1 Iŋgaŋi aŋgumŋi, ämaqä kuapänäŋi Jisasi Ique äwimepu, ymisaŋä äŋqeŋqe aaŋqä etaŋgä, Jisasi Iqu, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquau tääqä ätuätumeqe, tii ätukqe. 2 “Ämaqä tä, Nyitä hiunji hŋquaqu-hŋque äpmeŋuwi, ga ymisaŋä bŋqä di aaŋqä etaŋgqeŋqä, Nyi quŋqä huäqä änuŋgiyä. 3 Iŋi Nyi, quwqä aŋämqä dä yqänä iqä ändowatmqe, hŋqua aŋä kiŋä-näunda äpquwä-qae, qaŋä änä mäwqä ipu, hänaqeuŋi dä päkombŋqäuä” ätukqe.

4 I tquaŋga, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, “Aŋä avqŋqä täqiŋi, ämaqä eeqänäŋä tä ymisaŋä bŋqe, ne äŋgi ämetanä vatuŋquäwä?” ätukuwi.

5 Jisasi Iqu iquauŋi, “He bretqe, äänä ämeŋäuä?” tquaŋga, qu kimaŋi, “Ne 7 ämeŋunä” ätukuwi.

6 Iŋgaŋi Iqu ämaqä eeqänäŋi, “Quamä pmapiyä!” ätuäqe, bretqä 7 iquau ämeqe, Goti Ique “äŋguiqä” ae ätuäqe, äqäyäkutätä, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquau äwikqe. Ävqaŋga, iqua ämaqeu yaŋä wipŋqä äma ikäkuwi. 7 Itaŋga qu hämapäkä wäŋqä hnjua qäsä ämamiŋuwi. Jisasi Iqu isuauŋqä, Goti Ique “äŋguiqä” ae ätuäqe, “Hämapäkä-pqä tä, qäsä yaŋä wipiyä” ätukqe. 8 Iŋi ämaqä eeqäŋi äwqä änäpäsäpu iqi änätqutekuwi, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, aquvä ämaqiyäpu, hiqokä-qa 7 ämamikuwi. 9 Ymisaŋä ii änmiŋuwä iqua, 4,000 iquayi. Ga Jisasi Iqu, quwqä aŋämqä ändowatkqe. 10 Iqu ae ändowatäqe, iŋga qäŋga Iqueqä ämaqä iquatä yimbaeu ikuapmäupiyi, qua Dalämanuta iuŋqä äukuwi.

11 Parisi hŋqua, Jisasi Ique äwimapiyi, Iqueqä kukŋui mändi kittqäpŋqä ipäqiyäpu, yamwiqä äväpu, tii ätukuwi. “Si nätmatqä ämaqä mimäkqänäŋi imäkätnä, Tquki eŋiŋqe, mänätquayä.”

12 I tquaŋguwäŋga, Jisasi Iqueqä äwqä imŋi, quŋqä haŋä-iqä ämetä, haaqä ätätä, “Ämaqä täŋga äpmeŋuwä ii, wäuŋuä imäkätnä ämänätquayä-qe, suŋqä dqäuä?” ätukqe. “Nyi he naqä-qakuä etqä. Iqua nätmatqä hui hiŋuä mäquŋquä ipnä.” 13 I ätuäqe, Iqu quŋi äväma, aŋgi yimbaeu ikuapmäuqe, eqä-huäŋä yätäqäŋgisaŋqä äukqe.

14 Iŋgaŋi Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, bretqä hui inä mämeqä, hui imäukuwi. Iutaŋi, qu yimbaeuŋi, bretqä hŋqunä ämapu äpmamiŋuwi.

15 Itaŋgaŋi Jisasi Iqu, “Parisi iquauqätä, Heroti iqueqätä, bretqä änyuämäwa peyqeŋqe, äŋguänä äminyäpu, wimasäpiyä” ätuätä, näqŋqä äwikqe.

