1 Ki oti raa Jesus ku ahe ki te hare lotu naa Jew, aa iloto te hare lotu raa teelaa se tanata e mmate tana rima tokotasi. 2 E nnoho naa tama i te kina naa hoki, teelaa e sessee ara ki taratara haaeoina laatou Jesus. Naa tama naa ni tokatoka seemuu ki mmata laatou maa ki mee maa Jesus e huri no haia a ia te tanata naa no taukareka i te Sabat. 3 Jesus ki mee ake ki te tanata e mmate tana rima, “Kau no tuu imua naa tama nei hakkaatoa.” 4 Teenaa vasiri iloo Ia ki naa tama e nnoho i te kina naa, “Naa Loo taatou raa e taratara maa se aa e ttana ki haia taatou i te aso te Sabat? Ki tokonaki taatou telaa tama, seai, ki haia hakallikaina te tama naa? E aa? Ki hakaora te tama ki ora, seai, ki taa te tama ki mate?” Tevana iaa naa tama naa ni seai iloo se taratara ni mee ake.

5 Jesus ni ttoka haaeo ki laatou, tevana iaa a Ia ni aroha hoki i te llono nataa naa tama naa i te taratara. Teenaa mee ake iloo Ia ki te tanata, “Ffora too rima.” Te tanata raa ni ffora tana rima no taukareka hoki. 6 Naa Faarisi raa ni oo no kkutu hakapaa ma naa tama i te kaavena Herod raa no taratara i te ara laatou ma ki mee ki taia laatou Jesus.

7 Teenaa ki hakataha Jesus ma ana disaipol raa ka oo ki te Namo Galilee, aa te kuturana tama e tammaki raa ni oo atu vaamuri aana. Teenaa ni tama e oomai i Galilee, Judea, 8 Jerusalem, te matakaaina e ttapa ma ko Idumea, te matakaaina e tuu haka kkipu i Jordan, aa ma naa matakaaina e ttuu alleha i Tyre ma Saidon. Naa tama hakkaatoa i naa kina naa ni oo ake ki Jesus i laatou ni llono i ana vana e mee. 9 Te kuturana raa e lasi iloo, teenaa ki mee ake Jesus ki ana disaipol raa ki too ake hakaoti se poti, i te henua ku muimui atu katoo kiaa Ia. 10 Jesus ni haia a Ia te lopo tama e mmaki no taukalleka, aa aaraa tama e mmaki e hakasaosao ake kiaa Ia ma ki ppaa naa rima laatou i aa Ia.✡Mk 4.1; Lk 5.1-3 11 Aa i naa saaita naa tama e tauria naa tippua raa e kkite iaa Ia raa, naa tama naa maraa e oo atu no ppesi kimua Jesus no tanitani varo peelaa, “Koe ko Ttama TeAtua!”

12 Teenaa ki hakaapo ake Jesus tana taratara ki laatou, ki see hakaea ki se tama iaa Ia.

13 Ki oti raa Jesus ku hano ki aruna te mouna, teenaa aru iloo ki ana tama e fiffai raa ki oo ake. Te saaita naa tama naa ni ttae ake raa, 14 hiri iloo Ia te taka sinahuru maa te takarua taanata ki heheuna maa Ia. Naa tama naa ni taapaa a Ia maa ni aposol. A Ia ki mee ake, “Kootou nei ma ki heheuna maa nau. Kootou ma ki heunatia a nau hoki ki oo no hakaea te Lono Taukareka, 15 teenaa naa mahi TeAtua ma ki ttaka ma kootou, ki lavaa kootou te hanahana naa tippua.”

16 Teenei te taka sinahuru maa te takarua aposol Jesus ni hiri: Simon (ttama ni taapaa Jesus ma ko Peter); 17 Te haanau James laaua ma John, naa tama Sebedii (takarua ni taapaa Jesus ma ko Boanerges, teenaa ko te taratara e mee maa, ‘Naa Tamalliki te Hatturi’); 18 Andrew, Philip, Bartolomiu, Matthew, Thomas, James ttama Alpius, Tadeus, Simon, te tama te kaavena teelaa see fiffai maa Rome e roorosi i Israel, 19 aa ko Judas Iscariot, te tama ma ki hakaarina a ia Jesus ki naa hakamau.

20 Ki oti raa hano iloo Jesus ki hare, teenaa e mee hoki te kuturana tama e tammaki ni kkutu ake kiaa Ia. Jesus ma ana disaipol naa ni see lavaa iloo te kkai hakaraaoi. 21 I te saaita naa hareaakina Jesus raa ni llono i te mee nei raa, oo ake iloo ma ki toa laatou a Ia, teenaa i aaraa tama e taratara maa Jesus ku vvare.

22 E mee aaraa Tisa naa Loo teelaa ni oo ake i Jerusalem ni taratara peelaa, “Ttama naa e tauria Belsebul! Teelaa ko te tipua hakamau raa e kauake ana mahi ki te tama naa, teenaa ki lavaa ia te hanahana naa tippua.”✡Mt 9.34; 10.25

23 Teenaa ki aru ake Jesus ki naa tama naa no kauake naa taratara nei: “Satan e lavaa peehea te hanaa a ia hoki Satan? 24 Ki mee maa naa tama se henua e nnoho maavae ka hetaa ki laatou, te kanohenua naa ma ki see lavaa te nnoho taukalleka. 25 Ki mee maa ni hareaakina e nnoho ka hakatautau ki laatou, naa tama naa ma ki see lavaa te nnoho taukalleka. 26 Aa teenaa, ki mee maa naa tama i te nohorana Satan raa e nnoho maavae ka heheatu soko laatou, te nohorana naa ma ki see takoto rooroa, aa ku maseu.

27 “See hai tama e lavaa te uruhia a ia te hare se tanata haimahi no huuina ana hekau, ki mee maa te tanata haimahi naa see saisaitia a ia imua, ki lavaa a ia te too naa hekau te tanata naa.

28 “Nau e taratara atu te hakamaaoni nei: Ki mee maa se tama e mee ana lopo sara iloo, ka taratara hakallika i TeAtua, TeAtua ma ki lavaa te hanaa a Ia naa sara ttama naa. 29 Iaa ki mee maa se tama e taratara hakallika i TeAitu Tapu TeAtua, naa sara ttama naa ma ki see lavaa te hanaa. Ttama naa ma ki noho hakaoti ma tana sara naa.”✡Lk 12.10 30 (Jesus e taratara peenei i naa tama raa e taratara peelaa iaa Ia, “Ttama naa e taka ma te aitu hakallika.”)

31 Te tinna Jesus aa ma ana taaina raa ni ttae ake ni ttuu i haho, teenaa heunatia atu iloo laatou te tama tokotasi ki hare, ki mee ake ki Jesus ki hanake. 32 Teenaa ki mee ake naa tama e kkutu iaa Ia raa peelaa, “Too tinna aa ma oo taaina raa e nnoho i haho, e ssee iaa koe.”

33 Teenaa ki vasiri ake Jesus, “Ko ai taku tinna aa ko ai aku taaina?” 34 A Ia ki ttoka ki naa tama e nnoho aareha iaa Ia raa ka mee ake peelaa ki laatou, “Kootou mmata! Teenei taku tinna aa aku taaina. 35 Ki mee maa se tama e mee naa mee taku Tamana raa e hiihai, teenaa se taina aaku, se kave aaku, aa se tinna aaku.”