9
1 Iŋgaŋi Jisasi Iqu quŋi, “Nyi naqä-qakuä etqä. Ämaqä täqi tä ätqäuŋuwä hŋqua, mäpäkoŋqä, häŋä yqänä äpmapiyäŋgaŋi, Goti Iqunä miqe, Iqueqä yäŋänäqŋqetä äpqaŋgutqe, hiŋuä qumbnuwiqä” ätukqe.
Jisasi Iqueqä huiwi, huitaŋä iŋgqeŋqä*Matiu 17:1-13; Lukä 9:28-36
2 Hiunji 6 ae äpäwqaŋgaŋi, Jisasi Iqu, Pitä ique, Jemisi ique, itaŋga Jonä ique itmeqe, qoqoŋä quäuqä hŋqueŋqä ätuma ekqe. Iqiŋi iquauqä-quwänä äpmamiŋuwi. Iquauä hiŋuä iqisaŋi, Jisasi Iqu huiwä huitaŋä iŋgqäqe. 3 Iqueqä qäki, we-huŋqä aaŋä qäpaiqänäŋä äyämiŋqe. Ämaqä qua täutaŋä hŋqu, ämuasmäŋqä qäpaiqä iiŋä eŋqä-pa timäutŋqe, änä mimäkqä yänä. 4 Iŋgaŋi iqua, Laisa iqutä, Mosisi iqutä, iquaqu, Jisasi Iqutä anä ätqäunyä, kukŋuä tätqätaŋgä äquŋguwi. 5 Ii äqunäpiyiŋqä, Pitä iqu Jisasi Iqueŋi, “Ämotqueqä Naqä Iquki, ne täqi äpmeŋque, ii äŋguänäŋiqä. Ne ittäŋä aŋä hŋquaqu-hŋque mätatuŋqueqä. Hŋqu Tqäŋqä, ŋŋ hŋqu Mosisi iqueqäŋqä, itaŋga hŋqu Laisa iqueqäŋqänänyä” ätukqe. 6 Pitä iqu kukŋuä ii ätukqe, iqua zä kiiŋä ipu, ga iqu kukŋuä äänä täniŋqe, kŋuä yasämä mäwimeqä iqaŋgi, ii ätkqe. 7 Iŋgaŋi qaquvqä hŋqu äpäqe, iquauŋi äpatqäkqe. Iwä qaquvqä iqueuä yäpä imdaŋi kukŋuä hŋqu tii ätkqe. “Tä Ŋqä Ymeqä aaŋä kiiŋa änyinätŋqä Iqueyqä. Iqueqä kukŋui qätä wipiyä.” 8 I tqaŋgi äwipiyi, qu hiŋuä qävqä ikuwi, ämaqä aaŋqä eä, Jisasi Iqunä qutä tqäutaŋgi äquŋguwi.
9 Qu qoqoŋä yätuta äpäpiyäŋgaŋi, Jisasi Iqu iquauŋi, “Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu häŋä vauniqäŋgaŋqe, hiqä hiŋuitä äqunäŋuwiŋqe, ämaqeuŋi, awä mätquä pambiyä” ätukqe. 10 Qu, Iqu tquaŋgqä-pa, awä matqä ipu, yatŋqä tii iŋguwi. “Häŋä vauqe, ii squäwä?”
11 Itaŋga qu Iqueŋi, yatŋqä tii äwikuwi. “Kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iqua, ‘Laisa iqu-ganä päŋqiyä-qe’ suŋqä tätqäŋäuä?”
12 I tquaŋguwäŋga, Jisasi Iqu, “Ii naqä-qakuänäyi. Laisa iqu-ganä äpätä, nätmatqä eeqänäŋi, aŋgumä äŋguä imäkäŋqiyä. Iŋä-qe, Goti Iqueqä bukä iuŋi, ‘Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqueŋi, qu himä-wiuŋqä kiiŋä äväpu, täŋä-huŋqä kuapänä meniqeqe,’ tuwaŋuä iiŋi, suŋqä ätä äqänänä?” ätukqe. 13 “I etaŋgi Nyi he tiiŋä etmqe. Laisa iqu ae äpkqe. Ga Goti Iqueqä bukiu äqänäŋqä-pa, qu quwqä äwiŋqeunä ipu, suqä quvqä huitaŋä-huitaŋä itquakuwiqä” ätukqe.
