1 Hiunji hŋqueŋi, ämaqä mbqä motauqä iquatä, suqä quvqä imäkqä iquatä, Jisasi Iqu-täŋä qäqiqi kukŋuä qätä wipŋqä äpkuwi. 2 Iŋgaŋi Parisi iquatä, kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquatä, Jisasi Iquenyqä maŋä qeiqi tii ätmiŋuwi. “Ämaqä suqä quvqä imäkqä iqua, Iqu-täŋä qäqiqi wimeqaŋguwäŋga, Iqu iquau yeeqä itmetä, buayä anä änätqäŋuwiqä” ätŋguwi. 3 Iiŋqe, Jisasi Iqu kukŋuä ktqä tqu ätukqe.* Matiu 18:12-14

4 “Hesaŋä hŋqu sipsipqä 100-täŋu emitätqe, hŋqu imatnätqe, iqu hiŋuinä qunäniqiyä? Oeyä, iqu huiziquauŋi qamqä änmipqä iqi äväma, kiuänäŋä ävämetqä ique ämoqumuetŋqä diŋqä, qävqäŋqä wäniqeqä. 5 Iqu ämoqumueqe, quamä äkiwäwa äpätä, aquvänä yäniqeqä. 6 Iqueqä aŋä iqi ätimäutäqäŋgaŋi, iqu iqueqä näueqä iquauŋqätä, iqueqä aŋä-täŋä qäqiqiŋä iquauŋqätä, tääqä tii tuäniqeqä. ‘Nyaqä sipsipqä imatŋgqe, ŋqä-näuä ae ämoqumueqäqeŋqe, he nyitä aquvänä anä yatuŋqueqä’ tuäniqeqä.

7 Nyi tiiŋä etqänä. Iiŋä iqua aquvänä kuapänä iquwä-paŋi, eŋätqä qäukuä yäŋiŋä iqua, ämaqä suqä quvqä imäkqä hŋqu, kŋuä äkunmäknätä, iqueqä suqä quvqe ävquatämäuqetaŋi, qu aquvänä kuapänä asä inä ipŋqäuä. Ämaqä suqä jänänäŋä imäkqä iqua, quwqä kŋuä makunmäkŋqä etaŋgä, kuapänäŋä qäyä etaŋgqä-qe, eŋätqä iqua iquauŋqe, aquvänä asänäŋi miqä ipŋqäuä” ätukqe.

8 “Tiiŋä-pqä inänji. Apäkä hui iiyqä mbqä-hikä äŋguänäŋä 10 ämamitätqe, hŋqu ätivämäutqe, ii äänä yäniqiyä? Ii iiyqä mbqe aŋgi metŋqe, hiqi-tä ämäsäutä, tä äyäqunätä aŋi siyä äpitä, ique ämoqumuetŋqäŋgaŋqe, hiŋuä äŋguänäŋä qunäŋqiyä. 9 Iiyqä mbqe ae ämetqäŋgaŋi, ii kiqä käyämaqä iuauŋqätä, iiyqä aŋä iqiŋiuŋqätä, tääqä tiiŋä tuäniqe. ‘Nyaqä mbqä ätivämäuqä-qe, ae ämeqänä. He nyitä yeeqä anä yatuŋqueqä’ tuäniqeqä. 10 Nyi he etqänä. Iiŋä iua aquvänä kuapänä iquwä-paŋi, eŋätqä qäukuä yäŋiŋä iqua ämaqä suqä quvqä imäkqä hŋqu kŋuä äkunmäknätä, iqueqä suqä quvqe ävquatämäuqetaŋi, qu aquvänä kuapänä asä inä ipŋqäuä” ätukqe.

11-12 I ätuäqetaŋi, kukŋuä ktqä hŋquququ tiiŋä-pqä inä ätukqe. “Ämaqä hŋqu ymeqä qokä hŋquaqu-täŋä emitätqe, ymeqä qänakŋä iqu kanmä tii tuäniqe. ‘Apä, saqä nätmatqe iwäsäutnä, ŋqe täŋga dapiyä.’ Iŋgaŋi kaniqu yquayi iwäsäutä, iqueqe äväniqe. 13 Iŋi hŋgaŋqä miqä, yquayä maqänä ämeqe, aŋä kiŋä nämqä äwäqe, suqä quvqä iuta, iqueqä mbqä maqänä-maqänä tnämäuniqe. 14 Iqueqä mbqä qäpu eequnäqe pmetaŋga, qua iuŋi buayä dä naqänäŋä timäuqaŋga, iqu nätmatqä eeqänäŋiŋqä äwa yäniqeqä. 15 Iŋgaŋi iqu ämaqä iqisaŋä hŋqueqä wäuŋuä-wiyqä-qu hiätŋqä wimeqaŋga, ämaqä iqu iqueqä yaqueqä miquätŋqä dowatäniqe. 16 Ämaqä, ique ymisaŋä wipŋqe, aaŋqä etaŋgi, iqu yaqueqä täpqä-pa nätqätaŋgä äqunäqe, iqu hui ämetä nmätä yäniqe.