16 I tquaŋga, iqua quwqä-quwä, “Ne bretqä aaŋqä etaŋgqueŋqä änatqiyä” ätŋgäukuwi.

17 Iqu, qu iiŋä tŋgaŋguwiŋqä, näqŋqä ämeqe, iquau yatŋqä äwikqe. “He ‘Ne bretqä aaŋqeqä’ ätŋguwi, suŋqä tqauä? He näqŋqä-pqä, ä kŋuä-pqe, mämeqä iquwätanä? Heqä kŋuä indqäŋqä iuŋi, kŋuä wäuŋui yasämä miqä da iqiyä? 18 He hiŋuä-täŋä eŋuwi, hiŋuä mäquŋquä ipu, qätä-täŋä eŋuwi, qätä mäwiyqä ipu, kŋuä äpakänäŋi mämeqä iquwi, ii suŋqäwä? 19 Nyi bretqä hipa hŋgi eeqä, 5,000 iquauŋqä äkutkqe, ga änätqutekuwi, he qa naqä maŋgui, äänä ämamikuwäwä?”§Makä 6:43 ätukqe.

Iqua, “Ne qa 12 ämamikqueqä” ätukuwi.

20 Itaŋi Iqu, “Ga Nyi bretqä 7, ämaqä 4,000 iquauŋqä äkutkqä, änätqutekuwi, hiqokä-qa maŋgui, äänä ämamikuwäwä?”*Makä 8:8 ätukqe.

Qu, “Ne qa 7 ämamikqueqä” ätukuwi.

21 Ga Iqu, “He iiŋqe, näqŋqä mämeqä yqänä itqäŋäuä?” ätukqe.

22 Itaŋgaŋi iqua aŋä-himqä Betsaitä qe ätimäukuwi. Iqiŋi, qu ämaqä hiŋuä quvqä hŋque, Jisasi Iqueŋqä ätuma ätimäupiyi, “Iyää, Jisasi Iquki, tqä hipae itmaqiyä” ätukuwi.

23 I tquaŋguwäŋga, Jisasi Iqu, ämaqä iqueŋi, a ämasqäŋga, aŋä himqä yäpaqä mängisa ätuma äwäqe, iqueqä hiŋuiu makukuä äwqutäqe, hiŋuä-huiwiu itmaqiyätä, yatŋqä äwikqe. “Si nätmatqä hui hiŋuä äqunäŋinyä?”

24 Iqu hiŋuä äqänäqe, “Ŋŋqä, nyi ämaqä hui qaŋä ikiqaŋgä äqunmä-qe, quŋi ätnäŋäqi mäquŋquä eŋänä. Qu zä eŋqä-paŋä-qua etaŋgä äqunäŋänä” ätukqe.

25 I tqaŋga, Jisasi Iqu, Iqueqä hipae, ämaqä iqueä hiŋuä-huiwä iu itmaqiyqaŋga, iqueqä hiŋui hämänä äqänätä, äŋguä ätimäuqaŋga, iqu nätmatqä eeqänäŋi, ätnäŋäqi äquŋgqe. 26 Itaŋgaŋi Jisasi Iqu ämaqä iqueŋi, “Si aŋä-himqeuŋi mäpaquvqä, tqä aŋiuŋqä jänä uvä” ätukqe.

27 Itaŋi Jisasi Iqutä, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquatä, aŋä wäŋqä, aŋä-himqä Sisariya-Pilipai iu mätnätaŋgqeuŋqä äukuwi. Hänaqä äwäpiyä nämŋi, Iqu quŋi yatŋqä äwikqe. “Ämaqe, Nyiŋqe, tqueqä ätätqäŋuwäwä?”

28 Iqu yatŋqä ii vqaŋga, iqua tii ätukuwi. “Ämaqä hui Sinyqe, ‘Jonä asŋä-qäyqä iqueqä,’ hui, ‘Laisa iqueqä,’ itaŋga hui, ‘hiŋuä-tqä-queqä,’ ätätqäŋuwiqä” ätukuwi.

