7
Ttiputipu te aavvana
Aku taaina. Kootou ma ki massaro i aku taratara e kauatu nei, i kootou hakkaatoa e illoa i naa takkoto naa Loo Moses. Saaita taatou koi nnoho i te maarama nei, naa Loo raa e takkoto hakamaatua i taatou.
Te taratara i naa tama e aavvana raa e mee peenei. Te ffine raa e hakapaaria te Loo raa ki tana aavana. Laaua ma ki nnoho hakapaa i te maarama nei. Tevana iaa ki mee te tanata raa ku mate, te ffine naa hoki ku ttana i te Loo teelaa ni hakapaa ai a ia ki tana aavana. Aa ki mee te ffine raa e huri no aavana telaa tanata i te saaita tana aavana raa koi noho, a ia naa ku mee ma se ffine hai huri. A ia ma ki ttana koi te aavana i telaa tanata ki mee tana aavana raa ku mate, aa teenaa a ia naa ku see mee ma se ffine hai huri.
Aku taaina ma aku kave. Kootou hoki ku oti te mmate ma Christ. Kootou ku see takkoto koi i laro naa mahi naa Loo Moses. Kootou ku nnoho ma Christ i te saaita nei. A Ia ni masike i te mate ki tokonaki mai ki taatou, ki haia taatou ni heuna taukalleka maa TeAtua. Te saaita taatou ni ttaka ka tautari ki naa tiputipu naa tinotama taatou raa, te tiputipu see tonu e hakassaaina naa Loo Moses raa ni heheuna haimahi iloto naa manava taatou. Teenaa naa vana katoo taatou ni mee naa, ni kaumai taatou mate. Tevana iaa i te saaita nei, taatou ku see takkoto i laro te roorosi naa Loo Moses. Taatou ku oti te hakassaoria TeAtua ki see takkoto taatou i laro naa mahi naa Loo naa. Saaita nei taatou ku see heheuna i laro naa mateara tuai naa Loo. Taatou ku heheuna i laro naa mateara hoou TeAitu TeAtua.
Naa Loo ma naa haisara
E aa? Taatou e taratara maa naa Loo raa e ssara? Seai iloo! Nau ni hakailotia naa Loo raa i naa tiputipu te haisara. Ki mee naa Loo raa ni see hakatuu mai peelaa, “Koe see kaimanako ki naa hekau telaa tama”, nau ni see iloa are maa te manava kaimanako raa e hakallika.Ex 20.17; Deut 5.21 Taku saaita ni iloa i te loo naa raa, taku manava ni usuhia te lopo mannatu kaimanako. Ki mee taatou ni see illoa i naa Loo Moses raa, naa tiputipu te haisara raa ni see haimahi i aruna taatou. Nau ni taka vare mai koi imua, i taku saaita seki iloa are i naa Loo Moses, tevana iaa, i taku saaita koi ni iloa i naa Loo raa, aku haisara raa ni hakassaaina no takkoto haimahi i taku ora, 10 teenaa naa Loo naa ni kaumai taku mate. Nau ku kite maa naa Loo ni tukua ma ki kaumai taku ora nei, ni kaumai are taku mate. 11 Nau ni usuhia naa Loo raa ki mee nau te kau vana see ttonu. Teenei nau ku hakailotia naa Loo raa maa nau ma ki oti ku mate.Gen 3.13
12 Naa Loo raa e ttapu, aa naa taratara iloto naa Loo naa e ttapu, e ttonu aa e taukalleka. 13 Te mee nei see mee maa naa Loo raa ni kaumai taku mate. Seai iloo, teelaa are ko te tiputipu te haisara. Niaaina maa nau e haaite te tautari ki naa Loo e taukalleka raa, te tiputipu te haisara raa ni kaumai taku mate, teenaa ki hakatii maarama te tiputipu maaoni te haisara. Naa Loo raa e hakaari mai peelaa maa naa haisara raa e hakallika haaeo iloo.
Te tiputipu see tonu iloto naa manava taatou
14 Taatou e illoa maa teenei ni Loo e kaumai TeAitu TeAtua, tevana iaa nau e hakamanani koi te ppena naa haisara. 15 Taku maanatu see tonu. Nau ku see mee aku vana e iloa maa e ttonu. Seai. Nau ku huri are no ppena aku mee e illoa maa see ttonu.Gal 5.17 16 I aa nau ku huri koi no mee aku mee see fiffai raa, nau nei ku mee maa naa Loo raa e taukalleka koi. 17 Tevana iaa seai ko taku tinotama nei e mee naa mee nei. Teenaa ko te tiputipu see tonu e takoto iloto taku manava raa e mee naa mee naa. 18 Nau e iloa maa te tiputipu taukareka raa see takoto i taku tinotama. Teenei e hai ai nau ki te tiputipu see tonu nei. Niaaina maa te hiihai ki sosorina taukareka raa e takoto iloto taku manava raa, nau see lavaa te hakasuratia a nau te tiputipu naa. 19 Naa sosorina taukalleka teelaa e hiihai nau ma ki mee raa, see haia a nau. Nau e huri are no mee naa sosorina e hakallika. 20 Ki mee e maaoni maa nau e huri no mee aku sosorina see fiffai, teenaa seai ko nau naa e mee naa vana naa. Teenaa ko te tiputipu te haisara e takoto iaa nau.
21 Nau e kite te tiputipu nei e heheuna iaa nau. Taku saaita e hiihai maa nau ki sosorina taukareka, te sosorina are e hakallika raa e haia a nau. 22 Taku manava e hiihai ki naa Loo TeAtua. 23 Tevana iaa nau e kite te tiputipu sara e heheuna iaa nau. Te tiputipu see tonu raa e painnaki ma te tiputipu e hanotonu ma taku hakataakoto. Teenei nau e tauhia te tiputipu te haisara e heheuna iaa nau. 24 Ouppana! Nau ka mee peehea? Nau ma ki hakasaoria e ai i te tiputipu see tonu teenei ma ki kaumai taku mate nei? 25 TeAtua te laaoi! TeAriki Jesus Christ ni heunatia mai a Ia ki au no tokonaki ki taatou.
Teenei te tiputipu e taka ma nau: Nau soko nau e lavaa te tautari ki naa Loo TeAtua iloto taku hakataakoto; aa taku tinotama iaa e tautari ki naa Loo te haisara.

7.7 Ex 20.17; Deut 5.21

7.11 Gen 3.13

7.15 Gal 5.17