1-4 Israitqä Jerusälemä iu hiqäva äqämiŋuwä iquauqä hiunji naqänäŋä, Pasopa ätätqäŋuwä iqu qäqi emiŋqe. Iŋgaŋi, Jisasi Iqu eqä-huäŋä Galili, ‘Taipiriyasiuä’ ätmiŋuwä iqueŋi, äkitä näŋgisaŋqä äukqe. Ämaqä aaŋä kuapänäŋi, Jisasi Iqu nätmatqä ämaqä mimäkqänäŋi, ämaqä täŋä-yaqä-täŋä iu äŋguä imäkätqätaŋgi äquŋguwitaŋi, qu Ique qänaki äwivändkuwi. Jisasi Iqu qoqoŋä yätuŋqä äyäqe, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquatä quamä äpmakuwi.

5 Jisasi Iqu ämaqä aaŋä kuapänäŋä Iquenyqä äyä pqaŋgä äqunäqe, Iqu Pilipä iqueŋi, “Ämaqä tä ymisaŋä bŋqe, ne ymisaŋä mbqe, äkŋgi yatuŋquäwä?” ätukqe. 6 Jisasi Iqu Iqueqä imäkätŋqä diŋqe, Iqueqä-kiuänä näqŋqä ämeqä-qe, Iqu Pilipä iqueqä quuvqä heqiyqe, yamwiqä äwikqe.

7 Iwä Pilipä iqu ämävauqe, “Ämaqä eeqänäŋi, ymisaŋä meqä-meqäpu bŋqeŋqä, buayä mbqe, 200 duŋi ämäwqätäuqä iqeqä” ätukqe.

8-9 Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä Endru, Saimonä Pitä iqueqä käta-käŋgua iqu, Jisasi Iqueŋi, “Ymeqä hŋqu bretqä kuä-balitä äyäqiyquwä 5 eäqe, hämapäkä hŋquaqutä täqi eä pmetaŋgqä-qe, ga iiŋä ipu ämaqä kuapänäŋä täuŋi qäyunäŋqätanä?” ätukqe.

10 Iqiŋi qätaqä hioätqä äŋguänäŋäqi etaŋgi, Jisasi Iqu “ ‘quamä pmapiyä’ tupiyä” ätukqe. Ga iqua quŋi, “He quamä pmapiyä” tquaŋga, qu eeqänäŋä quamä äpmakuwi. Ämaqä qokä iquanäŋi, 5,000 äpmakuwi. 11 Jisasi Iqu bretqä ämeqe, Goti Hanjuwä Ique ‘äŋguiqä’ ätuäqe, ämaqä iqi quamä pmetaŋguwä iu yaŋä ikqe. Hämapäkä-pqe i imäkätqä-pa imäkqaŋgi, qu eeqänä äŋguä kuapänäŋä äŋguwi. 12 Qu äŋguä änäpu änätquteqaŋguwäŋgaŋi, Jisasi Iqu Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquauŋi, “Änätqutequwi qui mimäkŋqä yätŋqä, he ämayäkäpiyä” ätukqe. 13 I tquaŋgaŋi, iqua bretqä kuä-balitä äyäqäkuwä 5 isuataŋi änätquteqaŋguwi, qa naqä 12 maŋguä ämamikuwi.

14 Jisasi Iqu nätmatqä ämaqä mimäkqänäŋä i imäkqaŋgi äqumbiyä iqua, “Ämaqä Tqu naqä-qakuä, ‘hiŋuä-tqä qua täuŋqä päŋqiyä’ ätnäŋqä†Kukŋuä-suqä 18:15 Iqueqä” ätkuwi. 15 I ätäpu, Iqu ‘oeyä’ qäyä ätqaŋguti, qu Ique a äkiqätäpu, ämaqä naqä ämiqäŋqä imäkpŋqä äyä iqaŋgä näqŋqä eäqe, Iqu quŋi aŋgumä äväma, qoqoŋä imä kuäquväkiquätŋqä ekqe.

16-17 Hea wiqaŋgaŋi Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, eqä-huäŋä buŋqä äpäwäpiyi, yimba ätkamäupu, eqä-huäŋä yätäqä näŋgisa aŋä Kapänamäŋqä äväma äukuwi. Jisasi Iqu iquauŋi mäwimeqä änyä etaŋgi, hea qe ekqe. 18 Iŋgaŋi yuŋuä yäŋänäqŋqä hŋqu äqunätä, eqe yäyäŋi qoqoŋä ätqäwa äpemiŋqe. 19 Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, yimba iqu eqä iqi wätŋqe, iqua eqä buŋi ämiqa-ämiqa, awänäŋi (4 o 5 kilomita) tii äwäpiyäŋgaŋi, Jisasi Iqu yimba-täŋä qäqi, eqä haqeqä qaŋä pqaŋgi äqumbiyi, iqua zä kiiŋä ikuwi. 20 E iqaŋguwäŋgaŋi, Jisasi Iqu iquauŋi “Tä Nyinjqä. He zä miqä pambiyä!” ätukqe. 21 Iŋgaŋi iqua Iquenyqä yeeqä ipu, yimba iŋgisaŋqä itmakuwi. Iwä iŋgaŋi yimba aŋä-himqä iqua timäupŋqä äwäpiyä-täŋä iu, qäqi maqänä imäŋgaŋgi iuäqämakuwi.

