9
Jisasi Iqu, Iqueqä ämaqä 12 iquau, wäuŋuäŋqä ändowatkqeŋqä* Matiu 10:5-15; Makä 6:6b-13
Jisasi Iqu Iqueqä ämaqä 12 iquau tääqä ätuätumeqe, dŋä quvqe huätä dowatäpu, täŋä-yaqä hiutaŋä-huitaŋä-täŋä iquau äŋguä wimäkäpŋqä diŋqä, yäŋänäqŋqetä yoqetä äwikqe. Iqu iquauŋi, Goti Hanjuwä Iqunä miqeuŋqä awä ätuäpu, täŋä-yaqä-täŋä iquau äŋguä iwimäkpŋqänä ändowatkqe. Ändowatätä tii ätukqe. “He yäkqätä, qatä, buayätä, mbqätä, gquä hŋquaqutä, mämeqä pambiyä. He aŋä-himqä hŋque äwimepu, ämaqä hŋqueqä aŋä iu äpaquväpiyi, aŋä-himqä ique vämapŋqäŋgaŋqe, iquenyä pmepŋqä. Aŋä-himqä hŋqueŋi, ämaqä yeeqä maeyqaŋgpqe, aŋä-himqä ique ävämepiyäŋgaŋi, qu quwqä suqä quvqeŋqä näqŋqä hipŋqänä, hinoqukuä heqä yukä iu täka emäkmitätqe, iqi ptä quväteqiyemä uwqäpŋqä” ätukqe.
Iqu e tquaŋga, qu Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuä äŋguänäŋi awä ätuäpu, qokä-apäkä iuqä täŋä-yaqä quvqe, huätä ämamäupu, äŋguä iwimäkäpu, aŋä-himqä eeqänäŋä iu qaŋä ikäpŋqänä, Ique ävämakuwi.
Heroti iqu, Jisasi Iqueŋqä kŋuä kuapänä indqäŋgqeŋqä Matiu 14:1-12; Makä 6:14-29; Lukä 3:19-20
Iŋgaŋi ämaqä naqä Heroti, aŋä-himqä iu miqä iqu, Jisasi Iqu imäkqaŋgqeŋqätä, ämaqe Iquenyqä tqaŋguwiŋqätä qätä äwiyäqe, iqu kŋuä kuapänä indqäŋgqe. Hŋqua, “Jonä, qua äptekuwä iqu, aŋgi ävauqiyä.” Hŋqua, “Laisa iqu ätimäuqiyä.” Hŋqua, “Hiŋuä-tqä hiŋuiqändqä hŋqu, aŋgu ävauqiyä.” Iiŋä äwiyäqe, Heroti iqu tii ätkqe. “Nyi Jonä iqueŋi, hiiŋuä ae ätäwikqeqä. Nyi qätä tä äwiyäŋqe, ii tquenyqä äwiyäŋänä?” Iiŋä äwiyäqetaŋi, iqu Jisasi Ique hiŋuä qunmätä imiŋqe.
Jisasi Iqu, qokä 5,000 iquau buayä äwikqeŋqä Matiu 14:13-21; Makä 6:30-44; Jonä 6:1-15
10 Ämaqä Jisasi Iqu ändowatkqä iqua, aŋgu äppiyi, nätmatqä eeqänäŋä qu imäkkuwiŋqe, Jisasi Ique ätukuwi. Iŋgaŋi Jisasi Iqu, iquau ätuma äwäqe, quwqä-quwänä anä pmetanä-tpu, aŋä-himqä Betsaitä iŋgisaŋqä äukuwi. 11 Iŋäqe ämaqe, qu näqŋqä eäpu, iquau qänaknä äwivändkuwi. Qu Ique äwimeqaŋguwäŋga, Iqu yeeqä itmetä, Goti Hanjuwä Iqunä miqeuŋqä awä ätuätä, ämaqä täŋä-yaqä-täŋä iuŋi, äŋguä iwimäkkqe.
12 Hiaitäŋi, ämaqä 12 iqua Ique äwimapiyi, tii ätukuwi. “Si ämaqä iuŋi, qu aŋä-himqä iuŋqä äwäpu, buayäŋqätä, aŋäŋqätä qävqä ipŋqänä dowatiyä. Ne äpmeŋquä täuŋi, aŋä aaŋqeqä” ätukuwi.
13 I tquaŋguwäŋga, Iqu iquauŋi, “Hiqä-hiuä buayä wipiyä” ätukqe.
Qu kimaŋi tii ätukuwi. “Ne buayi kuapänä mämeqä iäŋu. Ne bretqä hipa hŋgiŋi eeqätä, hämapäkä hŋquaqunä ämeŋunä. Ne ämaqä eeqänäŋä täuŋqe, buayä mbqä äŋgi yatuŋquäwä?” ätukuwi. 14 Iqiŋi ämaqä qokinäŋi, 5,000 äpmamiŋuwi.
