16
Esuhina galeŋ tiliqiliawowaa sareqaa
Jiisasnoŋ gowokouruta qaa moŋ kokaeŋ iŋijoro mogi, “Eja qabuŋayawo mombaa esuhina galeŋa moŋ laligoro. Tosianoŋ kaŋ eja qabuŋayawo ii qaa kiisaŋ ijogi, ‘Iinoŋ goonoŋ moneŋ hinaga kondeema tondu giliŋ laligoja.’ Ii moma galeŋ ii jero karo jeŋ muro, ‘Nii goojoŋ buŋa bologa jegi mojeŋ. Gii noo miri ano esuhinana mombo galeŋ kombagatiwaa so mende koloojaŋ. Kawaajoŋ ii nomaeŋ galeŋ koma laligona, iikawaa lopoya jeŋ asariŋ nomba.’ Kaeŋ jero uutanoŋ kokaeŋ romoŋgoro, ‘Miri toyanoŋ galeŋkoŋkoŋ gawona nuano nomaeŋ amaŋamaeŋ? Esuŋna mende sokonjiwaajoŋ baloŋ osomambaajoŋ amamaajeŋ ano jejewelenweleŋ eja laligomambaajoŋ gamuna mojeŋ. Iinoŋ galeŋkoŋkoŋ gawona nuambaati, niinoŋ kambaŋ iikanoŋ nomaeŋ ambe tosianoŋ mirigianoŋ koma horoŋ kalaŋ koma nombuyaga? Ahaa! Kana moŋ romoŋgojeŋ.’
“Kaeŋ jeŋ ejemba toyanoŋ tosa ama oŋonoti, ii kuuya aŋa aŋa horoŋ oŋono kagi. Mutuyanoŋ karo ii kokaeŋ ijoro, ‘Tonaanoŋ tosa goonoŋ dawi eja?’ Kaeŋ qisiro jero, ‘Oil dram 100 mewe.’ Kaeŋ jero kokaeŋ meleeno, ‘Gii tosa papiaga meŋ koi rama uulaŋawo utegoŋ 50 oona ewa.’ Kaeŋ jeŋ eja moŋ qisiŋ muro, ‘Ano gii? Goonoŋ tosa dawi eja?’ Qisiro kokaeŋ jero, ‘Wiit flaua ii 21,000 kilogram mewe.’ Kaeŋ jero ijoro, ‘Gii tosa papiaga meŋ iikanoŋ 16,800 kilogram kaeŋ oona ewa.’
“Kaeŋ kolooro miri toyanoŋ moma jeŋqeeaŋgo qaa kokaeŋ jero, ‘Galenanoŋ tiliqili qaganoŋ iwoi anoti, ii momakooto awaa qendeenja.’ ” Poŋ Jiisasnoŋ sundu kaeŋ jeŋ toroqeŋ jero, “Paŋgamambaa nanamemeŋ otaaŋkejuti, iyoŋoo momakootogia ii ejemba tosaaŋa kete laligojuti, ii tiliqili ama oŋombutiwaa so ejato, Anutuwaa asasaganoŋ laligojuti, yoŋoo momakootogia ii iikawaa baatanoŋ kolooja.
“Kawaajoŋ kokaeŋ jewe mogi: Tosianoŋ balombaa moneŋ hinanoŋ ejemba tiligoŋ oŋomakejuto, oŋonoŋ mono iikanoŋ meŋ alaurugia mokolooŋ oŋombu. Ii mokolooŋ oŋoŋgi balombaa iwoinoŋ qaombaati, Anutunoŋ mono kambaŋ iikanoŋ koma horoŋ oŋono laaligo kombombaŋaa gomanoŋ keuma tetegoya qaa laligowu.