17 Iŋgaŋi iqu kŋuä jänäŋi indqänätä, iqueqä-kiuä tii tnäniqe. ‘Apiqueqä wäuŋuä-wiyqä eeqänäŋi, qu buayäŋqä äwa miqä ipu, kuapänä änätqäŋäuä. Iŋäqe nyi täu äpmamäŋgaŋi, buayä dä naqänäŋä äpäkonätqäŋänä. 18 Nyi täqiŋi äväma, ŋqä apiquenyqä aŋgi äumi, tii tumqeqä. “Apiquki, nyi suqä quvqe, Goti Hanjuwä Iqueuätä, saqätä hiŋuä iqiŋi ae imäkqeqä. 19 Täŋgaŋi nyi tqä ymeqä äŋguä-qunä hmanjqä. Iiŋiŋqe, ‘Si ŋqä ymequkiyä’ mandqä manä. Nyi tqä wäuŋuä-kiyqä hŋqunä-mända emqä pmuatenjitŋqeqä” tumqeqä’ tnäniqe. 20 E ätnäqe, iqu aŋä-himqä iuŋi ävämaŋi, kiqä kaniquenyqä wäniqeqä.

Iŋgaŋi ymeqä-qu kiŋä nämä yqänä pätqätaŋga, kaniqu hiŋuä äqunäqe, kiqä ymeqä iquenyqä huäqä kiiŋä wuŋgaŋguti, tnäŋä äwäqe, atukuä ämaitä, quneqä väniqeqä. 21 Iqu i iqaŋga, ymeqä iqu kanmŋi tii tuäniqeqä. ‘Apiquki, nyi suqä quvqe, Goti Hanjuwä Iqueuätä, saqätä hiŋuä iqiŋi ae imäkqeqä. Täŋgaŋi nyi tqä ymeqä äŋguä-qunä hmanjqä’ tuäniqeqä.

22 Iiŋä iäqe, kaniqu iqueqä ämaqä wäuŋuä-wiyqä iquau tuäniqeqä. ‘He nyaqä gquä quäuqe, maqänä äma äpäpu, wiyätäpu, gue iqueqä hipa hitäuŋuä hŋque muasmepiyi, yukä qutatä huiqä bu hŋqu muasmepiyä. 23 Itaŋi he äwäpu, bulumäka meqä yäŋänäqŋqä ique, ätma äpäpu päkpiyä. Ymisaŋä naqänäŋä imäkätanä, hääwä ätätanä, aquvänä yatuŋquänänyä’ tuäniqeqä. 24 ‘Quati tiinji. “Nyaqä ymeqä tqu ae äpäkonäŋqeqä” tmä itŋqe, iqu aŋgu ävauqiyä. “Mämoqumueqäŋqä äukqeqä” tmä itŋqe, iqu aŋgi ätimäuqiyä’ tuäniqeqä. Qu iiŋä ipiyitaŋi, himnuŋuä ipu aquvänä ipnuwiqä.

25 Qu e imäkqaŋguwäŋgaŋi, ymeqä hitmqä iqu wäuŋuä imä äpmamitätqe, aŋgi äpätä kiqä aŋä-täŋä qäqi ätimäuqe, hääwä qätä äwiyätä, quvaqä himnuŋui qätä wiyäniqeqä. 26 E äwiyäqe, iqu wäuŋuä-wiyqä hŋque tääqä ätuätumetä, iqueŋi tii tuäniqeqä. ‘Ii suŋqä imäkätqäŋäuä?’ 27 I tquaŋga, wäuŋuä-wiyqä iqu kimaŋi, tii tuäniqeqä. ‘Tqä tuŋguequ aŋgumä pqaŋgi, tniqu bulumäka meqä yäŋänäqŋqä ique äpäsqiyä. “Nyaqä ymeqä iqu äŋguä äpmeŋqä äpqiyä” kŋuä vqaŋgi, aquvänä itanjqä’ tuäniqeqä.

28 Ymeqä hitmqä iqu qätä iiŋä äwiyäqe, äwqä tnäŋä wiŋgaŋguti, aŋä yäpä yäŋgisaŋi mäpeyqä yäniqeqä. Kaniqu yäpaqäŋgisa ätimäuqe, ymeqä-queqä äwqe, yuŋuä itmäketŋqe, kukŋuä äŋgui ganä tuäniqeqä. 29 Iŋäqe kaniqueŋi tiiŋä tuäniqeqä. ‘Änääŋgä? Quväukuä kuapänäŋi, nyi wäuŋuä-kiyqä heŋgŋqä eŋqä-paŋä äpmamä, saqä kukŋui huätä mämamäuqä itŋqeqä. Iŋäqe nyi ŋqä nyämaqä iquatä, ymisaŋä naqä imäkätanä himnuŋuä yatuŋque, si yaqueqä meme meqä hŋqu, mändapqä itqäŋiqä’ tuäniqeqä. 30 ‘Täŋgaŋi tqä ymeqä näŋu, saqä nätmatqä eeqänäŋi, apäkä qaŋä ikiqä iquau qäpunä äväqe, aŋgu pqaŋga, si iquenyqä bulumäka yäŋänäqŋqä ique äyä päkinyä’ tuäniqeqä.

31 I tquaŋga kaniqu tii tuäniqeqä. ‘Ymeqä iquki, hea ique-iqueŋi si nyitä anä äpmeŋiqä. Nyaqä nätmatqä eeqänäŋi, sitänä äyä äwinä. 32 Iiŋä etaŋgi täŋgaŋi, ne äwqä yeeqä itanä pmetuŋqueqä. Ii tiiŋiqä. Tqä tuŋguequ ae äpäkoŋgqe, aŋgu ae ävauqiyä. Iqu mämoqumueqäŋqä äukqe, aŋgi äpätä nesä anä äpmeqiyä’ tuäniqeqä” ätukqe.