1 Nyi Poli iqundä, itaŋga Timoti iqutä, Kraisi Jisasi Iqueqä wäuŋui anä imäkätqäŋueä iquve, ye tuwaŋuä tä, he Kraisi Jisasi Iqutä ämuäŋmbiyitaŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä qokä-apäkänä epu, aŋä-himqä naqä Pilipai iu äpmeŋuwä iquenŋqä äväwqatque. Tuwaŋui, ye heŋqänä maqiyqä ique, ämaqä he ämeyätqäŋuwä iquauŋqätä, itaŋga ämaqä hiyaqä awä iqi wäuŋuä huitaŋä-huitaŋä imäkätqäŋuwä iquauŋqätä, äväwqatque. 2 Goti Hanjuwä Apiqutä, itaŋga neqä Naqä Jisasi Kraisi Iqutä, qeqä imäŋqeta äŋguä etapäsinyä, heqä äwqe haŋuä imbu pmetpŋqä emäkqinyä.

3 Nyi henyqä kŋuä indqänätmäŋgaŋi, Goti Hanjuwä Iqueŋi, “äŋguiqä” ätuätŋqe. 4 Nyi Iqueŋi henyqä itmä, yatŋqä ävätmä iuŋi, qanyä mävqä, yeeqä aaŋä kuapänä itmä ävätŋqe. 5 Nyi iiŋi, hiŋgi miqä itqäŋä. Hiunji kiŋganäŋä iuta ti iqa täŋgaŋqe, he enyqä miqä, Goti Iqueä kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi, nyi awä tumqeŋqä yätamäkqä änyiyätqäŋuwä iutayi.*Pilipai 4:10-19 6 He suqä iiŋä imäkätqätaŋguwitaŋi, Goti Hanjuwä Iqu, heyaqä quuvqä yäpä imä wäuŋuä ae emäkätqätaŋgqä iuŋqe, nyi näqŋqä tiiŋä ämeqä. “Iqu wäuŋuä ii imäkqe, mävquatämäuqä, yqänä imäkqa äwätŋqe, qäpŋi Kraisi Jisasi Iqu, aŋgumä äquvepätqäŋga, hiäniqeqä.” 7 Nyi ŋqä äwqä tämdaŋi, henyqä aaŋä kuapänä änyinätŋqetaŋi, henyqä kŋuä iiŋä indqänätmä, Goti Hanjuwä Iqueŋi, ‘äŋguiqä’ ätquäqe, ii jänänänji. Quati tiiŋä dutayi. Nyi wäuŋuä äŋguänäŋä Goti Iqu ändapkqe, imäkqämqeŋqä yätamäkqä änyiyätqäŋuwä iutayi. Yätamäkqe, nyi täqi guä pmetaŋgatä, itaŋga kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋä iuŋqä himä-wiuŋqä iquau, mändi äkittqiyätmä, “Ii kukŋuä naqä-qakuiqä” motqueqaŋgatä, änyiyätqäŋuwä iutayi. 8 Kraisi Jisasi Iqu, henyqä aaŋä kuapänä äwinyätŋqä-paŋi, nyi-pqe inä änyinätä, itaŋga he hiŋuä maeqänmqä diŋqe, aaŋä kuapänä änyinätqäuä. Nyi ŋqä änyiŋqä duŋqä ii etqäqeŋqe, Goti Iqu näqŋqä eä, “Ii naqä-qakuiqä.”

9 Nyi, Goti Hanjuwä Iqu heŋi, tii emäkätŋqä yatŋqä ävätŋqe. Hiqä suqä ämaqeuŋqätä, Goti Iqueŋqätä äwiŋqä iqu, naqänäŋä imäŋga wätŋqätä, he näqŋqä äŋguänä mapŋqätä, itaŋga he suqä äŋguiŋqätä, quvqeŋqätä iwäsäuqäpŋqe. 10 Iŋi he suqä äŋguiŋqä eŋgaŋgi, a ätäupu, nätmatqä eeqänäŋä imäkäpiyä iuŋi, äŋguinä imäkqäpŋqe. Tiiŋäŋqäuä. Hea Kraisi Iqu aŋgi äquvepätqäŋgaŋqe, he suqä quvqä hui maeqä, ämaqä aaŋä äŋguänäŋuenä pmetaŋgpiyä. 11 He Jisasi Kraisi Iqueä yätamäkqetaŋi, suqä jänänäŋinä imäkquenä hiätaŋgpiyä. Nyi Goti Ique yatŋqä iiŋi, tiiŋiŋqä ävqä. Ämaqe, he iiŋä äyä pmetaŋgä eqämbiyi, Goti Iquenyqä yeeqä ipu, Iqueqä yoqe haqeqä muämäuqäpŋqänänyä.