Jisasi Iqu, ymeqä qokä dŋä quvqä-täŋä hŋque, äŋguä iwimäkkqeŋqä†Matiu 17:14-21; Lukä 9:37-43a
14 Iqua äppiyi, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä huizi iquau wimapŋqä ipiyäŋgaŋi, ämaqä kuapänäŋi, iquau äpputmäupu, ga kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä hŋqua, iquauqä kukŋui mändi kittqäpŋqä itqätaŋgä äquŋguwi. 15 Ämaqä eeqänäŋi, Jisasi Iqu äpqaŋgi äqumbiyäŋgaŋi, yäuŋuä ipu, Iquenyqä maqänä äupiyi, yeeqä äwikuwi.
16 Iŋgaŋi Iqu quŋi, yatŋqä tii äwikqe. “He iquatäŋi, maŋä-mäkä suŋqä äunätqäŋäuä?”
17 I tquaŋga, ämaqä hŋqu ämävauqe, “Näqŋqä-vqä Iquki, ŋqä ymeqä dŋä quvqä ätqäuä kukŋuä matqä itqätaŋgi, Sinyŋqä ätuma äpqänä. 18 Dŋä quvqä iqu iqueŋi, ppqä yätŋqä imäkätä, qua iqi ämatnmäutŋqe. Ga, iqu makusewä kuä äsätä, hiquaŋi maŋgtäsqukuä ämäuqe, yukä hipa woä äwimäutŋqe. Iiŋä etaŋgi nyi, Tqä wäuŋuäŋqä ämotquetqäŋä iquauŋi, huätä mamäupŋqä yatŋqä vqaŋga, iqua iiŋi änä mimäkqä iqäuä” ätukqe.
19 I äwiyäqe, Jisasi Iqu iquauŋi, “He ämaqä quuvqä maeqiyqä tquenä! Nyi hesä anäŋi, squäŋgaŋqä pmamqäwä? Ä, hesaŋi haŋä-iqe, squäŋgaŋqä meqämqäwä?” ätuätä, tii ätukqe. “Ymeqä iqueŋi, ätuma bpiyä.”
20 I tquaŋga, qu ymeqä iqueŋi, Iquenyqä itmeqaŋguwäŋga, dŋä quvqä iqu, Ique hiŋuä äqunäqäŋgaŋi, ymeqä iqueŋi ppqä yätŋqä imäkqaŋga, ymeqä iqu qua iqi äpäknäqe, iqueqä maŋi makusewä kuä äsätä, qua iqi huaqä-huaqä ikqe.
21 I iqaŋga, Jisasi Iqu kanique, yatŋqä tii äwikqe. “Ymeqä tqueŋi, äkŋgata ti äwimakqäwä?”
Kimaŋi, “Däŋäŋga äwimakqeqä” ätukqe. 22 “Dŋä quvqä iqu, ymeqä ique pizqä päsätŋqe, tä iu ämävetä, ä eqä du ämäyetä, ii iqa äwätŋqe. Itaŋgi Si nätmatqä hui yätamäkqä iqä-täŋä eŋi, yenyqä huäqä kuŋgaŋguti, yätamäkqä yeyä” ätukqe.
23 I tquaŋga, Jisasi Iqu iqueŋi, “Si ‘Yätamäkqä iqä-täŋä eŋiuä’ ändŋi, suŋqä ändnyä? Quuvqä eqiyätquŋuwä iqua, nätmatqä eeqä timäutŋqä imäkpŋqäuä” ätukqe.
24 I tquaŋganä, kaniqu maŋä yäŋänäqŋqe, “Nyi quuvqä eqiyäŋqä-qe, Si nyi äwa iqeuŋi, yätamäkqä nyisŋqä äktqänä” ätukqe.
25 Iŋgaŋi, Jisasi Iqu ämaqä kuapänäŋi tnäŋä pqaŋgä äqunäqe, Iqu dŋä quvqä iqueŋi, “Dŋä quvqä kukŋuä matqä, qätä mäwiyqä imäkqä iquki, nyi si, ymeqä iquesa täŋgi huätä ätimäutnä, ga aŋgi mäpaquvqä isŋqä äktqänä” ätukqe.
26 I tquaŋga, dŋä quvqä iqu zääqä ganä ätäqe, ymeqä iqueŋi ppqä yäŋänäqŋqä yätŋqä iwimäkäqe, huätä ätimäukqe. Itaŋga ymeqä iqu pizqänäŋä-qu witaŋga, ämaqä kuapänäŋi, “Ymeqä iqu näwi äpäkonä äwinä” ätukuwi. 27 I witaŋga, Jisasi Iqu iqueqä hipaeu a ämaqätätä, pämä vauqumuatqaŋga, iqu pämä ätqäukqe.
