21
Paul-hu Jerusalem vaꞌade jöhoje.
Huꞌirae bavaꞌamu Paulꞌo noꞌo boat-re iojiomoromo Ephesus aribövioho ë rëmoꞌi vaꞌareje. Jovo döremu vaꞌonövojuvo ahorirëro vaꞌaroho vaꞌo Cos saꞌare rovareje. Rovëꞌëro nërö vaꞌaroho Rhodes saꞌare rovaꞌaroho vaꞌo Patara amore ë suorovareje. Patara amore suorovonugoromo gavare boat göho Phoenicia saꞌare vaꞌi ë namijamu gagorovo noehu rovare boat-oho vuonugoꞌi ë boat gagore iojiomoromo vaꞌareje. Vaꞌaroho gavare Cyprus saꞌaho arue nosi övo adonö jiamu iosiramiromo viëhi rovaꞌaroho Syria saꞌare rueromo Tyre amore ravoꞌamareje jabumëro inömo inöme suovo bahiꞌiro. Ravoꞌamoromo noro Keriso-are aribövioho nahëvojuvo birohëvoromo jabuꞌo raromamu hurae gemu barëjadeje. Jabuꞌo raromamu God-are Aruꞌahohuro ë Keriso-are a jabesi örire uehore bojëmiꞌego Paul uanövareje: Jerusalem bogave vaꞌiranëjo. Ëhi uavamu noro jabuꞌo raromoromo nosi majaho barëjamu riꞌöromo vaꞌareje. Vaꞌiaꞌamugo rue Keriso-are aribövioho ae ahoꞌobëhe jabesi vaborohuꞌo aboji harihuꞌohuꞌo no sö ujuohavuoromo amore jioromo vaꞌareje. Vaꞌoromo sö jovo riröre jabuꞌo noꞌo ague aho raromoromo God-are örire jöe atareje. Atonugoromo göëro göho jejamirovonugoromo noro boat gagore iojiomoꞌi jaburo vuonoröꞌö amëro vaꞌareje.
Vaꞌiro noro Tyre amoho vuonugoꞌi boat-re vaꞌaroho vaꞌo Ptolemais amore ro ravoꞌamareje. Ravoꞌamoromo Christian aganoho jejëmiromo jabuꞌo majae gemu raromareje. Majae gemu raromëꞌëro nërö noro riꞌöromo vaꞌaroho vaꞌo Caesarea amore suorovareje. Suorovonugoromo Iesuare jö ma majëhijaje ae Philip-are osare vaꞌoromo ë raromareje. Ëaho Philip urimëꞌi Jerusalem ekaresiahuro huꞌo a ioroꞌiorohuꞌo 6 ëhi baejëvareje ijo bajo a suvuorëmiꞌiröhe muoho muebenövoꞌiröhego. Röhu Philip-are abojoho ahoꞌo 4 jaburo bogo masuvëꞌëro jöho God-aro baeromo ae huruoho majëhinövareje.
10 No majae gemu niöꞌi Philipꞌo gemu mae raromamu ae gemuëro Judea saꞌare jioromo ruvebijadeje. Hesi ihoho Agabus jiadeje. Hu jö God-aro baeromo ae huruoho majëhijaje aëro jiëꞌëro 11 riꞌöromo Paul-are götaho jijövahonugoromo baeromo hesi övo höruꞌoho tövorovoꞌamadeje. Tövorovoromo Paul uavadeje: God-are Aruꞌahohuro uvavohijajo: Ave göta arijoꞌohuro Jerusalem ajiomoꞌiramu gagorovo Jew rajohuro ë aho ëhi tövonugoromo saꞌa ioroꞌioro rajo jabesi övore bojëmiꞌaruëjo.