29 Iqua iiŋä tquaŋguwäŋga, Iqu iquauŋi yatŋqä tii äwikqe. “Hiyaqä kŋuä duŋi, Nyi tquŋgä?”

Iqu i tquaŋga, Pitä iqu, “Si Kraisi ne äminesŋqä, Goti Iqu atäuŋuä äkikqä Iqukiyqä” ätukqe.

30 Iŋgaŋi Iqu, quŋi, “He Nyiŋqe, ämaqeuŋi awä mätquä pampiyä” ätätä, kukŋuä yäŋänäqŋqä ätukqe.

31 Ii ätuäqetaŋi, Jisasi Iqu, iquau näqŋqä änyä-häŋä hui ävätä, tii ätukqe. “Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu, haŋä-iqä kuapänä meniqeqä. Itaŋga ämaqeu miqä iquau, hiqäva-imäkqä naqä iquau, itaŋga kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä-pqä iquau, Iqueŋi pizqä päsqaŋguwäŋga, Iqu hea hŋquaqui-hŋque äwiqe, aŋgumä vauniqeqä” ätukqe.

32 Jisasi Iqu eeqäpnä ätnäŋä iqi tquaŋga, Pitä iqu Iqueŋi, haqä nänä ätuma äwäqe, “Si kukŋuä iiŋi, awä matqä panä. Ii quvqeqä” ätukqe.

33 Pitä iqu i tquaŋga, Jisasi Iqu yakmbä iqe, Iqueqä ämaqä iquau äqunä, Pitä iqueŋi, maŋä mi äminyätä, “Setänä, Goti Iqutä mäkä-huŋqä iquki, hoptäwä manyqä, qänaki nyi! Tqä kŋuä indqäŋqe, Goti Iqueä ma, ämaqä iquauqeqä” ätukqe.

34 E ätuäqe, Iqu, ämaqeutä, Iqueqä ämaqä iquautä tääqä ätuätumeqe, tii ätukqe. “Ämaqä hŋqu Nyi qänaki nyivändätŋqä etaŋgutqe, iqu, iqueqä-kiuäŋqä kŋuä mämeqä, iqueqä zä-huätati huŋqe ämetä, Nyi qänaki nyivändänä. 35 Ii tiiŋiqä. Ämaqä hŋqu, iqueqä häŋä-pmeqe a yäŋänäqŋqä äkiqätmitätqe, qui imäknäniqeqä. Iŋäqe ämaqä hŋqu, Nyinyqätä, kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋiŋqätä, kŋuä indqänätä, iqueqä häŋä-pmeqe ävquatämämitätqe, iqu häŋä pmetäniqeqä. 36 Itaŋga ämaqä hŋqu, nätmatqä qua täutaŋi eeqä ämetä, äpäkoŋgqe, iqueqä nätmatqä eeqänäŋä iiŋi, yätamäkqä äänä väniqiyä? 37 Itaŋga ämaqä hŋqu, iqueqä quuvqe aŋgumä metŋqe, squäsua väniŋqäwä? 38 Itaŋgaŋi, apäkä, qokique äväma qaŋä hiŋgi qŋqä eŋqä-paŋä iiŋi, ämaqä täŋga äpmeŋuwi, asä e imäkäpu, Goti Iqueŋi tuwä äväpu, suqä quvqä imäkätqäŋä. Iŋi, ämaqä hŋqu qutä anä äpme, Nyiŋqätä, Nyaqä kukŋuiŋqätä womba wiŋgaŋgutqe, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu, Kaniqueä yäŋänäqŋqä motqueqä di ämetä, Goti Iqueqä eŋätqä iquatä äppqäŋgaŋi, Iqu ämaqä iquenyqä womba yäniqeqä” ätukqe.