I tquaŋguwäŋga Iqu Iqueqä ämaqä iquauŋi tiiŋä ätukqe. “He iquauŋi, ‘He 50-50 iŋä, quamä pmakäupiyä’ tupiyä.”
15 Iqua e tquaŋguwäŋga, qokä-apäkä iqua qätä äwiyäpu, quamä e äpmakuwi. 16 Quamä pmeqaŋguwäŋga, Jisasi Iqu, bretqä hipa hŋgiŋi eeqä, hämapäkä hŋquaquŋitä ämeqe, hiŋuä haqä yätu äqänä Goti Hanjuwä Iquenyqä “äŋguiqä” ätäqe, buayitä hämapäkitä äkutätä, kiqä ämaqä iqua huiziu yaŋä wipŋqä äwikqe. 17 Qu buayä qäpu änäpu, äwqä puäsqaŋga, iqi änätqutekuwi, iqua qa naqä 12 ämamikuwi.
Pitä iqu, “Jisasi Iqu, Kraisi Iqueyqä” ätkqeŋqä§ Matiu 16:13-20; Makä 8:27-30
18 Hea hŋque Jisasi Iqu, Kiqä-kiuänä Goti Hanjuwä Iqutä kukŋuä anä ätqämanmiŋiyäŋgaŋi, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, Iqutä anä äpmapu, Iqu iquau yatŋqä tiiŋä äwikqe. “Qokä-apäkä iuqä kŋuä indqäŋqä duŋi, Nyi Tquŋgä?” ätukqe.
19 I tquaŋga iqua kimaŋi, “Hŋqua, ‘Jonä asŋä-qäyqä iqueqä’ ätätqäŋuwiqä. Iŋäqe hŋqua, ‘Laisa iqueqä.’ Hŋqua, ‘Hiŋuä-tqä hiŋuiqändqä aŋgi ävauqä hŋqueqä’ ” ätukuwi.
20 Iqua e tquaŋguwäŋga, Iqu “Hiyaqä kŋuä duŋi, Nyi Tquŋgä?” ätukqe.
Pitä iqu kimaŋi, tii ätukqe. “Si Goti Hanjuwä Iqueqä Kraisi, ne äminesŋqä ätekikqä Iqukiyqä” ätukqe.
21 Iŋgaŋi Jisasi Iqu, kukŋuä yäŋänäqŋqä tiiŋä ätukqe. “He täŋqe, ämaqä huiu awä mätquä pambiyä. 22 Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu, haŋä-iqä naqänäŋä meŋqiyä. Ämaqeu ämiqä iquatä, hiqäva-imäkqä naqä iquatä, ämaqä kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquatä, qu Ique tuwä äwiyäpu äpäkpŋqäuä. Iŋi hea hŋquaqui-hŋqueŋäŋgaŋi, Goti Hanjuwä Iqu, Ique aŋgi ävauqumuatäŋqiyä” ätukqe.
Suqä, Jisasi Ique qänaknä wivändqeŋqä
23 Iŋgaŋi Jisasi Iqu eeqäpnäŋä iquau tii ätukqe. “Ii tiinjqä. Ämaqä hŋqu, Nyi qänaknä nyivändätŋqä wiŋgaŋgutqe, iqueqä äwiŋqä eeqänäŋi, kiuä mändi äkittqänätä, hiunji ique-iqueŋi, iqueqä zä-huätatä huŋqe ämetä, Nyi qänaknä nyivändänä. 24 Ii tiiŋiqä. Ämaqä hŋqu, iqueqä häŋä-pmeqe a yäŋänäqŋqä äkiqätmitätqe, qui imäknäniqeqä. Iŋäqe ämaqä hŋqu, Nyinyqä kŋuä indqänätä, iqueqä häŋä-pmeqe ävquatämämitätqe, iqu häŋä pmetäniqeqä. 25 Itaŋga ämaqä hŋqu, nätmatqä qua täuŋi eeqänä ämetä, iqueqä häŋä-pmeqe qui imäkŋgaŋgutqe, iqueqä nätmatqä eeqänäŋä iiŋi, yätamäkqä äänä väniqiyä? 26 Itaŋga ämaqä hŋqu, Nyinyqätä, Nyaqä kukŋiŋqätä, womba wiŋgaŋgutqe, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu, yäŋänäqŋqä motqueqä Iqueqetä, Apiqueqetä, eŋätqä iquauqetä, ämetä äpätqäŋgaŋi, Iqu ämaqä iquenyqe, womba inä yäniqeqä” ätukqe.
