooꞌ nko-koo. Aung kiimata koong kaapu baariꞌantameai, teka kapooꞌ ninka piamomaung makosi deeaꞌ, kapooꞌ daka piaromaung deekoꞌ makosi.” 37 Eeꞌnoko teketa toroaruꞌ. Eeꞌnoko teing beenaumo peꞌnumpuruꞌ aasiaako, eeꞌnoko tee Piita aaꞌpuuꞌ, “Saimoniꞌ, daꞌ ee aasii otong? Daꞌ ee makosi deeaꞌ okiꞌnooꞌ batei tanatarari otoꞌkoo?” 38 “Tanatarariri otoriai kunsirarima parapaara-koo duaꞌdariꞌneenga, aiꞌ domange tee piarori otoritaaꞌ diikaang mono aruaruꞌdorimang.” 39 Eeꞌnoko napoꞌ kato bera kunsiaruꞌ iroꞌ minkuvuuꞌnaꞌ karoma. 40 Eeꞌnoko napoꞌ pora teeꞌ teing aasiai otoroko oovuruꞌ, duta aasiꞌke tavurioꞌ. Eeꞌnoko teinge Jiisuuꞌ makuꞌnaꞌ paaꞌauꞌ.
41 Eeꞌnoko napoꞌ beemuꞌpinaꞌ pora aaꞌpuruꞌ teing, “Diiꞌ ee mmeꞌ uaarorima aasirimang? Enang makotuing. Batei enang tavoꞌkung. Ning Tee Naning-naumpoꞌ Paning-etaing tooka kompui naninge simuuꞌnaang nantoong oreng biikaang bireng-koo. 42 Aiaꞌ, daaꞌdarira meriai. Ooveriko naning baavemuing aung enang pomaang.”
Jiisuuꞌ Mooꞌauꞌnaꞌ
(Mat 26:47-56; Luk 22:47-53; Jon 18:3-12)
43 Eeꞌnoko namuꞌke tee Jiisuuꞌ teeꞌ karoi otoko tee Judasi pouꞌ teing-koo nanaiꞌketa kenaanka-koong narung nantoong karikaꞌ ninka bainatu eeꞌnoko taꞌbaka dovang nkavaitaaꞌ botoaarioꞌ teinge: piristiꞌnuka-koo ovontung eeꞌnoko boto naunuka eeꞌnoko pankeuꞌ urantanuka. 44 Teie tooka kompui Jiisuuꞌ kare-nupoong-koo sivuuꞌnaang tee taaꞌniꞌanta maamu-antavuuꞌ aaꞌpuma, “Tee naning ninge nuunuampaing tee eeꞌnara naning diiꞌke bokotaanierira daiꞌerira baramperiaing.” 45 Eeꞌnoko Judasi basiarara namuꞌke Jiisuuꞌanko bera aaꞌpuuꞌ, “Nau-anta Pankaing!” Eeꞌnoko nuunuvuuꞌ. 46 Eeꞌnoko Jiisuuꞌ tankaꞌke pinkaꞌai mooꞌauꞌ tee.
47 Eeꞌnoko dueꞌ donkonai otorouꞌning-koo narunge bakaang bainatu barampura piristiꞌkoong pankaing bakaang botovotonaaꞌ tekaꞌpuma domeꞌ eteꞌuuꞌ. 48 Eeꞌnoko Jiisuuꞌke karoma aaꞌpuruꞌ, “Diiꞌke ee ning tavuꞌ nkoaama bakiaaꞌkamaung deemerima bainatu dovang ninka ankonuꞌ aaꞌning nkaveri poring ning daiꞌmeriiꞌnaang? 49 Doong kante ning tee diiꞌ eeꞌning ninka oꞌnori dootuuꞌnava pankava-koo nau-antamaramaung teka teke doonanairu-koo oꞌnoko diiꞌke ning daiꞌmeriaung. Teka koontoꞌ Daari Meekung-koong kara dupearavaing.” 50 Eeꞌnoko tenang teinge ookara bakaning barevare-nupoonge teka sipaama kooꞌariruꞌ. 51-52 Eeꞌnoko narung naning nemaka baarong kakaarai duaanisie Jiisuuꞌ siompuko teinge mooꞌaako teie duaana sipura simpeng mmaruuꞌ.
Jiisuuꞌ Juꞌkoong Ovontung Biikaang Tuutunang-koo˜
(Mat 26:57-68; Luk 22:54-55,63-71; Jon 18:13-14,19-24)
53 Eeꞌnoko Jiisuuꞌ piristiꞌnuka biikaang-anko beꞌantavauꞌ naroꞌariruꞌnooꞌ piristiꞌkoo ovontunuka, pankeuꞌkoo urantanuka eeꞌnoko boto naunuka. 54 Piitai damaꞌke isipoꞌketa kaarie sipurima siompuruꞌ eeꞌnoko tumparuꞌ piristiꞌnuka biikaang pankaing bakanavaꞌkoo uroꞌmang, eeꞌnoko teke Juꞌ biikaang piatooronuka˜ ninka nariꞌ baꞌnampariri ntaꞌkoo ankavorokoꞌ.
