19
Teenaa ki masike Pilate no kaavea Jesus ki ana soldia raa ki sarua. Naa soldia raa ni penapena te hau naa tuku ki naa laakau tuitui raa no hakaoria laatou i te pisouru Jesus. Ki oti raa, hakkahuria iloo laatou ki te kkahu e pura ma ko naa kkahu naa tuku te maarama nei. Teenaa ki taussua atu laatou peelaa, “A koe, te Tuku naa Jew, koe ki taka rooroa.” Laatou ni ffuri hoki no paakia laatou naa maaisu Jesus.
Pilate ni ahe atu hoki no vanaake ki laatou, “Ttama nei ku hakaahea atu nau ki kootou. Nau see haisara e kite i te tama nei.” Teenaa ki hakasura iho Jesus ma tana hau tuitui, aa e kkahu ki te kkahu naa tuku. Pilate ki mee ake, “Kootou mmata. Teenei kootou tama!”
Saaita naa maatua hakamaatua raa ma naa roorosi te Hare Tapu raa ni kkite i Jesus raa, laatou ni tanitani varo atu ki Pilate, “Tuukia tama naa ki te kros! Tuukia tama naa ki te kros!”
Teenaa ki mee ake Pilate, “Kootou oomai soko kootou no tuukia te tama nei i te kros. Nau seai taku sara e kite iaa ia.”
Te kuturana i te kina naa ni hakaahe atu, “Maatou e mee naa Loo maatou e hakatuu maa te tama peenaa ki taia ki mate, i aa ia e mee maa ia se Tama TeAtua.”
Pilate ni mataku i naa taratara naa tama nei e mee ake. Teenaa ki ahe hoki a ia no vasiri ake ki Jesus, “Koe se tama e au i hea?” Tevana iaa Jesus ni see hakaahe ake tana taratara. A Ia ni tuu seemuu koi.
10 Pilate ki mee ake, “Koe see lavaa te taratara mai kiaa nau? Maanatu hakaraaoi. Too ora e takoto i aku rima. Ki mee nau e ttapa ma koe ki hanaa, koe e lavaa te hanaa nau. Ki mee nau e ttapa ma koe ki haia ki mate, koe e lavaa te haia ki mate.”
11 Jesus ki mee ake, “Koe e haimahi i teenaa ni mahi ni kauatu TeAtua. Te tama ni heunatia a ia naa tama nei ki oo ake no tauhia nau no kaavea mai kiaa koe raa e takoto tana hui sara. Tana sara raa e ttoe are i too ssara e mee nei.”
12 Saaita Pilate ni lono naa taratara Jesus e kauake nei raa, a ia ni ssee se ara ma ki hanaa Jesus. Tevana iaa naa Jew raa ni ttuu ka tanitani varo kiaa ia, “Ki mee te tama naa e tiiake koe ki hano, maatou ku illoa maa koe seai se ssoa maaoni te Tuku i Rome! Te tama e ttapa ma ia hoki se tuku raa, a ia naa ku mee maa ia e hakahiti te Tuku maaoni i Rome.”
13 Saaita Pilate ni lono naa taratara nei, a ia ni haka ttaki atu Jesus no hakatuuria i te mataahare i haho. A ia iaa ku hano no noho i te kina e hakatonutonu e ttapa ma ko ‘Matappaa Hatu’. (Te kina naa e ttapa ma ko ‘Gabata’ i te taratara naa tama te henua naa.) 14 Saaita naa raa ku tae ki telaaraatea* telaaraatea: teenaa te saaita te peeloo te kkai. Teenaa ko te aso imua te Pasova. Pilate ki mee ake ki laatou, “Teenei te tuku kootou!”
15 Teenaa ki ffuri atu naa tama naa no tanitani varo atu, “Taia tama naa! Taia tama naa! Tuukia tama naa ki te kros.”
Teenaa ki vasiri ake Pilate ki laatou, “Kootou e fiffai maa te tuku kootou nei ki tuukia ki te kros?”
