1 Iŋgaŋi Parisi hŋquatä, ämaqä kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä hŋquatä, qu Jerusälemä iu ävämaŋi, Jisasi Iquenyqä äquveppiyi, yatŋqä tii qe äwikuwi. 2 “Äänä etaŋgikä? Tqä ämaqä wäuŋuäŋqä ämotquetqäŋä iqua, suqä atqä-awäka änätapukuwi, qu qui imäkätqäŋuwiuä. Qu buayä bŋqäŋgaŋi, hipa asŋi eqä akiyä iŋqä du,†Quwqä suqä asŋä-qŋqe, tiinji. Qu eqä akiyä iŋqä ämepu, hipa iu hiŋgi equatembŋqäuä. ganä maqŋqä, hipa kiyä mätqetä änätqäŋuwiuä.”

3 Jisasi Iqu iquauŋi kimaŋi tiiŋä ätukqe. “Änääŋäŋqäwä? Hiqä-hiuäŋi, he Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuä-suqä iuŋi ävasäupu, hiqä suqä iuŋi qänaknä itqäŋuwiuä. 4 Goti Hanjuwä Iqu kukŋuä hŋquaqu tii ätkqeqä. ‘Si tqä tniquetä, tnäwqätä, kukŋuä qänaknä itnä, yäpä iqinyä isŋqeqä.’‡Aŋgumä Itmakqä 20:12; Kukŋuä-suqä 5:16 Itaŋga ‘Ämaqä hŋqu kiqä kaniqueŋqätä, känäuŋqätä, kukŋuä quvqä ätätqe, qu iqueŋi pizqä päkpŋqeqä.’§Aŋgumä Itmakqä 21:17; Hiqäva-imäkqä 20:9 5-6 Goti Iqu iiŋä ätkqä-qe, he tii tquenjqä. Ämaqä hŋqu iqueqä käniquesä känäutäŋi, ‘Nätmatqä nyi yätamäkqä qemätmä ämeŋqe, nyi Goti Hanjuwä Ique wimqä a ae ätäuqeqä’ ätuätqe, ämaqä iqu kaniqueqätä känäwqätä, yäpä iqi itä mävqä yäŋqiyä. Suqä iiŋä dutaŋi, he Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋui mändi äkittqiyäpu, hiqä taqä-tawäkauqä suqe, haqeqä ävauqumuatätqäŋäuä. 7 He wopqä ipu, kukŋuinä tqä-quenjqä! Hiŋuä-tqä Asayä iqu hiqä suqä iiŋqe, atäuŋuä qäyunä itä, tiiŋä ätkqe.

10 Iqu iiŋä ätuäqetaŋi, qokä-apäkä iquauŋi, tääqä ätuätumetä tiiŋä ätukqe. “He qätä änyiyäpu, kŋuä äŋguänä indqämbiyä! 11 Nätmatqe ämaqä hŋqueqä maŋä iu äpaquvqe, ii ämaqä iqueŋi Goti Iqueqä hiŋuä iqiŋi kiyä mätqä mimäkqä iqiyä. Oeyqä. Ämaqä kiyä mätqä imäkqe, nätmatqä maŋä iuta ätimäutä awä ätqe, ii qäqunänjqä” ätukqe.

12 Qänakndaŋi wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua äppiyi, Jisasi Ique tiiŋä ätukuwi. “Parisi iqua, Saqä kukŋui qätä äkipiyitaŋi, qu äwqä quvqä äwiŋgqeŋqe, Si näqŋqä ae eäŋätanä, änäändanä?”