27 “Nyi naqä-qakuä tiiŋä etqänä. Ämaqä täqisaŋä hŋqua, qu mapäkoŋqä häŋä yqänä äpmamitpqe, Goti Hanjuwä Iqunä miqe hiŋuä qumbnuwiqä” ätukqe.
Jisasi Iqueqä huiwi, huitaŋä iŋgqeŋqä* Matiu 17:1-13; Makä 9:2-13
28 Jisasi Iqu e ätukqeuŋi, wikä hŋqunä päwqaŋga, Iqu Pitä ique, Jonä ique, Jemisi iquesäŋi, qoqoŋä yätuŋqä ätuma, Goti Hanjuwä Iqutä kukŋuä anä siyŋqä ekqe. 29 Iŋgaŋi Iqu Goti Hanjuwä Iqutä kukŋuä ätqämanäsiyäŋgaŋi, Iqueqä hipeŋui, huitaŋä änyätä, Iqueqä gque, qäpaiqänäŋä we-huŋqänäŋä iŋgqe. 30 E pmetaŋga, ämaqä hŋquaqu, Mosisi iqutä Laisa iqutä, ätimäusinyä, Iqutä kukŋuä anä ätmiŋuwi. 31 Iquaqu Goti Hanjuwä Iqueqä we-huŋqetä ätimävi, Jisasi Iqutä kukŋuä anäŋi, Goti Hanjuwä Iqu ätukqä-ma, Jerusälemä du imäkätä, qua täu ävämetŋqeŋqä ätnmiŋuwi. 32 Iŋgaŋi Pitä iqutä, ämaqä huiziquaqutä quvaqä hiŋui haŋä ämipu hiqaqäŋqä iqämanmiŋuwi, yäuŋuä ipiyi, Jisasi Iqueqä huiwiuŋi we äunä, ämaqä hŋquaqu Iqutä tqäutaŋgä äquŋguwi. 33 E äqumbiyi, iquaqu Jisasi Ique äväma wenyäsinyä tii itqätaŋgiyäŋga, Pitä iqu Jisasi Ique tii ätukqe. “Naqä Iquki, ne täqi äpmeŋque, ii äŋguiqä. Ne aŋä wäŋqä hnjua maqänä mätanä. Hŋqu Tqäŋqä, hŋqu Mosisi iqueqäŋqä, hŋqu Laisa iqueqäŋqäuä” ätukqe. Pitä iqu iiŋä ätuätäqä-qe, iqueqä-kiuäŋi kukŋui äkitaŋätiyä-qe, iqu maqŋqä emiŋqe.
34 Pitä iqu kukŋuä yqänä tätqätaŋga, qaquvqä hŋqu ätimäuqe, iquauŋi haqeqi äpatqäkqe. Iiŋä wimeqaŋga, iqua zä ikuwi. 35 Iŋgaŋi qaquvqä yäpä imdaŋi, maŋä tii ätukqe. “Ämaqä Tqu, Nyaqä Ymeqeqä. Nyi ae ätekqä-queqä. He Ique qätä wipiyä” ätukqe. 36 Maŋä qäpu tqaŋgqetäŋi, Jisasi Iqu kiqä-kiuänä äyä pmetaŋgi äquŋguwi. Iŋgata tiiŋi, iqua nätmatqä hiŋuä e äquŋguwiŋqe, ämaqä hŋque awä mätquä da imiŋuwi.
Jisasi Iqu, ymeqä qokä dŋä quvqä-täŋä hŋque, äŋguä iwimäkkqeŋqä Matiu 17:14-21; Makä 9:14-29
37 Awiŋgaŋi, qu qoqoŋä iu ävämaŋi, qokä-apäkä kuapänä Jisasi Iqutä hänaqä awä iqi ämiŋguwi. 38 Ämimbiyi, quvaqä awä iqisaŋi, ämaqä hŋqu tääqä tii ätukqe. “Näqŋqä-vqä Iquki, nyi ymeqä kiuänäŋä-täŋunä etaŋgi, Si ique hiŋuä qundŋqä yatŋqä yäŋänäqŋqä äkiyqänä. 39 Dŋä quvqä hŋqu, iqueqä äwqä yäpä imä äpaquvätä, zääqä yäŋänäqŋqä ätätŋqeqä. Dŋä iqu imäkqaŋgi, iqu yäuŋuä-yäuŋuä itä, makusewä iqueqä maŋita ätimäutŋqeqä. Dŋä iqu ‘maqänä mävämeqä imä’ kŋuä vqaŋgi äpakänä äpme, iqueqä huiwiu quvqä imäkätŋqeqä. 40 Iiŋqe, nyi Tqä ämaqä wäuŋuäŋqä ämotquetqäŋä iquau, dŋä quvqä huätä dowatpŋqä yatŋqä yäŋänäqŋqä ae ävqeqä. Iŋäqe, iqua änä mimäkqä da iquwiqä” ätukqe.