Naa maatua hakamaatua raa ki mee ake, “Maatou tuku raa e noho i Rome. Maatou see hai tuku hoki.”
16 Teenaa ki masike atu Pilate no hookii ake Jesus ki laatou ki tuukia ki te kros.
Jesus e tuukia ki te kros
(Mt 27.32-44; Mk 15.21-32; Lk 23.26-43)
Teenaa ki hakattaki naa tama naa Jesus ki haho. 17 A Ia ni amo tana kros naa no tae ki te kina e ttapa ma ko “Te kina te Ivi te Pisouru.” (Naa Jew raa e ttapa te kina naa ma ko Golgota.) 18 Teenaa ki tuukia laatou Jesus ki te kros i te kina naa. Takarua karapusi hoki ni tuukia laatou i naa vasi Jesus. 19 Pilate ni sissii tana taratara no hakammau i aruna te kros, “Jesus te tama i Nazareth, te Tuku naa Jew.” 20 Turaa tama iloo ni kkite i te taratara e sissii nei, i te kina Jesus ni tuukia raa see mmao i Jerusalem. Te taratara naa e sissii ki te taratara haka Jew, te taratara haka Rome, aa te taratara haka Greece. 21 Teenaa ki mee ake naa maatua hakamaatua raa ki Pilate, “Koe see tukua a koe maa teenei se Tuku maatou naa Jew. Koe ki sissii peelaa, ‘Ttama nei e mee maa ia ko te Tuku naa Jew.’ ”
22 Teenaa ki mee ake Pilate, “Taku taratara ni sissii naa ma ki takoto peenaa.”
23 Saaita Jesus ku oti te tuukia laatou ki te kros raa, naa soldia naa ni toa laatou naa hekau Jesus raa no vaevae i laatou. Laatou ni vvae naa hekau naa ki naa tuuhana e haa, te soldia tana mee. Laatou ni toa hoki laatou te kkahu raa ma ki vvae ma laatou, tevana iaa te kkahu raa e ttui koi ki te maro tokotasi. Te kkahu naa see hai tuina vaaroto. 24 Teenaa ki taratara laatou peelaa, “Taatou ki see saaea taatou te kkahu nei. Taatou ki mee se taffao ma taatou ki naa tamaa hatu ki mmata ma ko ai te tama i taatou ma ki toa a ia te kkahu nei.” Naa vana nei e ssura ki hanotonu ma naa taratara te Laupepa Tapu e mee maa Ps 22.18:
“Laatou ni vaevae aku hekau ka mee naa taffao laatou ki mmata laatou
ma ko ai te tama i laatou ma ki too taku kkahu.”
Teenei ko te tiputipu e hakasuratia naa soldia.
25 Te tinna Jesus raa ma tana taina, Mary te aavana Clopas, aa ko Mary Magdalene ni ttuu ake i te kina te kros e tautau ai Jesus. 26 Jesus ni ttoka atu no kite i tana tinna naa e tuu ake ma te disaipol e llee ai tana manava. Teenaa ki mee ake Ia ki tana tinna, “Teenaa too tama.”
27 Ki oti raa ku mee ake hoki ki tana disaipol, “Teenaa too tinna.” Teenaa ki masike ai te disaipol naa no toa a ia te tinna Jesus raa no nnoho laaua.
Te mate Jesus
(Mt 27.45-56; Mk 15.33-41; Lk 23.44-49)
28 Jesus ni iloa maa teenei ana heuna nei ku oti. Teenaa ki pesi tana taratara ki hanotonu ma naa taratara te Laupepa Tapu, “Nau hiiunu.” Ps 69.21; 22.15
29 Teelaa se kamete wain e mmara e takoto i te kina naa soldia raa e ttuu. Naa soldia naa ni mmini te tapaa maro ki te mata te laakau hisop raa no ttoko te tapaa maro naa ki loto te wain naa. Teenaa usu atu iloo laatou te tapaa maro naa ki naa maaisu Jesus. 30 Jesus ni unu te wain e mmara raa, mee iloo tana taratara peelaa, “Teelaa ku oti!”