13 Itaŋi Iqu kimaŋi tiiŋä ätukqe. “Ŋqä Apiqu Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqu wäuŋuä-täŋueqä. Itaŋga nätmatqä eeqänäŋä Iqu vowä mikqä ikqä iuŋi, hukä qäsä äyauniqeqä. 14 Ämaqä tquauŋqe, he äwäwa miqä pambiyä. Iqua hiŋuä pisqä epu, hiŋuä pisqä hŋquau-mända hänaqä ämotquetqäŋuwä-paŋiqä. Hiŋuä pisqä hŋqu, hiŋuä pisqä hŋque-mända hänaqä motquamätä itqe, qäquaqu qua hovqä iu quanŋä päkinyiyäŋqinyqä.”

15 Itaŋi Pitä iqu Jisasi Iqueŋi tiiŋä ätukqe. “Kukŋuä ktqä kiqä quatiŋqe, awä natiyä.”

16 Jisasi Iqu kimaŋi, “Iŋi suŋqäwä? He kŋuä mämeqä iquwätanä?” ätukqe. 17 “Tiiŋiŋqä he maqŋqätanä? Nätmatqä eeqänäŋi, maŋä iu äpaquvätŋqe, ii tuqä iuŋqä äwitä, iqisaŋi zä-aŋä buŋqä äquveqänä. 18 I etaŋgi nätmatqe, maŋä iqu awä ätätŋqe, ii kŋuä indqäŋqä iutanjqä. Nätmatqä ämaqeu, Goti Iqueqä hiŋuä iqi kiyä mätqä imäkätŋqe, ii qäqunänjqä. 19 Nyi ‘kŋuä indqäŋqä iutanjqä’ etqe, ii suqä tiiŋiŋqä ätqä. Kŋuä indqäŋqä quvqä, suqä ämaqä pizqä päsqä, huiziqueqä apäkäŋqä iqä, huiwä yaŋä hiŋgi iŋqä, quwä-meqä, kukŋuä mitqeta quaŋgä-tqä, itaŋga hŋquauŋqä kukŋuä quvqä tqä, iquayi. 20 Suqä tqua ämaqä iuŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä hiŋuä iqiŋi kiyä mätqä imäkätqänä. Itaŋgi ämaqä hŋqu hipa asŋä maqŋqä buayä äŋgqäqe, suqä iiŋi, ique kiyä mätqä mimäkqä iqiyä” ätukqe.

21 Jisasi Iqu iqi ävämaŋi, aŋä-himqä Tayätä Saitonätä ämätnäŋqä-täŋä iŋginyqä äukqe. 22 Apäkä hueqä-himqä Kenanätaŋä iqi äpmamiŋqä hui, ii äpätä tääqä tiiŋä ätukqe. “Naqä Iqukiyä, Dewiti iqueqä kawiquki, dŋä quvqä hŋqu nyaqä ymeqä apäkä hmbi qui imäkätqäuä. Si nyinyqä qeqä kimänänä” ätukqe.

23 Itaŋgi Iqu iiŋi, kimaŋi hui mätquä ikqe. Itaŋga Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua äpäpu, Iqueŋi tii ätukuwi. “Apäkä ne änavändä, tääqä ätqapätŋqä täsiiŋi, huätä dowatiyä.”

24 Itaŋi Iqu kimaŋi tiiŋä ätukqe. “Goti Hanjuwä Iqu, Nyi Israitqä iquaunä yätamäkqä wimqä änändowatkqe. Qu sipsipqä hänaqä qäyunäŋiŋqä maqŋqä eŋqä-paŋä-qua etaŋgä.”

25 I tquaŋgi äwiyäqe, apäkä ii Iqu-täŋä qäqi äpätä, qoŋä äusäuepätä, “Naqä Iqukiyä. Si nyi yätamäkqä nyiyä” ätukqe.

26 Iiyqä kukŋui, Iqu kima tii ätukqe. “Ne ymeqä iquauqä buayi ämetanä, hiveqä iquau-mända vatuŋque, ii qäyu manä.”

27 Itaŋgi apakä ii, “Naqä Iquki, Si naqä-qakuänä ätnyä” ätukqe. “Itaŋgi buayä hituŋuä hnjua, quwqä kaniqueqä hevqä iuta qua iqi ätiväutqe, hiveqä iqua pänaŋqä ipu, ämambŋqäuä.”