12 Ŋqä nyämaqäuä, he näqŋqä yasämä mapŋqänä, nyi awä etmqe. Nyi guä pmetaŋgqä-qe, kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋä iqu, qua iqi mäpäwiqä, yesäwä vqeta yäŋänäqŋqä ätqäuä, im-imä naqänäŋä tiiŋä qe äwqi. 13 Nyi haŋä-iqä ii ämakqeŋqe, ämaqä mäkä-iqä, qu ämiqä naqä iqueqä aŋä ämimiŋuwä iquatä, itaŋga ämaqä huizi iquatäŋi, nyi Kraisi Iquenyqä quuvqä heqiyäqaŋgqeta guä eŋgaŋgqeŋqe, qu näqŋqä ekuwi. 14 Itaŋga nyi guä pmetaŋgqetaŋi, ämaqä, Naqä Iquenyqä quuvqä heqiyqä kuapänäŋä hŋqua, Iquenyqä quuvqä yäŋänäqŋqä eqiyäpu, ämaqä huizi duŋqä zä miqä pemä ipu, Goti Iqueqä kukŋui awä ätätqäŋuwi.

15 Naqä-qakui, ämaqä iutaŋä hŋqua, Kraisi Iquenyqä awä ätätqäŋuwi, tiiŋä dutayi. Ämaqe iquau wivändpŋqä winyätaŋgqä-qe, qu nyivändqaŋgä äqumbiyitaŋi, nyiŋqä kŋuä quvqä ämepu, wiuŋqä ipu, Kraisi Iquenyqä awä ätätqäŋä. Huiziqua, iiŋä hmanji. Iqua kŋuä iqä äŋguä ämepu, Kraisi Iquenyqä awä ätätqäŋä. 16 Goti Iqu wäuŋui, nyi kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋä iqueqä mäkä-huŋqä iquau mändi kittqämqä atäuŋuä ätenjikqeŋqä näqŋqä ämepu, nyinyqä aaŋä kuapänä äwinyätä, Kraisi Iquenyqä awä ätätqäŋä. 17 Ämaqä nyiŋqä wiuŋqä itqäŋuwä iqua, qämä-qämä ipu, nyi ämaŋqutäpŋqeŋqä Kraisi Iquenyqä kukŋui awä ätätqäŋä. Ii itqäŋuwi, nyi haŋä-iqä ämetmä guä ae qäyä pmetaŋgä, quvqä iiŋä imäkäpiyi iutaŋi, haŋä-iqä naqänäŋä ändapqa upuŋqä itqäŋä. 18 Ämaqä iiŋi, quwqä kŋuä iqä imŋi, hŋqua kŋuä äŋgui metaŋgä, ä hŋqua iiŋi mämeqä eäŋuwi, nyi kukŋuä matqä imä. Qu eeqäpnä Kraisi Iquenyqä awä ätätqäŋuwiŋqe, nyi ŋqä äwqä tämdaŋi aquvänänä itqäŋä.

