1 Eŋätqä, ämaqä quuvqä heqiyqä Epäsäsi iu ämitŋqä iqueŋqe, kukŋuä tii ätätnä qäyä.

Nyi qätäqueqä 7 iquau Ŋqä hipa ämuaŋgisa äqätmä, Nyi hiqi-tä-tqäuqä 7 iquauä awä iqi iktŋqä Iqunä, kukŋuä tä siŋqä ändowatqä.

2 Suqä eeqänäŋä he itqäŋuwi, Nyi näqŋqä eäŋänä. He wäuŋuä tnäŋä ipu, haŋä-iqe qäyä ämepu, yäŋänäqŋqä äyä ätqäutqäŋuwi. He ämaqä quvqä iqä iquauŋi, hesä anä pmapŋqe, hiŋuinä mäquŋquä itqäŋuwi. Ämaqä hesä äpmepu, ‘Goti Hanjuwä Iqu, ne wäuŋuäŋqä änandowatqeqä’ quaŋgä etätqäŋuwä iquauŋqe, he kŋuä äŋguänä iwäsäupu, quaŋgä iquauŋi, ae äyä ämäqumuetqäŋuwi. 3 Ämaqe, he Nyaqä yoqe a qätätaŋgä eqänäpu, ga he quvqä emäkätqätaŋguwä-qe, he yäŋänäqŋqä ätqäupu, haŋä-iqä ii ämepu, wäuŋuä tnäŋä iqueŋqe enyqä miqä itqäŋuwi. He iiŋä itqätaŋguwiŋqe, Nyi näqŋqä ae eŋä.

4 Iiŋä etaŋgi Nyi hesäŋi, kukŋuä hui täŋunjqä. He Nyinyqä quuvqä kiŋganä eqiyäpiyäŋgaŋi, kuapänä enyämiŋqä-qe, täŋgaŋi iiŋi hmanji. 5 Qäŋganäŋi, he suqä äŋguä inä imäkmiŋuwi, huätä vquatämäupu, qua iqi ae äyä äpäkŋguwi. Iiŋä etaŋgi hiqä suqä qäŋganä imäkmiŋuwiŋqe, kŋuä indqänäpu, hiqä kŋuä äkunmäknäpu, suqä qäŋganä äänä imäkmiŋuwä etaŋgutqe, asä iiŋä imäkqäpŋqe. He iiŋä mimäkqä iqaŋgpqe, Nyi äpätmä hiqä hiqi-tetä kiqä ätqäuqetä, huätä metaumqänä. 6 Ga hiqä suqä äŋguä hŋqu tiiŋi. He Nikolasi ique qänaki itqäŋuwä iquauä suqeŋqe, yasämä maeŋqä eä. Nyi-pqe iquauä suqeŋqe, yasämä manyiŋqä eä.

7 Ämaqä, Dŋä Äŋguä Iqu Nyaqä yoqeŋqä aquvä äqänätqäŋuwä iquau tquaŋgi, qätä äwipqä iqua, qänaknä wipŋqe. Ga ämaqä, mäkä äunäpiyä iu ämäwqätäumipqä iqua, Nyi iquauŋi, zä-häukuä häŋä hea ique-ique pmeqä vqe, qäyä dupŋqä hiŋuinä qunmniqeqä. Zä iiŋä iqu, qäukuä haqä Goti Hanjuwä Iqueä wäuŋuä iqi ätqäunä.

8 Eŋätqä, ämaqä quuvqä heqiyqä Samina iu ämitŋqä iqueŋqe, kukŋuä tii ätätnä qäyä.

Nyi hiŋuiqäŋqä qänakŋqä äpmeŋqä,*Itkimäkqä 1:17 ga hŋqunä äpäkoŋgqä-qe, aŋgumä äväutmä häŋä äpmeŋqä†Itkimäkqä 1:18 Iqunä, kukŋuä tä siŋqä ändowatqä.

9 Nyi he haŋä-iqätä, täŋä-huŋqätä, emetŋqeŋqe, näqŋqä ae emä, ga he nätmatqä qua täutaŋi, maeqä aaŋqä äpmeŋuwiŋqe, nyi näqŋqä ae eäqä. Iiŋä etaŋgqä-qe, he nätmatqä kuapänäŋä-täŋuenä yqänä äpmeŋä. Ämaqä hŋqua, he kukŋuä tuwäŋgisa etätqäŋuwiŋqe, nyi näqŋqä ae eŋä. Ämaqä, ‘Ne Israitqä iquneyqä’ ätätqäŋuwä-qe, oee, qu Setänä iqueqä-quayi. 10 He haŋä-iqä emetŋqä itŋqe, zä miqä pambiyä. Qätä nyipu. Setänä iqu, “He Goti Iquenyqä quuvqä yqänä eqiyätqäŋäpiyä” tä yamwiqä hiyätŋqe, hŋquenä aŋä guä kiqiyäueqä iuŋqä upŋqä emäkänä. I hitaŋgi haŋä-iqä, täŋä-huŋqä ämepu, hiunji 10 eŋqä-pa pmapnuwi. Iiŋä etaŋgi qu he pizqä qäyä hepäkpŋqä-qe, quuvqä heqiyqe, a yäŋänäqŋqä kiqätpiyä. He iiŋi ämäwqätäuqaŋgpqe, Nyi häŋä hea ique-ique pmeqe etapmniqeqä.