28 Jisasi Iqu kukŋuä tä qätä äwiyäqe, Iqu kimaŋi tii ätukqe. “Tqä quuvqä heqiyqe, naqänäŋiqä. Nätmatqä si äkiŋgqe, äkimeŋqiyä.” Asäŋgaŋi iiyqä hitqä ii, äŋguä qe imäŋgqe.

29 Jisasi Iqu aŋä iuŋi ävämaŋi, eqä-huäŋä Galili maŋä iuŋqä äpäquveqäkqe. Iqisaŋi Iqu qoqoŋä yätuŋqä äyätä, iqi äpmamiŋqe. 30 Iqu iqi pmetaŋga, qokä-apäkä kuapänäŋi, qu yukä quvqä iquautä, hiŋuä pisqä iquautä, yukä ŋŋuä iquautä, maŋä matqä iquautä, itaŋga ämaqä täŋä-yaqä-täŋä kuapänäŋä iquauŋi, Iqueŋqä ätuma äpkuwi. Äwimapiyi, qu Iqueuä yukä-täŋä qäqi pmuateqaŋguwäŋga, Iqu iquauŋi äŋguä imäkkqe. 31 Itaŋi ämaqe, qu maŋä matqä iqua kukŋuä tqaŋgä, yukä quvqä iqua äŋguä imäŋgaŋgä, yukä ŋŋuä iqua qaŋä uwqaŋgä, hiŋuä pisqä iqua hiŋuä qäŋgaŋgä, hiŋuä äquŋguwi. Hiŋuä iiŋä äqumbiyitaŋi, qu yäuŋuä ipu, “Täukueqä” ätäpu, Goti Hanjuwä Israitqä iquau Miqä Iqueqä yoqe, haqeqä ämamäukuwi.

32 Hiunji hŋquaqui-hŋque ae äpäwqaŋga, Jisasi Iqu Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquauŋi, tääqä ätuätumetä, tiiŋä ätukqe. “Nyi qokä-apäkä täuŋqe huäqä änuŋgiyä. Qu Nyitä hiunji hŋquaqui-hŋque äpmequwi, buayi hmayqä. Buayä dä qäsä dowatmqe, hänaqä awä ipe popo ipu päkŋqeŋqe, Nyi manyiŋqä iqiyä” ätukqe.

33 Iqu e tquaŋga, iqua kimaŋi ätukuwi. “Täqiŋi aŋä avqŋqä eäŋqe, ämaqä kuapänäŋä tiiŋä du ymisaŋä vatuŋquä diŋqe, ne bretqe äŋgisa metuŋquäwä?”

34 Itaŋga Iqu yatŋqä tii äwikqe. “He bretqe, äänä meŋäuä?”

Itaŋi iqua, “Ne bretqe, 7 hŋquatä, hämapäkä wäŋqä hnjuatä ämeŋunä” ätukuwi.

35 I tquaŋguwäŋga Iqu qokä-apäkä iquauŋi, “Qua iqi quamä pmapiyä!” ätukqe. 36 Iŋgaŋi Iqu bretqetä, hämapäkitä ämeqe, Goti Hanjuwä Ique “äŋguiqä” ätuäqe, äkutätä, itaŋi wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquau qe äwikqe. Itaŋgaŋi iqua ämotaupiyi, ämaqä iu qe äwikuwi. 37 Qu eeqäŋi äwqä änäpäsäpu, iqi änätqutekuwi, iqua hiqokä-qa 7 ämamikuwi. 38 Qokä iqua buayä äŋguwi, kuapänäŋi 4,000. Apäkiutä ymeqeutäŋi, a matäuqä ikuwi. 39 Itaŋi Jisasi Iqu qokä-apäkä iu ae ändowatäqe, Iqu yimba iu ätkamäutä, Makändanä iuŋqä äukqe.