22 Hiunji buayä i änäpu äpmakuwä äwiŋgaŋi, ämaqä kuapänäŋä huäŋä yätäqä iŋgisa iqi yqänä äpmamiŋuwä iqua, “Täqiŋi yimba kiuänäŋä hmbunä pmetaŋgi, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquetŋqä iqua, Jisasi Iqu maeqä, quwqä-quwänä yimba ipi äyä äwquwätanä!” kŋuä ämakuwi. 23 Yimba huiziqua Taipiriyasitaŋi, Naqä Iqu buayä äŋguiqä tqaŋga, ämaqä kuapänä äŋguwä-täŋä qäqiqi iuäqämakuwi. 24 Ämaqä kuapänäŋä iiŋi, Jisasi Iqutä Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquatä, iqiŋi heaqiyä äyä nyätaŋgä äqumbiyi, qu yimba iquau ätkamäupu, Jisasi Iquenyqä qävqe, aŋä Kapänamäŋqä äukuwi.

25 Ämaqä kuapänäŋä iiŋä iqua, qu Jisasi Iqueŋi huäŋä yätäqä näŋgisa ämäqumuapiyi, Iqueŋi, “Näqŋqä-vqä Iquki, Si täqinyqe, äkŋga äpŋäwä?” ätukuwi.

26 I tquaŋguwäŋgaŋi, Jisasi Iqu ämävauqe, “Nyi naqä-qakuänäŋä etqä. He Nyinyqä qävqä ikiquwi, Nyi nätmatqä ämaqä mimäkqänäŋi imäkqaŋgqeŋqä manä, Nyi buayä hetapqaŋgä äwqä äŋguä änäpäsäpiyiŋqänä ikiqäuä. 27 He wäuŋui, ymisaŋä qui imäknätä pizqä iqä duŋqä miqä ipu, häŋä hea ique-ique wiqä duŋqä ipŋqeqä. Goti Hanjuwä Apiqu, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqueqä yoqe, yäŋänäqŋqä witŋqä imäkkqe. Ga ymisaŋä iiŋi, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu hetapäniqeqä” ätukqe.

28 I tquaŋga qu Iqueŋi, tiiŋä ätukuwi. “Goti Hanjuwä Iqu, ne squä wäuŋuä imäkatuŋquä äwinyätqänä?”

29 Ga qu iiŋä tquaŋguwäŋga, Iqu kimaŋi, “Goti Hanjuwä Iqu, he Ämaqä Iqu ändowatkqä Iquenyqä quuvqä heqäpŋqä äwinyänä” ätukqe.

30 Quvaqe, Iqueŋi tii ätukuwi. “Si nätmatqä ämaqä mimäkqänäŋi äki imäktŋqäwä? Ga ne iu äqunanä, Tqä kukŋui naqä-qakuä imäkatuŋque, äänä isŋqäwä? 31 Neyaqä atqä-awäkiqua, aŋä avqŋqä maeqä duŋi, buayä mana Mosisi iqu äwikqeu äŋguwi.§Aŋgumä Itmakqä 16:4 Goti Hanjuwä Iqueqä tuwaŋuä iuŋi, ‘Iqu buayä qäukuä yätutaŋi bŋqä äwikqeqä’*Niyäma 9:15; Apqä Bukä 78:24 ätnäŋqä-panjqä” ätukuwi.

32 I tquaŋguwäŋga, Jisasi Iqu quŋi, “Nyi he naqä-qakuänäŋä etqänä. Qäukuä yätutaŋä buayä naqä-qakui, Mosisi iqu etapäŋqä maetqe, Nyaqä Apiqu etapätqänä. 33 Buayä Goti Hanjuwä Iqu vqe, ii qäukuä yätuta äpätä, qua täuŋä iu Häŋä-pmeqä-vqä Iquvqä” ätukqe.