41 I tquaŋga, Jisasi Iqu kimaŋi, tii ätukqe. “Ämaqä täŋga äpmeŋuwä iquenä, he quuvqä maeqiyqä itqäŋuwiqä. Hiqä kŋuä indqäŋqetä, suqetäŋi, jänä hmanjqä. Nyi hesä anäŋi, squäŋgaŋqä pmetmqe? Hiqä quuvqä heqiyqe, yäŋänäqŋqe, squäŋga imäkmbnuwäŋqäwä? Tqä ymeqe, ätuma biyä” ätukqe.
42 Iŋgaŋi, ymeqä iqu äpätqätaŋga, dŋä quvqä iqu ique qua mäŋi mamäuqaŋga, ymeqä iqu yäuŋuä-yäuŋuä ikqe. E iqaŋga, Jisasi Iqu dŋä quvqä ique kukŋuä yäŋänäqŋqä ätuätä, ymeqä ique äŋguä iwimäkätä, kanique aŋgi äwikqe. 43 Iŋgaŋi, qokä-apäkä eeqänäŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä yäŋänäqŋqeŋqä yäuŋuä ikuwi.
Jisasi Iqu, äpäkonäniŋqä aŋgi ätukqeŋqä Matiu 17:22-23; Makä 9:30-32
Iiŋä ipiyi qu, Jisasi Iqu wäuŋuä eeqänäŋä imäkmiŋqeŋqä kŋuä kuapä indqänätqätaŋguwäŋga, Iqu Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquau, tii ätukqe. 44 “He kukŋuä tqueŋi, qätä äŋguänä nyipiyä. Ämaqe, qu Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqueŋi, ämaqä hŋquauqä hipa du wipŋqäuä” ätukqe. 45 Kukŋuä iqueqä qakuiŋqe, Iqueqä ämaqä iqua maqŋqä emiŋuwi. Kukŋuä qakui, iquauŋqä zä witaŋgi, iqua näqŋqä äŋguä mämeqä imiŋuwi. Ique yatŋqä vqäŋqe, iqua zä ipu, yatŋqä mävqä ikuwi.
Qu, “Neyaqä awä iqisaŋi, yoqä naqä-täŋi tqukä?” ätŋguwiŋqä§ Matiu 18:1-5; Makä 9:33-37
46 Hea hŋqueŋi, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, kukŋuä yäŋänäqŋqä, “Neyaqä awä iqisaŋi, yoqä naqä-täŋi tqukä?” ätŋguwi.
47 Iiŋqe Jisasi Iqu, iquauqä kŋuä imŋi näqŋqä ae ämeqe, ymeqä wäŋqä hmbi ätuma äpäqe, Iqueqä-täŋä qäqiqi ätqätekqe. 48 I iäqe, iquau tii ätukqe. “Ämaqä hŋqu Nyinyqä-pqe kŋuä indqänätä, ymeqä tqu pqaŋgi yeeqä ävätmeqä-paŋä iiŋi, yeeqä inä änyiyätmetŋqe. Itaŋga ämaqä hŋqu Nyi äpqaŋgä yeeqä änyiyätmeqäqe, iqu Nyi änändowatkqä Ique-pqe, yeeqä inä ävqiyä. Ii tiinjqä. Heyaqä awä iqiŋi, ämaqä hŋqu iqueqä yoqe mändi äkittqänätä äpmamitätqe, iqu yoqä naqä-täŋä-quvi.”
‘Ämaqä ne hŋgisa minetqueqä iquwä iqua, neqä-quaiqä’ ätukqeŋqe* Makä 9:38-41
49 Iŋgaŋi Jonä iqu, Jisasi Iqueqä kukŋui qätä äwiyäqe, tii ätukqe. “Naqä Iquki, ämaqä hŋqu Tqä yoqä ätätä, dŋä quvqe huätä mamäuqaŋgi äqunanitaŋi, iqu ne qänaknä mäneyqä etaŋgi, ne iqueŋi, ‘Si iiŋi miqä panä’ ätququeqä” ätukqe.
