14
Jisasi Iqu, Apiquenyqä Huäŋqä-quvi
Jisasi Iqu tii-pqä inä ätukqe. “He iiŋqä äwqä haŋä heyqaŋguti, qundqändqä miqä ipu, Goti Hanjuwä Iquenyqätä, Nyinyqätä quuvqä heqäpŋqeqä. Nyaqä Apiqueä aŋiuŋi, hiqŋqe, kuapänä imäknänä. Iiŋä naqä-qakuä maetaŋgutqe, Nyi heŋi, ‘Henyqä aŋä näwi imäkmqä umqe-qe,’ maetqä iqämninji. Nyi äwätmä, henyqä aŋi näwi imäkemi, aŋgumä äpmqe, he Nyitä anä pmetuŋquä etma umniqeqä. Iwä aŋä Nyi äpmeŋqä iuŋi, he-pqe anä pmeniqueqä. Aŋä Nyi umqä iqäqä iuŋqe, he huäŋqeŋqe näqŋqä ae äyä ämeŋäuä” ätukqe.
I tquaŋga, Tomasi iqu, “Naqä Iquki, si utŋqä iuŋqe, ne änyä maqŋqä equnä. Iŋi ne huäŋqeŋqe, näqŋqe, äänä heatuŋquäwä?” ätukqe.
Jisasi Iqu kimaŋi tii ätukqe. “Nyi Ŋqä-näuä Huäŋqä-qunä, Naqä-qakuä-qunä, itaŋga Häŋä-pmeqä Iqunjqä. Apique wimeqe, huäŋqä hŋqu miŋqä inä. Oeyqä. Nyitanänji. He Nyinyqä näqŋqä äŋguä eäŋuwi, ga Ŋqä Apiquenyqä-pqe näqŋqä äŋguä asä ii hipŋqäuä. He Iquenyqe näqŋqä täŋga qe eäpu, Iqueŋi hiŋuä äyä äqunäŋäuä.”
I tquaŋga, Pilipä iqu, “Naqä Iquki, neyaqä äneŋqä qäpu hiätŋqeŋqe, Apiqueŋi mänätquayä” ätukqe.
Jisasi Iqueä kimaŋi, “Pilipä iquki, Nyi hesäŋi hŋgaŋqä äpmaka äpätŋqe, Si Nyinyqä maqŋqe, äänä heŋinyä?” ätukqe. “Ämaqä Nyi hiŋuä äŋqänäŋuwi, Apique-pqe inä äqunäŋäuä. Iŋi si ‘Apique mänätquayä-qe,’ änääŋqä tnyä? 10 Nyi Apique nyätaŋgä, Iqu Nyi änyinyä äpmeŋqä iiŋqe, si quuvqä maeqiyqä äyä itqäŋäta? Nyi etätŋqe, Ŋqä kŋuitanä maetqä itŋqe. Oeyä. Apiqu Nyi änyinyäŋqä Iqu, Kiqä-kiuä Iqueqä wäuŋuinä äyä imäkätŋqeqä. 11 He kukŋuä täŋqe quuvqä heqäpŋqeqä. Nyi Apique nyätaŋgä, ga Apiqu Nyi änyinyänä. Nyaqä kukŋui quuvqä maeqiyqä iqaŋgpqe, he wäuŋuä Iqu Nyita imäkätŋqä iuŋqä kŋuä indqänäpu, ga iuta quuvqä heqäpŋqeqä. 12 Nyi aaŋä naqä-qakuänäŋä etqänä. Ämaqä Nyinyqä quuvqä eqiyätŋqä iqu, iqu-pqe wäuŋuä huitaŋä-huitaŋä Nyi imäkätŋqä-pa imäkquätŋqe. Wäuŋuä iqu iiŋä imäkquätŋqe, Nyi Apiquenyqä uwqaŋgqetaŋi, wäuŋuä Nyi imäkätŋqeuŋi ämäwqätäuŋqiyä. 13 Itaŋga nätmatqä eeqänäŋiŋqä, Nyaqä yoqeta yatŋqä iquwi, Nyi imäkmqänä. Iutaŋi Apiqu, Hikŋuesa yoqä naqä meŋqiyä. 14 I etaŋgi, nätmatqä eeqänäŋiŋqä Nyaqä yoqeta yatŋqä nyiyqaŋgpqe, ga Nyi imäkmqänä.”
Jisasi Iqu, Dŋä Äŋguänäŋä Iquenyqä ätkqeŋqä
15 “He Nyinyqä aaŋä kiiŋä hinyätqätaŋgutqe, ga Nyi, ‘He iiŋä-iiŋä imäkpiyä’ etmqä iuŋi, qänaknä iqäpŋqeqä. 16 Iwä Nyi Apique yatŋqä vqaŋgundi, Iqu heŋi Yätamäkqä Eyqä Huiziqu, hesä hea ique-ique anä äpme, yäŋänäqŋqä emäkätŋqä iiŋqä etapätŋqänänyä. 17 Yätamäkqä Eyqä Iiŋä Iqu, kukŋuä naqä-qakuänäŋä iutaŋä Dŋä Iquvi. Qokä-apäkä qua täutaŋi, qu Ique hiŋuä mäquŋquä ipu, Iquenyqä änä maqŋqä ipiyitaŋi, Iqueŋi mämeqä ipŋqäuä. Iŋäqe, Iqu hesä anä äpmaka äpätŋqe, qänakŋi heyaqä yäpä iŋgisa inyäniqeqä. Iutaŋi he Iquenyqe, näqŋqä äyä eäŋäuä.