Teenaa ki hakamaruu tana pisouru no mate.
Te vasi kaumanava Jesus e urumakkina ki te ttao
31 Teenei ko te aso naa Jew raa e tukutuku hakaoti naa mee laatou ma te kaikai te Pasova. Laatou see fiffai maa naa haitino naa tama ni tuukia i naa kros raa e tauttau i te aso te Sabat. Teenaa ki oo naa hakamau naa Jew raa ki Pilate no mee ake ki taratara ake ia ki ana soldia raa ki oo no hatia naa vae naa tama naa, aa ku hanaa mai naa haitino laatou ki laro. Laatou e mee i teenaa ko te aso rima, aa laatou see fiffai maa naa haitino naa tama naa e tauttau peenaa i te aso te Sabat, i te aa, te Sabat e au nei se aso e lasi. 32 Teenaa ki oo naa soldia raa no ffati naa vae te tama mua. Ki oti raa laatou ku ffati hoki naa vae tana soa e tautau ma Jesus. 33 Saaita laatou ni ttae atu ki Jesus raa, laatou ni kkite maa Jesus kunaa mate are. Teenaa ki see hatia ai laatou ana vae. 34 Te soldia tokotasi ni urumakkina a ia te kaumanava Jesus ki tana tao. Teenaa ki llohi mai te vai ma te ttoo i te saaita naa lokoi. 35 (Te tama ni kite i te vana nei e taratara atu ki illoa kootou i ana vana ni kkite. A ia e taratara ki te taratara maaoni, i aa ia e hiihai maa kootou ki illoa maa naa taratara nei ni taratara maaoni.) 36 Naa vana nei ni ssura ki ttino naa taratara te Laupepa Tapu e mee peelaa, “See hai ivi tana haitino ni ffati.” Ex 12.46; Num 9.12; Ps 34.20 37 Telaa taratara e mee peelaa, “Te henua ma ki ttuu no ttoka kiaa Ia, te Tama laatou ni urumaki.” Zech 12.10; Rev 1.7
Jesus ku tanumia
(Mt 27.57-61; Mk 15.42-47; Lk 23.50-56)
38 Teelaa se tama i te matakaaina Arimatia, tana inoa ko Joseph. A ia se tama maraa e tautari mmuni i Jesus, i aa ia e mataku maa ia ma ki ilotia naa hakamau naa Jew. A ia ni hano no kainnoo ki Pilate ki kauake te haitino Jesus ki toa a ia no tanumia hakaraaoi. Pilate ni vanaake maa e taukareka koi, teenaa ki hano Joseph no too te haitino Jesus.
39 Nikodimus, te tama ni hano tana poo tokotasi no mmata i Jesus raa, ni oo laaua ma Joseph no too te haitino Jesus. A ia ni too te lopo mee mannoni, e noto naa kilo e matatoru, ka oo maa laaua. Teenaa ko naa ‘spice’, naa ‘myrrh’ aa ma naa ‘aloe’. Jn 3.1-2 40 Takarua naa ni miinia laaua te haitino Jesus ki te maro makkini. Naa kaakaa mannoni naa ni mmini hakapaa ma te haitino Jesus, i teenaa se ara naa Jew maraa e mee ki naa tama laatou e mmate. 41 Teelaa se verena e tuu taupiri ki te kina Jesus ni tuukia ki te kros. I loto te verena naa e takoto tana taaruma hatu hoou. Te taaruma naa seki hai tama e mmate ni moe iloto. 42 Te haitino Jesus ni ponotia laaua ki loto te taruma naa. Laaua e mee i te taaruma naa e taupiri koi ki te kina Jesus ni tuukia ki te kros, aa te Sabat raa hoki ku taupiri.

*19.14 telaaraatea: teenaa te saaita te peeloo te kkai

19.24 Ps 22.18

19.28 Ps 69.21; 22.15

19.36 Ex 12.46; Num 9.12; Ps 34.20

19.37 Zech 12.10; Rev 1.7

19.39 Jn 3.1-2