28 Qänakŋi, Jisasi Iqu aŋä iu pmetaŋgaŋi, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, quwqä-quwänä anä äpmapu, “Ne dŋä quvqä iqueŋi, huätä mandowatqe, suŋqä iququwä?” ätuäpu, yatŋqä äwikuwi.
29 Iwä, Iqu iquauŋi, “Dŋä quvqä tiiŋi, nätmatqä huisä mändowatqä, kiqä Goti Iquenyqä tääqä ätäpiyä iutanänjqä” ätukqe.
Jisasi Iqu, “Äpäkonätmä, vaumniŋqeqä” aŋgi ätkqeŋqä‡Matiu 17:22-23; Lukä 9:43b-45
30-31 Qu iqi ävämaŋi, qua Galili iuŋi jänä ämäwqätäukuwi. Iŋgaŋi Jisasi Iqu, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquaunä näqŋqä vätŋqä wiŋgaŋgi, Iqu ämaqe, Iquenyqä “Iqiyqe” näqŋqä mapŋqä diŋqe, mawiŋqä ikqe. Iqu iquauŋi tii ätumiŋqe. “Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqueŋi, itumepu ämaqä iquauä hipa iu wipnuwiqä. Itaŋga qu Iqueŋi pizqänä päkpnuwiqä. Hiunji hŋquaqu-hŋque ae äpäwqaŋgaŋi, Iqu aŋgumä häŋä vauniqeqä” ätukqe. 32 Iqu kukŋuä ii tquaŋgqeŋqe, iqua näqŋqä mämeqä qäyä ipu, ga zä wiŋgaŋgqeutaŋi, Iqueŋi yatŋqä mävqä ikuwi.
Qu, “Neyaqä awä iqisaŋi, yoqä naqä-täŋi tqukä?” ätŋguwiŋqä§Matiu 18:1-5; Lukä 9:46-48
33 Iqua Kapänamä ätimäupiyi, aŋiu äpmapiyäŋgaŋi, Jisasi Iqu iquauŋi, “He hänaqä dutaŋi suŋqä ätŋgapätqäŋuwäwä?” ätuätä, yatŋqä äwikqe. 34 I tquaŋga, iqua hänaqä dutaŋi, “Nyi naqeqä, nyi naqeqä” ätŋgapkuwä etaŋgqeŋqä, kukŋuä hui kima mätquä äpmamiŋuwi.
35 Iqu quamä ae äpmeqetaŋi, 12 iquau, “Eä-embiyä!” ätuäqe, tii ätukqe. “Ämaqä hŋqu naqä-pmeqäŋqä wiŋgaŋgutqe, iiŋä iqu eeqänäŋä iquauqä yäpakä, itaŋga iquauqä wäuŋuä-wiyqä hetŋqeqä” ätukqe.
36 I ätuäqetaŋi, Iqu ymeqä wäŋqä hmbi itumeqe, iquauä awä iqi ätquteäqe, ymeqä iqueŋi atukuä ämaitä, iquau tii ätukqe. 37 “Ämaqä hŋqu ymeqä wäŋqä hmbiŋi, Nyiŋqä kŋuä äme, yeeqä itumeqäqe, iqu Nyi indmeqiyä. Itaŋga Nyi indmeqäqe, ii iqu Nyinä mindmeqä iqiyä. Iqu Nyi änändowatkqä Ique, inä itumeqiyä” ätukqe.
‘Ämaqä ne hŋgisa minetqueqä iquwä iqua, neqä-quaiqä’ ätukqeŋqä*Lukä 9:49-50
38 I tquaŋga, Jonä iqu Jisasi Iqueŋi, “Näqŋqä-vqä Iquki, ämaqä nesä anä mikiqä itŋqä hŋqu, saqä yoqeta dŋä quvqä huätä dowatqaŋgi äqunätanä, ne iqueŋi, ‘Iiŋi mimäkqä panä!’ ätukqueqä” ätukqe.
39 Jonä iqu i tqaŋga, Jisasi Iqu, “He ique pmua mimäkqä pambiyä” ätukqe. “Ämaqä hŋqu, nätmatqä ämaqä mimäkqänäŋä di, Nyaqä yoqeta imäkqä iqu, Nyiŋqä kukŋuä quvqä di maqänä matqä yäŋqiyä. 40 Ämaqä ne hŋgisa minetqueqä iquwä iqua, neyaqä-quayqä. 41 Nyi naqä-qakuä etqä. He Kraisi Ique qänaki vändqä-quenä etaŋguwiŋqä, ämaqe, he eqä-häki, ämbŋqä etapquwi, qu hiŋgi metapqä iqä. Qu Goti Iquesaŋi, äŋgui ämapnuwiqä” ätukqe.