34 I tquaŋgaŋi, qu Iqueŋi, “Iyää, Naqä Iquki, buayä iiŋi, Si ne hea ique-ique nätapqa uwqätŋqeqä” ätukuwi.

35 Iŋgaŋi, Jisasi Iqueä kimaŋi, “Nyi Buayä Häŋä-pmeqä Iqunjqä” ätukqe. “Ämaqä Nyinyqä äpätä quuvqä heqiyqä iqu, buayäŋqätä, eqäŋqätä dä mävqä itä, quväkä-ye, mävqä yäŋqiyä. 36 Iiŋä etaŋgqä-qe, Nyi tii etqänä. ‘He Nyi hiŋuä äŋqämbiyä-qe, Nyinyqä quuvqä maeqiyqä äyä itqäŋäuä.’ 37-38 Apiqu Nyi ändapkqä iqua, qu eeqänäŋi, Nyinyqä ppŋqäuä. Nyi qäukuä yätuta qua täuŋqä äpqe, änyiŋqe, Ŋqä du imäkmqä manä, Nyi änändowatkqä Iqueqä dunä imäkmqä äpqä-qae, Nyinyqä i pqaŋguwä iquauŋi, hŋqueŋi bi mämamäuqä danä ymqänä. 39 Nyi änändowatqä Iqu, ämaqä Nyi ändapkqä iquauŋi, hiunji yäpakäŋgaŋi Nyi hŋqueŋi hiŋuinä mäquŋquä itmä, eeqänäŋä iuŋi häŋä vauqumuatmniqŋqä äwinyänä. 40 Nyaqä Apiqu tiiŋiŋqä äwinyä. Ymeqä Ique äqunäpu, Iquenyqä quuvqä eqämipqä iqua, häŋä hea ique-ique pmeqe, ämepu pmetaŋgpi, ga hiunji yäpakäŋgaŋi, Nyi quŋi häŋä vauqumuatmniqŋqänänyä” ätukqe.

41 Iŋgaŋi Israitqä Jerusälemä iu hiqäva äqämiŋuwä iqua, Jisasi Iqu “Nyi bretqä qäukuä yätuta äpqä Iqunjqä” tqaŋgqeŋqe, qu kukŋuä kuapänäŋä ätkuwi. 42 Iiŋä ätäpu, “Ämaqä Tqu Josepä iqueqä hikŋä Jisasi Iqutanä, ä äsqukä? Iqueqä kaniquenyqätä, känäuŋqätäŋi, ne näqŋqä eäŋque. Iqu täŋgaŋi, ‘Nyi qäukuä yätuta äpqä Iqunjqe’ änääŋqä ätqiyä?” ätkuwi.

43 Iŋgaŋi, Jisasi Iqu ävauqe, “He kukŋuä kuapä matuwäŋqä pambiyä” ätukqe. 44 “Ämaqä hŋqu Nyinyqe, hiŋgi mapqä yänä. Apiqu Nyi änändowatkqä Iqu, ämaqä ique Nyinyqä pätŋqä ämäqipmeqaŋguti, iqu i pänä. Ga Nyi iqueŋi, hiunji yäpakäŋgaŋi, häŋä vauqumuatmniqeqä. 45 Hiŋuä-tqä iquauä tuwaŋuä iuŋi, ‘Qu eeqänäŋä iquauŋi, Goti Hanjuwä Iqu näqŋqä väŋqiyä’ ätä äqänänä.†Asayä 54:13 Ga ämaqä Ique qätä äwiyäpu, Iquesa näqŋqä ämepiyä iqua, qu eeqänäŋi Nyinyqä ppŋqäuä. 46 Iiŋä etaŋgi, ämaqä-pqä hui Goti Kanique hiŋuä ae äqunätqäŋuwä hmanji. Ämaqä Goti Hanjuwä Iquesa äpqäqä Iqunä, Kaniqueŋi, hiŋuä äqunätŋqe. 47 Nyi naqä-qakuänäŋä etqänä. Ämaqä quuvqä eqiyätäqä iqu, häŋä hea ique-ique pmeqe, ämeŋqiyä. 48 Bretqä häŋä-pmeqä iqu, ii Nyinjqä. 49 Heyaqä hewäkiqua, aŋä avqŋqä duŋi, buayä mana äŋguwä-qe, qu äyä äpäkoŋguwiqä. 50 Iŋäqe bretqä qäukuä haqä yätuta äpqä tqueŋi, ämaqä hŋqu ique äŋgqe mapäkoŋqä yäŋqiyä. 51 Bretqä häŋä-pmeqä qäukuä yätuta äpqä iqu, ii Nyinjqä. Ämaqä hŋqu buayä ique äŋgqe, iqu häŋä hea ique-ique pmeniqeqä. Buayä Nyi ämaqä qua täu äpmeŋuwiu häŋä-pmeqä mapŋqä wimqe, ii Nyaqä huiwiyqä” ätukqe.