10 “Moŋnoŋ iwoi melaada meŋ kaparaŋ koma tororo galeŋ konji, iinoŋ mono iwoi somata kaaŋagadeeŋ tororo galeŋ kombaa. Moŋnoŋ iwoi melaada galeŋ koma gijigaju anji, iinoŋ mono iwoi somata ii kaaŋagadeeŋ galeŋ kombaatiwaajoŋ jeniŋ gijigaju ambaa. 11 Balombaa moneŋ hinaya borogianoŋ aŋgi ii pondaŋ mende galeŋ koŋgi hoŋa mende kolooroti eeŋ, moŋnoŋ mono iwoi buŋaya uuta hoŋa ii borogianoŋ mende ambaa. 12 Oŋo tosaaŋa yoŋoonoŋ iwoi ii pondaŋ mende galeŋ koŋgi hoŋa mende kolooroti eeŋ, oŋoaŋgiaa uugiaa buŋa hoŋa ii moronoŋ moŋ oŋonaga?
13 *Mat 6.24“Weleŋqeqe moŋnoŋ poŋ woi weleŋ qeŋ oromambaajoŋ amamaaŋkeja. Moŋnoŋ kaeŋ amambaajoŋ moji, iinoŋ mono moŋ kazi ama muŋ moŋ uutanoŋ jopagowaa. Mombaanoŋ qokotaaŋ moŋ jejewili ama mubaa. Kawaajoŋ oŋonoŋ Anutu ano moneŋ hina ii mindiriŋ weleŋ qeŋ orombombaajoŋ amamaawu.” Kiaŋ.
Monembaa uugere ambubotiwaa qambaŋmambaŋ qaa
Mat 11.12-13; 5.31-32; Maak 10.11-12
14 Farisii (Kana qaawaa kaparaŋkoŋkoŋ) yoŋonoŋ monembaa naaŋ mamaga eŋ oŋono laligogitiwaajoŋ Jiisasnoŋ qaa kuuya ii jeroti, ii moma jaa kuma mepaegoŋ mugi. 15 Mepaegoŋ mugi kokaeŋ iŋijoro, “Farisii oŋonoŋ mono ejemba jaagianoŋ solaŋa kaaŋa qendeema oŋombombaajoŋ geriawo amakejuto, Anutunoŋ uugiaa kania moma kotodaboroja. Ejemba jaagianoŋ iwoi mombaajoŋ mogi uuta kolooji, ii Anutunoŋ iiro arokuukuuyawo kolooŋkeja.
16 *Mat 11.12-13“Bentotombaa kania ii Mooseswaanoŋ Kana qaanoŋ ano gejatootoo ejemba yoŋoo Buju Terenoŋ oogi weeŋgoŋ laligoŋ waaniŋ Jonoŋ asugiŋ hoŋa asuganoŋ iŋisaano. Kambaŋ iikanoŋa kanaiŋ qaa ii jeŋ seiŋ Anutuwaa bentotonoŋ keubutiwaajoŋ ejemba uugia kuuŋkejoŋ. Ejemba kuuyanoŋ mono janjariŋ riiŋ kaparaŋ koma bentotoŋ iikawaa uutanoŋ keubombaajoŋ amakeju. 17 *Mat 5.18Siwe balonoŋ goroŋ qewaotiwaa so anjaoto, Kana qaawaa tere jimbolaŋa motooŋgo ii kambaŋ moŋgeŋ mende totooŋ aliwaa. Kiaŋ.
18 *Mat 5.32; 1 Kor 7.10-11“Eja moŋnoŋ embia mesaoŋ emba moŋ mewaati, iinoŋ mono oloŋkalu ambaa. Eja moŋnoŋ emba loyanoŋ mesaoroti, ii mewaati, iinoŋ mono kaaŋagadeeŋ oloŋkalu ambaa.” Kiaŋ.
Eja qaqabuŋayawo ano Lazarus
19 “Eja qabuŋayawo moŋ laligoro. Iinoŋ opo maleku nezoŋgbala osoga akadamuyawo mouma laligoŋ kambaŋ so neŋkorisoro ama siiseweweya qaa laligoro. 20 Kaeŋ laligoroto, iwaa miri naguya kosianoŋ eja wanaya moŋ qata Lazarus eŋ laligoro. Wiji nombonoŋ selia so koma raro. 21 Wosoya ano gbadonoŋ eŋ eja poŋ qereweŋaa nene duŋnoŋga nene kera reemoŋa kamaaro ii nemambaajoŋ moro. Moma ero kasu yoŋonoŋ kouma wiji nomboŋa bojoŋ laligogi.