Suqä quvqe, quuvqä heqiyqe qui imäkqeŋqä†Matiu 18:6-9
42 “Ymeqä Nyinyqä quuvqä eqiyätŋqä täutaŋä hmbu, ämaqä hŋqueuä suqä imäkqaŋgqä iu hiŋuä äqunätä, asä iiŋä imäkätä quanŋä päkŋgaŋgutqe, ämaqä suqä ipäqiyqä iqueŋi, haŋä-iqä naqänäŋi wimenä. Ämaqä hŋqua hikä naqänäŋä hŋqu ämepu, iqueqä hiiŋuä-qo iu guä äkiqiyepu, eqä-huäŋä bu tnämäueqaŋgpqe, ii haŋä-iqä naqä-qe, huizique mämäwqätäuqä yäŋqiyä” ätukqe. 43-44 “Tqä hipa hŋqu suqä quvqeuŋqä äkiyqiyäma uwqaŋgutqe, huätä täwisŋqe. Si iiŋä iŋi, häŋä hea ique-ique pmeqe ämatŋi. Iiŋä miqä isqe, hipa qäquaqu yqänä nyqä-quki, tä maisquä yäniqä äsäŋqeu äktnämäupnuwi. Hipa hŋqunä änyäŋi, ämäwqätäutŋi. 45-46 Itaŋga tqä yukä hŋqu suqä quvqeuŋqä äkiyqiyäma uwqaŋgutqe, huätä täwisŋqe. Si iiŋä iŋi, häŋä hea ique-ique pmeqe ämatŋi. Iiŋä miqä isqe, yukä qäquaqu yqänä nyqä-quki, tä maisquä yäniqä äsäŋqeu äktnämäupnuwi. Yukä hŋqunä änyäŋi, ämäwqätäutŋi. 47 Ä tqä hiŋuä hŋqu suqä quvqeuŋqä äkiyqiyäma uwqaŋgutqe, huätä tquätŋqe. Si iiŋä iŋi, häŋä hea ique-ique pmeqä ämatŋi. Iiŋä miqä isqe, hiŋuä qäquaqu yqänä qŋqä-quki, tä maisquä äsäŋqeu äktnämäupnuwi. Ä hiŋuä hŋqunä äqänäŋi, Goti Iqunä miqeuŋi äpaqutŋi. 48 Tä iiŋä äsäŋqä iqueŋi, Piweqe mapäkoŋqä ipu, itaŋga te maisquä yäniqeqä.‡Asayä 66:24
49 Haki, nätmatqä äpakänä witpŋqä imäkätŋqä-pa, ämaqä eeqänäŋä iuŋi, te äpakänä e imäkäniqeqä.§Näqŋqä-tŋä hŋqua, kukŋuä iiŋä iqueqä quatiŋqe, tii ätätqäŋäuä. Haki, hiqäva eeqänäŋi, ikikinyäŋä iwimäkätqäŋuwä-pa, te ämaqä eeqänäŋi ikikinyäŋä imäkänä. Hiqäva-imäkqä 2:13 50 Haki äŋguänä etaŋgqä-qe, kiqä ätquäŋqä di qäpu eqäqe, ga aŋgi ätquänätŋqeŋqe, äänä imäkpni? Hakä eŋqä-paŋuenä ätimäupu, itaŋga äwqä haŋuä iŋquenä pmapŋqeqä” ätukqe.*Matiu 5:13; Lukä 14:34-35
*9:1 Matiu 17:1-13; Lukä 9:28-36
†9:13 Matiu 17:14-21; Lukä 9:37-43a
‡9:29 Matiu 17:22-23; Lukä 9:43b-45
§9:32 Matiu 18:1-5; Lukä 9:46-48
‡9:48 Asayä 66:24
§9:49 Näqŋqä-tŋä hŋqua, kukŋuä iiŋä iqueqä quatiŋqe, tii ätätqäŋäuä. Haki, hiqäva eeqänäŋi, ikikinyäŋä iwimäkätqäŋuwä-pa, te ämaqä eeqänäŋi ikikinyäŋä imäkänä. Hiqäva-imäkqä 2:13
*9:50 Matiu 5:13; Lukä 14:34-35