11 Ämaqä, Dŋä Äŋguä Iqu, Nyaqä yoqeŋqä aquvä äqänätqäŋuwä iquau tquaŋgi, qätä äwipqä iqua, qänaknä wipŋqeqä. Ga ämaqä, mäkä äunäpiyä iu ämäwqätäumipqä iqua, äpäkoŋqä huiziqu‡Itkimäkqä 20:14 qui miwimäkqä danä yäniqeqä. Aaŋä hma naqä-qakui.

12 Eŋätqä ämaqä quuvqä heqiyqä Pekamumä iu ämitŋqä iqueŋqe, kukŋuä tii ätätnä qi.

Nyi näpqä-hionaqä iŋgi-iŋgisa häŋeqä-heŋqä ämeŋqä§Itkimäkqä 1:16 Iqunä, kukŋuä tä siŋqä ändowatämepqä.

13 He aŋä äpmeŋuwiŋqe, Nyi näqŋqä ae eŋä. Iqiŋi, Setänä iqueqä aŋä äquatäuqämeŋqä iuyi. Iiŋä etaŋgi he Nyaqä yoqe a yäŋänäqŋqä äkiqätäpu, hiqä Nyinyqä quuvqä heqiyqe, zä maeqä itqäŋuwi. Qäŋganäŋi, Andipasi iqu Nyaqä kukŋui qänaknä itä, Nyinyqä awä-tqä-qu eä, anä äyä äpmamiŋuwi. Qu iqueŋi, aŋä Setänä iqu äpmeŋqä iqi päsqaŋguwäŋgaŋä-pqe, he Nyi tuwä manjiyqä ikuwi.

14 Iiŋä etaŋgi Nyi hesäŋi, kukŋuä hui täŋunji. Hesaŋä hui, Balamä*A Täuqä 22:5-24:25 iqueuä suqe, a yqänä äqätpu äpmeŋä. Qäŋganäŋi Balamä iqu, suqä Israitqä iquau quaŋgä tqueŋqe, Balakä ique ämotqueqaŋgi, qu suqä quvqeu äpäknäpu, naŋuä goti quaŋgä iuŋqä hiqäva imäkpqe änäpu, huiwä yaŋä hiŋgi iŋqä imäkmiŋuwi. 15 Asä iiŋi, ämaqä hesä äpmeŋuwä hui, Nikolasi iqueqä ämaqä iquauä kukŋuä dunä qänaknä itqäŋä. 16 Ii itqätaŋguwitaŋi, he täŋgaŋi hiqä kŋui äkunmäkmbiyä. Iiŋi hma etaŋgutqe, maqänäŋi, Nyi heŋqä äquvepätmä, ga Nyi, ämaqä iiŋä itqäŋuwä iquatä, näpqä-hionaqä yanäqŋquä Nyaqä maŋä täu äwiŋqetä, mäkä hunanä.

17 Ämaqä, Dŋä Äŋguä Iqu, Nyaqä yoqeŋqä aquvä äqänätqäŋuwä iquau tquaŋgi, qätä äwipqä iqua, qänaki wipŋqänäyi. Ga ämaqä, mäkä äunäpiyä iu ämäwqätäumipqä iqua, Nyi buayä Mana†Aŋgumä Itmakqä 16:21; A Täuqä 11:8; Jonä 6:49 zä äwiŋqe ämuayätmä, hikä qäpaiqä yoqä änyä-häŋä äqänäŋqä hŋqu-pqe äwimniqe. Yoqä iiŋä iqueŋqe, ämaqä hŋqu änyä maqŋqä heniqe. Ämaqä, hikä qäpaiqä ämetqä iqunä, näqŋqä heniqe.

18 Eŋätqä ämaqä quuvqä heqiyqä Tayätila iu ämitŋqä iqueŋqe, kukŋuä tii ätätnä qäyä.

Nyi Goti Hanjuwä Iqueqä Ymeqä Iqunä eämä, hiŋuä tä äyänätŋqä-paŋitä, yukä hikä hiuisqä äyäŋqä-paŋitä täŋä Iqunä, kukŋuä tä siŋqä ändowatämepqä.