18 Nyi he ymeqä kanä-käna maeqä eŋqä-paŋä, änä mevquatämäuqä imqänä. Oeyä. Nyi he emamniqeqä. 19 Hea wäŋqäpu päwqaŋgaŋi, ämaqä qua iutaŋi hiŋuä maŋqäŋqä ipnuwiqä. Iŋäqe, Nyi häŋä yqänä pmetaŋgumdqetaŋi, he hiŋuä äŋqämbu, häŋä yqänä pmetpnuwi. 20 Hiunji iqueŋi he näqŋqä tiiŋä hipnuwi. Nyi Apiqueu nyätaŋgundi, he Nyi nyinätaŋgpi, ga Nyi he hinyätmniqe.
21 Itaŋga ämaqä hŋqu, Nyi ‘He iiŋä-iiŋä imäkpiyä’ etmqä iu qänaki imitätqä iqu, Nyinyqe aaŋä kiiŋä äwinyätŋqä iquvi. Ga ämaqä Nyinyqä kuapänä äwinyäŋqä iquenyqe, Ŋqä Apiqu kuapänä äwinyäŋqiyä. Itaŋga Nyi-pqe iquenyqä kuapänä nyiŋgaŋguti, Nyi Ŋqä-näuä ique ämitquatnmqänä.”
22 Jisasi Iqu kukŋuä iiŋä tquaŋga, Jutasi huizi Iskariotitaŋä matimäuqä ikqä iqu, Jisasi Ique yatŋqä tii äwikqe. “Naqä Iquki, änääŋäŋqäwä? Si Tqä-täuä nenyä mänetquatnätnä, ga qokä-apäkä qua iutaŋä iuŋi, mämitquatŋqä isŋqätanä?”
23 Iwä Jisasi Iqu kimaŋi tii ätukqe. “Ämaqä Nyiŋqä kiiŋä äwinyätŋqä iqu, Nyaqä kukŋuä iuŋi qänaknä äŋguänä iqaŋguti, Ŋqä Apiqu iqueŋqe kiiŋä winyäŋqiyä. Itaŋga Yämätqäye iquenyqä äpäta, iqutä näweqä pmetenyue. 24 Ämaqä tqu-tqu Nyinyqä mäwiŋqä iqä iqu, Nyaqä kukŋui qänaki miqä yäŋqiyä. He kukŋuä qätä tä äwiyquwi, ii Nyaqä manä. Ŋqä Apiqu Nyi änändowatkqä Iqueqä kukŋuiqä.
25 Nätmatqä iiŋqe, Nyi hesä yqänä äpmamä, awä äyä etätŋqeqä. 26 I etaŋgi Yätamäkqä Eyqä Iqu, Dŋä Äŋguänäŋä Iqu eä, itaŋga Ŋqä yoqetaŋi, Apiqu Iqueŋi ändowatämepäniqeqä. Iqu nätmatqä eeqänäŋiŋqä ämetquetä, heqä kŋuä evauqumuatqaŋguti, kukŋuä eeqänäŋä Nyi he etmiŋqe, kŋuä heyäniqeqä.
27 Nyi he äwqä haŋuä iŋqä pmeqaŋgpi evämamqä iqänä. Nyi äwqä haŋuä iŋqä äpmeŋqä-pa, he asä iiŋä iŋqä pmapŋqä etapqänä. Itaŋga Nyi äwqä haŋuä iŋqä etapqe, ii ämaqä qua iutaŋä iuqä ävätqäŋuwä itäŋi asänäŋä manä. I hitaŋgi he äwqä haŋä eyätä kŋuä kuapä indqänäpu, zä miqä pambiyä. 28 ‘Nyi he eväma äumi, aŋgi emamniqeqä’ etqaŋgä ae äyä änyiyäŋuwi. He Nyinyqä aaŋä kuapänä hiŋgaŋgutqe, Nyi Ŋqä Apiquenyqä umqä iqaŋgqeutaŋi, he äwqä yeeqä hiŋguätŋqeqä. Ii tiiŋä iutanji. Apiqu Nyi ämaŋqutäuä äyä äpmenä. 29 Nätmatqä iiŋi matimäuqäŋga, Nyi-ganä ae äyä etqänä. I etaŋgi qänakŋi, iqu ätimäuqaŋgaŋi, he Nyaqä kukŋuä etätŋqä iiŋqe, quuvqä heqiyqäpŋqä. 30 Ga ämaqä nyuäŋä qua täu ämitŋqä iqu änyimetŋqä pätqätaŋgi, Nyi he kukŋuä kuapänä maetqä imqänä. Iqu Nyi squä nyimäkätŋqe, yäŋänäqŋqä maequeqä. 31 Iŋäqe, qokä-apäkä qua iutaŋi, qu Nyi Ŋqä Apiquenyqä kiiŋä änyinäŋqeŋqä näqŋqä ipŋqe, Nyi nätmatqä eeqänäŋä Apiqu ändkqä iuŋi imäkätqäŋä. Iŋäqae, he ävaupu, ga ne eeqänäŋi äwatuŋquänänyä” ätukqe.*Iqua aŋiu maqänä ävämakuwäti, kukŋuä hui inä ganä ätäpu ävämakuwäti? Jonä 18:1 hiŋuä qunyä.

*14:31 Iqua aŋiu maqänä ävämakuwäti, kukŋuä hui inä ganä ätäpu ävämakuwäti? Jonä 18:1 hiŋuä qunyä.