12 Agabus-ro jöho ëhi majahijamu hegorovo ë amore Christian ariböviohuꞌo noꞌo Paul dinamiromo uaꞌi arijareje: Ëhi jiëꞌoho bogave Jerusalem ajiomoꞌiranëjo. 13 Bogave ajiomoꞌiranëjamu Paul-ro uövuadeje: Jemë rabëni nierusuburuꞌe bamoromo nasi uehoroho ahehoꞌego na huë vavaenoho baejajëjo. Ëhi jiëꞌoho vuonugohëjo. Naehu Jerusalem ajiomoꞌiramu Bada Iesuare jöhuni tövavoꞌaruë uevarujoho iae eni jiajëjo. O anegamu guomevëꞌoho ëhuꞌo iae eni jiajëjo. 14 Ëhi uövuamu noro gavare bogo ejahuamu gagorovo dinamijaroho vuonugoꞌi uavareje: Ëhi jiëꞌoho no naguajëjo Badahu nimaje muoho jioröhego.
15 Ëhiꞌamu gagorovo inömo inömoho avohoromo Jerusalem amore iojiomoꞌiro ëꞌareje. 16 Iojiomoꞌirögoro Caesarea amo rajo Keriso-are a ioroꞌiorohuro söjavuo vaꞌoromo a ihe Mnason-are osare rovareje noro huꞌo raromoꞌiröhego. Röhu Mnason hu Cyprus saꞌa raje jiadeje. Hu mami göꞌe aevoromo Keriso mae uehorovadeje.
Paul-hu Jerusalem ajiomoromo ekaresia muebejëvaje ae James gaꞌi vaꞌade jöhoje.
17 Iojiomoromo Jerusalem suorovamu nosi Christian ö muenoꞌohuro jabesi dë vövöbajoꞌe ahoꞌo jejamuijareje. 18 Jejamuijëꞌëro nërö Paul-ro noꞌo gemu mae James gaꞌi vaꞌadeje. Vaꞌoromo gavadeje ekaresia a duvahoho ahoꞌobëhe jaburo Jamesꞌo gemuore raromoruomamu. 19 Raromamu gëgorovo Paul-ro jejëmijadeje. Jejëmiromo uëvadeje: Naehu Keriso-are jö majëhibe juvodohuro ëhuro God-ro saꞌa ioroꞌioro rajoho ëhi ëhi ajëmijade höjo. Ëhi jiëꞌe jöho Paul-ro majëhi barëjadeje.
20 Majëhijamu hegorovo rueho jaburo God rajahijareje. Rajahiromo Paul uavareje: Öho röhu Jerusalem amoroho diehi jiego ja gavanue höjo. Ëhesi bëhoho Jew raje ae ahoꞌobëhe Iesu mae uehorovarue höjo. Mae uehorovoromo röhu jabumë ae ahoꞌo Moses-are jögoroho nimo avoharue höjo. 21 Moses-are jögoru nimaruoho hejare höjo sareriꞌe jöho uvavamu: Paul jero saꞌa göre göre vaꞌoromo Jew rajoho ahoꞌobëhe jöe bojëmibe juvoromo uëvanue höjo: Moses-are jögoroho vuonugohëjo. Moses-are jöho vuonugoromo jemesi harihu jabesi sino tarivëharujoho vuonugoromo Jew rajo nosi mu ioroꞌiorohuꞌo vuonugohëjo. 22 Jaehu ëhi majëhijane sareri jö ave raromarue aribövioho hejaroho heꞌaꞌaruëjo uvavoꞌiramu: Jero Jerusalem rovane höjo. Ëhuni ja diehiꞌoromo Jew rajoho röjëhiꞌiramu garomo uvoruomoꞌajëjo: No sareri jöe hejare höjo. Moses-are jögoroho ja bogo vuonugëꞌe javajëjo. 23 Jaehu diehi ëꞌirane jöho no uaꞌiëꞌaruëjo. Ae ahoꞌo 4 jabu noꞌo raromaruëjo. Iae urimo ë ariböviohuro Jew rajo nosi muoho aevoromo vaeromo God uavare höjo: God jasi nunëro jero göꞌego no muoho ëhi ëhi vaeꞌejarëjo. 