22 “Kaeŋ laligoŋ wanaya iinoŋ komuro. Komuro Siwe gajoba yoŋonoŋ wama uma oyaŋboyaŋ gomanoŋ aŋgi Aabrahambaa kooroŋanoŋ raro. Eja qabuŋayawo iinoŋ kaaŋiadeeŋ komuro roŋ koŋgi. 23 Roŋ koŋgi koomuwaa senjoŋ gomanoŋ kemero jeŋ sorogoro siimbobolo somata moma uuro uro Lazarus Aabrahambaa kooroŋanoŋ koriganoŋ endu raro iriiro. 24 Iriima silama qama jero, ‘Oo amana Aabraham, mono wosoga moma nomba. Nii gere bolanoŋ nooro kokanoŋ koŋajiliŋ uuta moma nanjeŋ. Kawaajoŋ mono Lazarus wasina kema koso susuyanoŋ apunoŋ qeesaaŋ kaŋ neselananoŋ moriro olomoowa.’
25 “Kaeŋ jeroto, Aabrahamnoŋ meleeno, ‘Merana, mono koi romoŋgona keno. Giinoŋ namonoŋ laaligo korisoroyawo mono laligona tegoroto, Lazarusnoŋ namonoŋ laaligoya qenjeŋmanjeŋ ama laligoro. Kaeŋ laligoroto, kambaŋ kokaamba uluŋkoleŋ ama muniŋ rajato, giinoŋ siimbobolo moma koŋajiliŋ qaganoŋ nanjaŋ. 26 Kaeŋ laligojoŋ ano toroqeŋ kokaeŋ jejeŋ: Anutunoŋ nono ano oŋo batunananoŋ mendeema jawo ama kotiiro eja. Kawaajoŋ tosianoŋ jawo qisigoŋ nonoonoŋga oŋoonoŋ koubombaajoŋ mobuyaga, ii mono amamaawuya. Kaaŋagadeeŋ leegeŋ endu laligojuti, oŋonoŋ kaaŋagadeeŋ nonoonoŋ koubombaajoŋ osiwuya.’ 27 Kaeŋ jero kokaeŋ ijoro, ‘Amana, kaeŋ kolooro kokaeŋ welema gonjeŋ: Giinoŋ mono Lazarus wasina maŋnaa mirinoŋ kemba. 28 Miri iikanoŋ daremuŋuruna 5 laligojuti, iyoŋonoŋ kaaŋiadeeŋ senjoŋ gomaŋ koi kanoŋ kamaaŋ siimbobolo somata mobubo. Kawaajoŋ mono jena kema gejatootoo qaa iŋijoro mobu.’
29 “Kaeŋ welenoto, Aabrahamnoŋ jero, ‘Qaago! Mooseswaa Kana qaa ano gejatootoo ejemba yoŋoonoŋ Buju Tere ii yoŋoo buŋaga eja. Qaa ii mono geja ama mobu!’ 30 Kaeŋ jero kokaeŋ jero, ‘Oo ama Aabraham, kaeŋ qaagoto, koomuya nonoonoŋga moŋnoŋ yoŋoonoŋ kenagati eeŋ, yoŋonoŋ mono uugia meleembuyaga.’ 31 Jero Aabrahamnoŋ kokaeŋ ijoro, ‘Yoŋonoŋ Mooses ano gejatootoo ejemba yoŋoo qaawaajoŋ geja mende anjuti eeŋ, kaaŋiadeeŋ koomuya nonoonoŋga moŋnoŋ waama qaa jenagati eeŋ, iyoŋonoŋ mono kileŋ Anutu mende moma laariŋ mubuyaga.’ ” Kiaŋ.

*16:13: Mat 6.24

*16:16: Mat 11.12-13

*16:17: Mat 5.18

*16:18: Mat 5.32; 1 Kor 7.10-11