19
Te akonaki i te hai aavana e mavvae
(Mk 10.1-12)
Te saaita Jesus ni oti te kauake ana taratara nei raa, a ia ni masike i Galilee no hano ki te matakaaina Judea i telaa vasi te Riva Jordan. E tammaki iloo naa tama ni tautari atu kiaa Ia, teenaa naa tama e mmaki raa ni haia a Ia no taukalleka i te kina naa.
E mee aaraa Faarisi ni oo ake kiaa Ia no vasirisiri tipuaina laatou Jesus ki hakasara se taratara maana. Naa tama naa ni oo ake no vasiri peelaa ki Jesus, “Taratara mai, naa Loo taatou raa e taratara maa te tanata raa e lavaa te tiiake ia tana aavana?”
Jesus ki mee ake, “E aa? Kootou ni see ttoka i naa taratara te Laupepa Tapu maa imua iloo raa TeAtua ni penapena te tanata ma te ffine? Gen 1.27; 5.2 Teenaa TeAtua ni taratara peelaa, ‘Te taupeara raa ma ki tiiake ia tana tamana ma tana tinna no hakapaa ki tana aavana, teenaa te takarua naa ma ki mee ma se tama tokotasi.’ Gen 2.24 Te takarua naa ku see mee hoki ma ni tama e lua; laaua ku mee ma se tama tokotasi. See hai tama i te maarama nei e lavaa te vaaea a ia naa mee TeAtua ku oti te hakapaa.”
Naa Faarisi raa ki vasiri ake, “Ai Moses ni tuku ai tana loo maa te tanata e mee ma ki tiiake tana aavana raa ki sissii se pas imua no hakaari ake tana aavana i laaua ku mavvae?” Deut 24.1-4; Mt 5.31
Jesus ki mee ake, “Moses ni vanaatu maa kootou e lavaa te tiiake naa aavana kootou i kootou e ako nataa iloo. Tevana iaa te mee raa ni see mee peenaa i te saaita TeAtua ni penapena naa mee hakkaatoa. Aa teenei nau ku vanaatu ki kootou: ki mee se tanata e huri no tiiake tana aavana, aa tana aavana naa ni see hai huri ma telaa tanata, te tanata raa e ppena tana sara ki mee maa ia e aavana telaa ffine.” Mt 5.32; 1 Cor 7.10-11
10 Ana disaipol raa ki mee ake, “Ki mee maa teenei naa tiputipu te aavana, e taukareka ki ttaka see aavvana.”
11 Jesus ki mee ake, “Te akonaki nei see hano ki naa tama hakkaatoa; e hano koi ki naa tama TeAtua e tokonaki. 12 Aaraa taanata see aavvana i laatou ni ttipu ake iloo peenaa i te saaita laatou ni tamalliki; aaraa tama see aavvana i laatou ni kaukauria; aa aaraa tama see aavvana i laatou e mee ma ki anaana tonu laatou ki naa heuna TeAtua. Ttama e tautari ki te tiputipu naa raa, tiiake ia ki see aavana.”
Jesus e hiihai maa naa tamalliki raa ki oo ake kiaa Ia
(Mk 10.13-16; Lk 18.15-17)
13 E mee naa tama ni too ake naa tamalliki laatou raa ki Jesus ki hakapiri ana rima ki aruna naa tamalliki naa, araa nei naa tama naa ni nutua naa disaipol. 14 Araa vanaake iloo Jesus peenei, “Kootou tiiake naa tamalliki raa ki oomai kiaa nau, kootou see puuia naa tama naa, i te Nohorana te Lani raa se kina naa tamalliki peenei.”
15 Teenaa hakapiri iloo ana rima i aruna naa tamalliki naa. Ki oti raa hakatahuri iloo ka hano.
Te tama taane e hai hekau
(Mk 10.17-31; Lk 18.18-30)
16 Teelaa se tama tokotasi ni hanake no vasiri ake iloo peelaa ki Jesus, “Tisa nei, se tiputipu peehea e taukareka ki haia a nau ki too nau te ora e ora hakaoti?”