24 Jabumë ëhi jiëꞌe Jew rajo muoho vaejëꞌe jioruomaje ëhuni jero jabumë söjëvo vaꞌoromo ajëmiromo jabuꞌo gemu mae bimuvoromo sisë barëjëhoꞌiröhe muoho vaeromo eni jiego ë ae 4 jabesi jöëni monie bojëmego mie imoromo God-ni suvuore bahijahego ëhuro jabesi simano uoho tariojëhoꞌirarëjo. Jaehu ëhi Jew rajo mu ajëmiromo vaejëꞌoho ëhuro Jew raje Christian ae ahoꞌobëhe ja garomo uehorovoromo uvoruomoꞌajëjo: Paul jaehu Moses-are jögoru vuonugane jö hejaroho ëho ma-sareriꞌe jöe höjo. Aꞌi Moses-hu uövuade jöho iae ja ejahëꞌe hijanue höjo. Jabumëro ëhi uvoruomoꞌajëjo. 25 Iae Jew raje noro Moses-are jöho ëhi maꞌenoꞌejarëjo. Röhu saꞌa ioroꞌioro raje Iesu mae uehorovarue ariböviohuni urimëꞌi noro jöe gö uehorovoromo jajivoromo nugöꞌöromo uëvare höjo: Aehu sareriꞌe god göëni göëni bahijëꞌe mioho nadi ueꞌahorëjo. Mi hesi köho nadi ueꞌahorëjo. Huë ahahëꞌe mioho köꞌe jiaje nadi ueꞌahorëjo. Nadi önöꞌoho jijihorëjo.
26 Ëhi uavamu hegorovo Paul-ro ejëhëꞌëro nërö ë Jew raje ae 4-ho söjëvo vaꞌoromo ajëmiromo jabuꞌo gemu mae Jew rajo muoho vaejadeje jabesi sisëho barëꞌiröhego. Ëhiꞌonugoromo Paul-ro God-are osa börömore vaꞌoromo priest aribövioho uëvadeje: Majae ëminoꞌe barëꞌiramu evare ë ae 4 jabesi o nasi sisëho barëꞌajëjo. Barëꞌiramu evare ae gemu gemu nosi jöhuni God-ni mi suvuore bahiꞌejarëjo.
Paul-hu God-are osa börömore hijamu Jew rajehu guduamo bavaꞌoruomade jöhoje.
27 Paul-ro ëhi majëhijamu vaꞌo huhu uëvade majae 7 barëꞌiëꞌadeje. Barëꞌiaꞌamu evare Asia saꞌare jioromo rovare Jew rajo a ioroꞌiorohuro gavareje Paul God-are osa börömore jiamu. Paul osa börömore jiamu gagorovo riꞌöromo iro muorovoꞌe vaeꞌiro jöe darugoꞌo atamu ae ahoꞌobëhe heromo uehoro sisë baeruomadeje. Uehoro sisë baeruomamu Asia jioromo rovare ariböviohuro Paul guduamareje. 28 Guduamoromo ma-darugoꞌo uvareje: Israel rajoho jemëro ro ajamuihëjo. A sisëho aviae höjo. Huro Jew rajo nosi ihoho Moses-are jögoroho ave God-are amo börömoho ë hesi jöho ijumoꞌamoromo ae ahoꞌo jabesi örire sisëꞌi röjëhibe saꞌae dinöꞌe dinöꞌe juvaje höjo. Jaruvoho huro saꞌa gö rajo aho söromo ave God-are osare rovamu ëhuro osa maho ijumëꞌe höjo. Ëmu sisëhuꞌo ëꞌëꞌe höjo. 29 Ëhi uvare hesi bëhoho urimo jaburo gavare Ephesus amo rajo ae Trophimus Paulꞌo gemu mae Jerusalem jiamu gavëꞌëro uvareje: Nani Paul-ro God-are osare hu barovëꞌe höromo ëhuni darugoꞌo uvareje: Paul-ro saꞌa gö rajo ae aviae barovëꞌe höjo.