50 I tquaŋga, Jisasi Iqu, “He ique pmua mimäkqä pambiyä. Ämaqä hŋqu hŋgisa metqueqä iqäqe, iqu hiqä-queqä” ätukqe.
Sämaliya pmeqä hŋqua, Jisasi Ique tuwä äwikuwiŋqä
51 Hea Jisasi Iqu qäukuä haqä yätuŋqä aŋgu yäniŋqä qäqi pätqätaŋgaŋi, Iqu Jerusälemä duŋqä wätŋqä kŋuä yäŋänäqŋqä indqäŋgqe. 52 Iŋgaŋi, Iqu ämaqä kukŋuä äma uwqä hŋquau, hiŋuiqä ändowatkqe. Iqua äupiyi, Iquenyqä nätmatqä nawenyä imäkpŋqä diŋqä, Sämaliya pmeqä iquauqä aŋä-himqä hŋque äpaqukuwi. 53 Äwimeqaŋguwäŋga, ämaqä iqi äpmamiŋuwä iqua, Jisasi Iqu Jerusälemäŋqä wätŋqeŋqä näqŋqä ämapiyi, Iqu iquauqä aŋä du wimetŋqä diŋqe, mäwiŋqä ikqe. 54 I iqaŋguwiŋqe, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquaqu, Jemisi iqutä Jonä iqutä, näqŋqä ämayi, Jisasi Ique tii ätukiyi. “Naqä Iquki, Si ye tääqä teŋqä äkiŋgiyä? Qäukuä haqä yätutaŋi, tä iwa äpätä, ämaqä täu tä nätŋqä diŋqäuä.”
55 I tquaŋgiyiŋqe, Iqu hiŋuä ämoqunätä, “Iiŋi matqä panyinyqä” ätukqe. 56 Iiŋä tquaŋga, qu aŋä-himqä huiziuŋqä äukuwi.
Suqä, Jisasi Ique qänaki wivändqeŋqä Matiu 8:18-22
57 Qu hänaqä awä iqi qaŋä wätqätaŋguwäŋga, ämaqä hŋqu, Jisasi Ique tii ätukqe. “Si aŋä-himqä eeqänäŋä iuŋqä uwqaŋgtqe, Nyi qänaki kivändmqänä.”
58 Jisasi Iqu kimaŋi, tii ätukqe. “Hiveqä hiqiyqä iqua, iquauqä aŋä-täŋiqä. Yŋŋä iqua, aŋä-täŋiqä. I etaŋgi, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu, Iqueqä aŋä hiqaqä wiqe, hmanjqä.”
59 Ämaqä hŋquququeŋi, Jisasi Iqu, “Si qänaki nyivändiyä” ätukqe.
I tquaŋga, ämaqä iqu, “Naqä Iquki, apique ganä qua qäyä mapteumqä, Si hiŋuinä ŋqänäwqatiyä” ätukqe.
60 I tquaŋgaŋi, Jisasi Iqu kimaŋi, tii ätukqe. “Qäyä eänä. Ämaqä ae äpäkombqä iqua, quwqä ämaqä pizqä iqueŋi, qua qäyä ptepŋqeqä. Si äwätnä, Goti Hanjuwä Iqunä miqeuŋqä, awä tuäkätŋqeqä” ätukqe.
61 Itaŋga ämaqä huiziqu, Jisasi Ique tii ätukqe. “Naqä Iquki, nyi qänaki kivändmqä etaŋgqä-qe, ŋqä ämaqä iquau yeeqä wimqä aŋämqä ganä umqe, Si hiŋuinä ŋqänäwqatiyä.”
62 Iqueŋi, Jisasi Iqu tii ätukqe. “Ämaqä hŋqu wäuŋuä imäkätäqäŋgaŋi, hea ique-ique iqueqä aŋämqä kŋuä yqänä vqaŋguti imitätqe, iqu Goti Hanjuwä Iqunä miqeuŋi, yätamäkqä änä mävqä yäŋqiyä” ätukqe.

*^ Matiu 10:5-15; Makä 6:6b-13

9:6 Matiu 14:1-12; Makä 6:14-29; Lukä 3:19-20

9:9 Matiu 14:13-21; Makä 6:30-44; Jonä 6:1-15

§9:17 Matiu 16:13-20; Makä 8:27-30

*9:27 Matiu 17:1-13; Makä 9:2-13

9:36 Matiu 17:14-21; Makä 9:14-29

9:43 Matiu 17:22-23; Makä 9:30-32

§9:45 Matiu 18:1-5; Makä 9:33-37

*9:48 Makä 9:38-41

9:56 Matiu 8:18-22