52 I tquaŋgqeŋqä iqua quwqä-quwä, “Ämaqä Tqu, Iqueqä huiwi ne änatuŋque, äänä nätapätŋqäwä?” ätäpu, himänä ipu ätŋguwi.

53 I tŋgaŋguwäŋga, Jisasi Iqu ivatuwänäqe, tii ätukqe. “Nyi he naqä-qakuänäŋä etqänä. He Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqueä huiwitä, häŋeqetä maŋqä ipqe, häŋä-pmeqe hesäŋi aaŋqeqä. 54-55 Buayä naqä-qakuänäŋi, Nyaqä huiwiyi. Itaŋga eqä naqä-qakuänäŋi, Nyaqä häŋeqeyi. Iŋä-qae, ämaqä Nyaqä huiwitä, häŋeqetä änmipqä iqua, häŋä hea ique-ique pmetpnuwiqä. Itaŋga Nyi iquauŋi, hiunji yäpakäŋga häŋä vauqumuatmniqeqä. 56 Ämaqä tqu-tqu Nyaqä huiwitä, häŋeqetä änmitätqe, iqu Nyi nyinätaŋgi, Nyi ique änyäŋänä. 57 Nyiŋi, Apiqu häŋä-pmeqä Iqu änändowatqaŋgi, ga Nyi häŋi Iquesa äpmeŋqä-pa, ämaqä Nyi änmitätqä iqu, häŋi, Nyita pmeniqeqä. 58 Buayä qäukuä yätutaŋä äpqäqä Tqunäŋi, Iqu buayä heyaqä taqä-tawäkiqua mana änäpu, äpäkoŋguwä ii eŋqä-paŋä manä. Ämaqä, Buayä Tqunä ännätqä iqu, häŋä hea ique-ique pmetäniqeqä” ätukqe. 59 Jisasi Iqu kukŋuä iiŋi, aŋä aquväqŋqä Kapänamä du näqŋqä ävätä ätkqe.

60 Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä kuapänäŋä hui, Iqu i tqaŋgi äwipiyi, “Iqueqä kukŋuä, ne kŋuä änä mämeqänäŋä ätqäqe, qäte tqu wiyätŋqäwä?” ätkuwi.

61 Qu kukŋuä kuapänä tqaŋguwiŋqä, Jisasi Iqu, Iqueqä-kiuä näqŋqä eäqe, tii ätukqe. “Kukŋuä tqu he qui emäkqiyä? 62 Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu, aŋä änyäŋäŋga äpmamiŋqä yätuŋqä yqaŋgi äqumbqe, äänä ipnuwäwä? 63 Häŋä-pmeqe, Dŋä Äŋguä Iqu ävätqänä. Ämaqeuqä yäŋänäqŋqä duta, maetqenä. Iiŋä etaŋgi Nyi kukŋuä etqä tä, quuvqä vqeŋqätä, häŋä-pmeqä vqeŋqätä etqänä. 64-65 Iiŋä qäyä etaŋgi, hŋquenä quuvqä maeqiyqä itqäŋäuä. Ga Nyaqä kukŋuä ‘Ämaqä hŋqu Nyinyqe, hiŋgi mapqä yänä. Apiqu, ämaqä ique Nyinyqä pätŋqä ämäqipmeqaŋguti, iqu i päŋqiyä’ etqe, ii hŋquenä quuvqä maeqiyqä itqätaŋguwita etqeqä” ätukqe. Iiŋä ätukqe, ämaqä Iquenyqä quuvqä maeqiyqä ipnuwä iquauŋqätä, ä Iqueŋi ämaqä iquau täkqä ätuätä hipa iu väniŋqä iquenyqetä, Jisasi Iqu Iqueqä-kiuä änyäŋäŋga näqŋqä eä, i ätukqe.

66 Iŋgaŋi Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä kuapänäŋi, qu Ique tuwä äwiyäpu, Iqutäŋi anä mikiqä danä qe ikuwi. 67 I iqaŋguwäŋgaŋi, Jisasi Iqu Iqueqä ämaqä 12 iquauŋi, “He-pqe Nyi inä nyivämapŋqätanä?” ätukqe.

68 Iwä Saimonä Pitä iqu, “Naqä Iquki, Si kukŋuä häŋä hea ique-ique pmeqe ämeŋnä. Ne tquenyqä watuŋquäwä? 69 Iŋi, ne näqŋqä ämenä quuvqä eqiyqu. Si Ämaqä äŋguä jänänäŋä Goti Hanjuwä Iqueqä atäuŋuä ekikqä Iqukiyqä” ätukqe.

70 I tquaŋga Jisasi Iqu ämävauqe, “Nyi heŋi, 12 etmakqeuŋi, hŋquki dŋä quvqä-täŋä äyqukitanä?” ätukqe. 71 Kukŋuä iiŋi ätkqe, Saimonä Iskarioti iqueqä hikŋä Jutasi iquenyqe. Iqu ämaqä 12 iutaŋä-qu qäyä eä, Jisasi Iquenyqe, täkqä tuäniqä etaŋgi, ii ätkqe.