19 Nyi suqä eeqänäŋä he imäkätqäŋuwiŋqe, näqŋqä ae ämeŋä. He huiziuŋqä heŋgaŋgi, Nyinyqä quuvqä eqiyäpu, ämaqä huizi iquau yätamäkqä äväpu, itaŋga haŋä-iqä qäyä ämepu yäŋänäqŋqä ätqäuŋuwiŋqe, Nyi näqŋqä ae eŋä. Hiqä suqä qäŋganä-pqä imiŋuwä eeqänäŋi, aaŋä äŋguänäŋä ätimäuä.

20 Iiŋä etaŋgi Nyi hesäŋi, kukŋuä hui-pqä inä Täŋunji. Apäkä Jesepetqi ‘Hiŋuä-tqinjqä’ ätätŋqä ii, hesä qäyä pmetŋqä hiŋuinä äqunätqäŋuwiqä. Apäkä ii, Nyaqä ämaqä wäuŋuä imäkqäpqä iquauŋi, quaŋgä ätuätä, suqä huiwä yaŋä hiŋgi iŋqä ämotquetä, naŋuä goti quaŋgä iquauŋqä hiqäva-pqä imäkpqe, ämbŋqä ätuätŋqä iiyi. 21 Nyi, ‘Iiyqä suqä quvqä hui äkunmäknäŋqutiyä’ tmä, hiŋuinä äqunmä pmetaŋgä, iiyqä kŋui makunmäkŋqä itä, suqä huiwä yaŋä hiŋgi änäänä äväkitqänä. 22 E äväkitŋqä-qae, he qätä nyipiyä! Nyi apäkä iiŋi, täŋä-huŋqä naqänäŋitä, ä täŋä-yaqä naqänäŋitä, metŋqä wimäkmä. Itaŋga ämaqä iisä hiqaqä anä äwäyäkitqäŋuwä iqua, quwqä kŋui makunmäkŋqä ipu, iiyqä suqeu qänaki yqänä itqätaŋgpqe, Nyi iquauŋi täŋä-huŋqätä, haŋä-iqä naqänäŋä wimä. 23 Qokä-apäkä, ymeqä eŋqä-pa ii qänaknä ävätqäŋuwä iquauŋi, eeqänä pizqä päkmniqeqä. Iiŋä imäkqaŋgqetaŋi, ämaqä Nyaqä yoqeŋqä im-imä aquvä äqänätqäŋuwä eeqänäŋä iqua, tiiŋiŋqe, näqŋqä mapnuwi. Nyi ämaqä eeqänäŋä iquenŋqä kŋuiutä, äwqeutä iwäsäutmä, ga he suqä imäkätqäŋuwä-pa kimaŋi, hŋqunä-hŋqunä e hetapqäumniqe.

24 Iiŋä etaŋgi qokä-apäkä huizi, Tayätila äpmapu, apäkä iiyqä kukŋuiu qänaknä miqä ipu, itaŋga suqä qu, “Setänä iqueqä kukŋuä ze eä-qä” ätätqäŋuwiŋqe, näqŋqä mämeqä itqäŋuwä iquenä, Nyi ‘Haŋä-iqä hŋqu heyaqä haqeqi maeqä ymä’ hitmŋqeqä. 25 I etaŋgi nätmatqä eeqänäŋä he a äqätäŋuwi, Nyi äquvepmqäŋgaŋqä a yäŋänäqŋqä qätätaŋgpu.

26-27 Ämaqä, mäkä äunäpiyä iu ämäwqätäupu, Nyaqä suqeu hiunji yäpakäŋgaŋqä qänaknä imipqä iqua, iiŋi Nyi iquau-iquauqäŋi, Ŋqä Apiqu ändapkqä-pa, qokä-apäkä eeqänäŋä äpmakuwäŋuwä iuqä nyuäŋä ämiqä pmeniqä iiŋqe, Nyi yoqä wimniqe. Itaŋga ämaqä hŋqu qua qondä ämisqiyätä, zinaŋuä imäkqä-paŋä iiŋi, iqu yäkqä woyqä a äqätä iquau ämiŋqiyä.‡Apqä Bukä 2:8-9 28 Iiŋä imitätqä iqueŋi, Nyi qätäqueqä ziŋuitä ätimäutä äyänätŋqä iqu§Itkimäkqä 22:16 wimniqe.

29 Ämaqä, Dŋä Äŋguä Iqu Nyaqä yoqeŋqä aquvä äqänätqäŋuwä iquau tquaŋgi, qätä äwipqä iqua, qänaki inä wipŋqeqä.