55 Eeꞌnoko piristiꞌnuka-koo ovontung eeꞌnoko ookara koompaaraꞌnavitue kapooꞌ Jiisuuꞌke nkovuuꞌnung-koo kara besiꞌauꞌ Jiisuuꞌ tuumpi-kooning kara daaꞌaara deekoꞌ Jiisuuꞌ dupisiꞌaavaꞌnaang. Eeꞌnoko teinge kapooꞌ daaꞌaavaꞌ. 56 Nantoong mmauꞌke Jiisuuꞌ daang daiꞌnavimpauꞌ duaꞌanta-koo, teka biikaang minkunaa nariꞌ deeaꞌ. 57 Narionge donkonaama daang minkuaama aaꞌpauꞌ, 58 “Niiꞌke taaravampirioꞌ aaꞌpuuꞌ, ‘Ninge pava dootuuꞌnava pankava tankaꞌke nkonisinavaꞌ turampamira napoꞌ beenang doong-koo niiꞌnava kaniampaing nantoonge tankaꞌke nkoniiꞌnava deeaꞌ.’ ” 59 Teka ainge biikaang minkunaa nariꞌ minkuaavarukoꞌ.
60 Eeꞌnoko piristiꞌnuka biikaang pankaing meuꞌ donkonura ookara-koo uroꞌkanooꞌka Jiisuuꞌ tanaꞌuma aaꞌpuuꞌ, “Daꞌ ee bariꞌnaꞌ otoꞌderuaꞌ? Siraꞌdaravai aung-koo tuumpiraamaung-koo!” 61 Eeꞌnoko Jiisuuꞌ tamung kaꞌduuari otokoꞌ. Okiꞌnooꞌ karoaꞌ. Napoꞌ piristiꞌnuka biikaang pankainge tanaꞌuma aaꞌpuuꞌ, “Daꞌ ee tee Kumponinge tero Pakoꞌpariꞌniiꞌ niiꞌ domameri taremeriainooꞌkoo, Kumponing Biraanke Bauring?”
62 Eeꞌnoko Jiisuuꞌke makuꞌurima aaꞌpuruꞌ, “Eeꞌ, ning aaꞌ tee. Eeꞌnoko dueꞌke tee ning tasiꞌmeriaing ning tee eeꞌnung, Tee Naning-naumpoꞌ Paning-etaing Daari Meekunge kamoꞌke depeto pora ookara kansiꞌ tarevumaatoainung naururimaung. Aiꞌ ning teeꞌ nariꞌ moko diiꞌke oomeriaing, Kumponinge tee ninka iriꞌ okoraꞌnooꞌ baꞌnang-antamuioꞌ.” (Danielo 7:13)
63 Eeꞌnoko piristiꞌnuka biikaang pankaing iiravora bakaang mononopaꞌ dereꞌuma aaꞌpuuꞌ, “Niiꞌ nantoong aung-koo kapooꞌ minku-koo piamoriaꞌ. 64 Kumponing akapeuꞌuko taaravering deekoꞌ arekeeꞌ matauerimaang?” Eeꞌnoko nariꞌ kareaama pooreꞌauꞌ, eeꞌnoko aaꞌpauꞌ, “Booꞌanta-koong, orakaꞌ karomaung.” 65 Eeꞌnoko narionge tenang-eta tutupaaꞌaakoꞌ. Eeꞌnoko duta baaronge daiꞌaara tavauꞌ aaꞌpaama, “Iroꞌ tarampeerarama˜ mansiꞌdari naumeriai, ‘Baie pa tarumang?’ ” Eeꞌnoko teinge piatooronukai mooꞌaara tankoꞌpauꞌ.
Piita Penkemparuꞌnaꞌ Jiisuuꞌkoo
(Mat 26:69-75; Luk 22:56-62; Jon 18:15-18,25-27)
66 Tenang Piita pava-koo damaꞌdu-navaro-koo otoko Piristiꞌ Pankaing bakaning-koonani neraiꞌnaꞌ bautara pouꞌ. 67 Eeꞌnoko Piita ankavoko oovuuꞌ, eeꞌnoko koontoꞌ tee oovuitaaꞌ tenie aaꞌpuuꞌ, “Narung dake Jiisuuꞌ Nasaretiꞌnung ninka otorimaung.” 68 Eeꞌnoko Piitai penkemparama aaꞌpuuꞌ, “Ning aaꞌ noruꞌmaravaꞌ dake minkumeinaꞌ.” Eeꞌnoko Piita karanaang-aape diiriꞌaruꞌ. Eeꞌnoko tenang kokoreeꞌ karouꞌ. 69 Eeꞌnoko tenie bautarai napoꞌ oovura dueꞌ donkonai otorouꞌning nauvurima aaꞌpuruꞌ, “Aung teing-koo narung.” 70 Eeꞌnoko Piita napoꞌ penkemparuꞌ. Eeꞌnoko napoꞌ pankaroompuaruko teinge nantoonge teke donkonai otorokoꞌninge Piita tuumpiaama aaꞌpauꞌ, “Bakei daꞌ teie, teing-koo narung masikaꞌ, aiꞌ daꞌ Kaaleliꞌnaꞌ karemang.” 71 Eeꞌnoko Piita baka barakosiꞌarama‡Baka barakosiꞌarama eeꞌ minkuarapeuꞌ, “Masikung minkuamparui dei Kumponinge tamupeuꞌ!” maraka-antavarama aaꞌpuuꞌ, “Ninge tee naning noruꞌampaꞌ diiꞌke minkuerimatomaung.” 72 Eeꞌnoko namuꞌke kokoreeꞌ kooꞌkuuꞌ kemuꞌkanaꞌ. Eeꞌnoko Piitai tenang noruꞌuuꞌ Jiisuuꞌke minkuvuma aaꞌpuuꞌnaꞌ, “Kokoreeꞌ mmeꞌ kemuꞌkanaꞌ kooꞌkuaruko daꞌ penkentaravaing niꞌninka nariꞌ oꞌnoremaung-koo beemuꞌpie.” Eeꞌnoko teeꞌ noruꞌuraiꞌnange biromparuꞌ.