30 Ëhi uvamu hegorovo Jerusalem amo raje ae ahoꞌobëhe riꞌöromo vöröꞌiraeromo tutubijiohoromo gemuoro gagovoromo Paul God-are osare jiamu guduamo bavaꞌareje. Bavaꞌamu gavëꞌi God-are javuoho ojoho tugohoꞌamareje. 31 Tugohoꞌamamu ae ahoꞌobëhe jaburo Paul guomojöro anoꞌiaꞌamu gavëꞌi aëro jöe bavaꞌoromo Rome muorovo a börömoho uavareje: Jerusalem muorovoꞌirögoro ëꞌoruomajëjo. 32 Muorovoꞌirögoro ëꞌaruëjamu hejëꞌi rue muorovo a börömohuro hesi bëhire muorovo simano vaejarue ariböviohuꞌo muorovo a ioroꞌiorohuꞌo söjëvoromo ma-burëro tutuvo ruvebijadeje muorovoꞌi ëꞌaruoho ahëvoꞌi. Ruvebijamu ae ahoꞌobëhe gavare muorovo a börömohuꞌo muorovo a ioroꞌiorohuꞌo rovamu gëgoro Paul anaroho vuonugareje. 33 Vuonugamu muorovo a börömohuro rueromo Paul guduamoromo ae uvëvadeje: Öꞌe niöꞌi barueromo tövohë uëvamu tövareje. Tövamu gagorovo muorovo a börömohuro uëvadeje: Ave aho rahuo höjo. Rabe ëꞌego ëhuni anarujëjo. 34 Anarujëjamu ae ahoꞌobëhe riꞌöromo jöe gö gö mana ma-darugoꞌo uvoruomadeje. Amo ëhuꞌëro jöjöje böröme jiamu a börömoho Paul-are jöho bogo avoho hejadeje. Bogo avoho hejëꞌëro hesi aribövioho uëvadeje: Ave aho huꞌiraeromo aruhe muorovo a nosi osaro iojiomohëjo. 35-36 Iojiomohëjamu huꞌirae bavaꞌoromo vuahure iojiomoꞌirögoro gavare ae ahoꞌobëhe vöröꞌiraeromo gemuoro tatijiomobe Paul anojöro uvobe ijore jijihoruomamu gëgorovo Paul döro nigemo baeromo iojiomareje.
Paul-hu ae ahoꞌobëhe jabesi nunire namiromo hesi arijoꞌarije ajamirovoromo jö majëhijade jöhoje.
37 Iojiomoromo muorovo osare bavaꞌiaꞌamu gagorovo Paul-ro a börömoho uavadeje: Naehu jasi örire jö majahijëꞌoho na mae höjo. Na mae höjamu rue a börömohuro uavadeje: O-ajo. Ja Greece a jabesi jöëro jövanuëjo. 38 Naro uvode höjo: Ja Egypt saꞌa rajo ae javajëjo. Na uehorovoromo uvode höjo: Jero urimëꞌi muorovo jöho barueromo vöröꞌe aribövioho 4,000 gagovoromo a rumoꞌe saꞌare sö vaꞌane höjo Rome a masijohuꞌo muorovoꞌiro. Ja ë aho javajë uvode höjo röhu nani ja ae gö javajëjo. 39 Javajëjamu Paul-ro uavadeje: Ioꞌajo. Na Jew raje jevajëjo. Cilicia saꞌare Tarsus amore rahevade höjo. Nasi amo hesi ihoho böröme höjo. Röhu na negajëjo jero uevego na ae ahoꞌobëhe jabesi örire jö harihe majëhiꞌiro. 40 Ëhi uavamu rue a börömohuro Paul uavadeje: Iae mae höjo. Jöho jövëjo. Jövëjamu hegorovo Paul-ro vuahure namiromo ae ahoꞌobëhe övëro tugohëvadeje. Tugohëvoromo jörumoraejamu jabesi Hebrew jöëro majëhijadeje.