17 Jesus ki mee ake, “Koe e vasiri mai i te tiputipu e taukareka raa ko te aa? TeAtua koi soko Ia e taukareka. Ki mee koe e hiihai ki too koe te ora e ora hakaoti, koe ku tautari ki naa Loo TeAtua.”
18 Araa te tama naa ku vasiri ake hoki, “Naa Loo peehea?” Ex 20.13-16; Deut 5.17-20
Jesus ki mee ake, “Au see taa tama; au see hai huri ma te aavana telaa tama; au see kailaarao, au see taratara kaireeresi i aaraa tama; 19 hakannoo ki too tamana ma too tinna; manava laaoi i naa tama e nnoho i too vasi, e mee pee ko koe e manava laaoi i too tino soko kkoe.” Ex 20.12; Deut 5.16; Lev 19.18
20 Te tanata raa ki mee ake, “Nau ni tautari ki naa Loo naa hakkaatoa. Se aa hoki nau ki mee?”
21 Jesus ki mee ake, “Ki mee maa koe e hiihai ki tonu iloo too ora, koe ku hano no kauake oo mee raa hakkaatoa ki tauia aaraa tama, aa koe ku vaevae atu oo mane naa ki naa tama see hai mee. Teenaa koe ma ki hai mee e takkoto i te lani; aa koe ku au no tautari kiaa nau.”
22 I te saaita te tanata naa ni lono i naa taratara Jesus raa, a ia ni mei hakaoti, teenaa iaa ia se tama e hai mane. A ia ni masike no hano hakaaroha iloo ki tana hare.
23 Jesus ki mee ake ki ana disaipol, “Nau e kauatu te taratara maaoni nei: Te tama e hai mane raa ma ki hainattaa iloo te uru atu ki te Nohorana te Lani! 24 Nau ku hakaahe atu hoki te taratara nei: Te kamol ki hakauru tana pisouru ki loto te pokopoko te ttui raa, e hainauhie iaa i te tama e hai mane ki uru ki loto te Nohorana te Lani.”
25 Naa disaipol Jesus raa ni tteki hakaoti i ana taratara e kauake nei, teenaa ki vasirisiri laatou soko laatou peelaa, “Ni tama peehea raa ma ki lavaa te hakassaoria?”
26 Teenaa ttoka tonu atu iloo Jesus ki laatou no mee ake, “Naa vana nei e hainattaa ki naa tama te maarama nei, aa ki TeAtua iaa, naa vana hakkaatoa e hainauhie.”
27 Peter ki mee ake, “Ttoka mai, maatou ni tiiake katoo naa mee maatou no tautari kiaa koe, aa se aa maatou ma ki too?”
28 Teenaa ki mee ake Jesus, “Nau e kauatu te taratara maaoni nei: I te saaita te Tama te Henua e noho ki aruna tana nohorana maatua raa, teenaa kootou, te taka sinahuru maa ttakarua disaipol e ttaka ma nau nei, ma ki nnoho hoki i naa nohorana maatua ka mee ma ni tuku i naa noho e sinahuru maa rua i Israel. Mt 25.31; Lk 22.30
29 “Aa naa tama katoo teelaa ni tiiake naa hare laatou, naa taaina, naa kave, naa tammana, naa tinna, naa tamalliki aa ma naa kerekere laatou ki tautari mai laatou kiaa nau raa, TeAtua ma ki hakattoe atu naa tuuhana laatou naa ki tae ki te lau, aa laatou ma ki too te ora e ora hakaoti. 30 Naa tama e mmata te henua ma ni tama hakamaatua i te ssao nei ma ki tukumurina TeAtua ma ni tama see hai vana e taunai, aa naa tama teelaa e tukumurina te henua maa ni tama see hai vana e taunai i te ssao nei ma ki hakannohoria TeAtua ma ni tama hakamaatua. Mt 20.16; Lk 13.30

19.4 Gen 1.27; 5.2

19.5 Gen 2.24

19.7 Deut 24.1-4; Mt 5.31

19.9 Mt 5.32; 1 Cor 7.10-11

19.18 Ex 20.13-16; Deut 5.17-20

19.19 Ex 20.12; Deut 5.16; Lev 19.18

19.28 Mt 25.31; Lk 22.30

19.30 Mt 20.16; Lk 13.30