19 Auä nyi aquvänä äpakänäŋi, tiiŋiŋqä iqa uwqämä. He nyi yätamäkqä nyipŋqeŋqä, tääqä tätqätaŋguwä iutatä, itaŋga Jisasi Kraisi Iqueqä Dŋä Äŋguä Iqu-pqä, yätamäkqä inä nyiyätqätaŋgqä iutatäŋi, Goti Iqu yätamäkqä änyiyätä, haŋä-iqä eeqäpnäŋä ämetŋqe, huätä manmäuniqeŋqä, näqŋqä eŋänä. 20 Iiŋiŋqä, nyi ŋqä qeqä-quuvqä tämŋi, kŋuä iqä aaŋä yäŋänäqŋqe, tiiŋä indqänätqäŋä. Nyi ŋqä wäuŋui qui mimäkqä imqä diŋqe, suqä quvqä imäkätmä, womba mämaeŋqä pa imä. Nyi kukŋuä awä huizi zä miqä yäŋänäqŋqä ätqäumä ätqa äquvepätŋqä-paŋi, guä äpmamä-pqäŋgaŋi, awä yqänä ätmitmqä-qae, Kraisi Iqueqä yoqe haqeqä yqänä mamäuqämniqe. Iŋi nyi häŋä yqänä äpmamitmqä, ä ae äpäkonmqäŋga, nyi Kraisi Iqueä yoqe, haqeqä yqänä matnämäuqämniqe. 21 Nyi kŋui, tiiŋä ämetqäŋä. Nyi mapäkoŋqä häŋä äpakä äpmeŋqe, nyi Kraisi Iqueqä yoqe haqeqä ämamäuqämä. Itaŋga nyi äpäkonmqäŋgaŋi, qua täu quvqä tä äpmeŋqä-pa mäpmeqä, aaŋä äŋguänäŋä pmetmniqeqä. 22 Iŋi nyi qua iuŋi, häŋä yqänä äpmamitmqä sätäti, nyi Kraisi Iqueqä wäuŋui, häukuä-täŋäŋqä imäkqämqä. Iŋi nyi maqŋqe, äsquenyqä nyinyäŋquti? 23-24 Nyi nätmatqä tquaquiŋi, änä miwäsäuqä imä. Nyi quami täŋga tä äpmeŋqä täuŋi ävämetmä, Kraisi Iqutä qäukuä yäŋi anä pmeŋqä iqäqe, qua täu äpmeŋqä iuŋi ämäwqätäuä. Nyi iiŋäŋqä nyiŋgaŋgqä-qe, häŋä äpakä äpmamä, he yätamäkqä heyqe, ii äŋguä eä. 25 Iiŋiŋqe, nyi kŋuä ae ämetmä, näqŋqä tiiŋä eŋä. Nyi maqänä mapäkoŋqä, häŋä yqänä pmamqänä. Nyi hesä äpakä äpmetmitaŋi, he Goti Iquenyqä quuvqä yäŋänäqŋqä eqiyäpu, yeeqä ipu pmetpŋqä, yätamäkqä heyqämä. 26 Tiiŋä-pqä inä eä. Kraisi Jisasi Iqu nyiŋi, henyqä aŋgumä indmeqaŋgutqäŋgaŋi, he nyinyqä yeeqä ipu, Iqueqä yoqe, huizi ämamäutqäŋuwä-pa mämamäuqä, aaŋä haqä yätu mamäupnuwi.

27-28 Haŋä-iqä äki-äkitaŋi emeqaŋgqeŋqä, maqänä ävaqusqäyämepu, Kraisi Iqueqä kukŋui mävquatämäuqä, qänaknä ipu pmetpŋqe. He iiŋä imäkäpu pmetaŋguwä iqiŋi, nyi hiŋuä maeqänmqä, ä kiŋä nämda qanyä kukŋuinä qätä wimqä etaŋgutqe, nyi henyqä näqŋqä tiiŋä emä. He, hiqä qeqä-quuvqä naqä-hŋqunä imbu, ämaqä quvqenä etqueqaŋguwiŋqä zä miqä, huiwi naqä-hŋqunä imbu, kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋä iquenyqänä quuvqä heqiyqäpŋqänä yäŋä äqänätqäŋäuä. He iiŋä imäkqaŋguwitaŋi, ämaqä quvqenä emäkqä iqua, näqŋqä tiiŋä hipnä. Quwqä-quwäŋqe, quvqä iiŋä emäkquwä-qae, yuuwä tämbŋqäuä. Iŋäqe, heŋi, Goti Hanjuwä Iqu yätamäkqä eyätä, häŋä emäkäqumuatäŋqiyä. 29 Nyi ii etqäqe, tiiŋiŋqä etqä. “Goti Iqu heŋi äŋguä emäkätä, hiŋuinäŋi, he Kraisi Iquenyqä quuvqä eqäpŋqänä maeqäŋqä yänä, oee, Iqu he Iqueqä yoqä ämepiyitaŋi, haŋä-iqä mapŋqä-pqe, hiŋuinä inä eqänänä.” 30 Iiŋiŋqe, ämaqe he quvqä etquetqätaŋgä haŋä-iqä ii ämetqäŋuwi, ii nyi hesä Pilipai iu anä äpmenäŋga meqaŋgä äŋqäŋguwä-ma, ämetqäŋä. Guä äpmam-pqä täuŋi, nyi haŋä-iqe inä meqaŋgqe, he qätä äyä äwiyäŋä.