6
I loto naa heuna taatou e mee maa TeAtua raa, maaua e ttaro atu ki kootou, naa tama ku oti te illoa i te laaoi TeAtua: kootou see haia kootou te laaoi TeAtua ma se mee vare. Hakannoo ki te taratara TeAtua e kaumai:
“Saaita te ssao taku laaoi ki kootou ni tae mai raa, nau ni lono i kootou.
Saaita te aso raa ni tae mai ki hakassaoria kootou no ora raa, nau ni tokonaki ki kootou.” Is 49.8
Kootou hakannoo mai! Teenei kootou sao ki tauhia kootou te laaoi TeAtua; te aso nei ko te aso ki too te ora maaoni!
Maaua see fiffai maa maaua e hakassara ni vana maa maaua iloto naa heuna maaua nei, ki see ffuri te henua no see tautari ki naa heuna maaua. I naa vana hakkaatoa maaua e mee nei, maaua e fiffai ki kkite te henua maa maaua ni tama e heheuna i TeAtua, teenaa i maaua e heheuna hakalavatoa koi i naa ttiri maaua i naa haaeo, i naa hakallono isu maaua, aa ma naa vana e hainattaa. Maaua maraa e taaia, e karapusina, aa e taruarumia naa tama ki taaia; maaua e mmate hakaoti i naa heheuna maaua, aa maaua see illoa te kkai ka mmoe hakaraaoi. Acts 16.23 Maaua ku oti te huri ake peelaa maa maaua ni tama e heheuna maa TeAtua, teenaa i naa ora maaua e mataffua, maaua e illoa hakaraaoi iloo i TeAtua, maaua e lavatoa te nnoho ka ttari, maaua e meemee hakaraaoi aaraa tama, TeAitu Tapu raa e takoto i maaua, aa maaua e manava laaoi maaoni i naa tama hakkaatoa, maaua e hakaea te taratara maaoni, aa naa mahi TeAtua e takkoto i maaua. Te tiputipu e tonu raa teenaa ko naa hana maaua e hetaa maa maaua, aa ki puipui naa haitino maaua. Maaua e haia ma ni tama hakamaatua, aa ki oti koi ku hakannaparia; maaua e sasaakiria, aa ki oti koi ku hakanauria. Maaua maraa e haia ma ni tama e taratara kailallao, aa maaua iaa ni tama e taratara ki te taratara maaoni. Maaua e haia ma ni tama see ilotia, aa te henua iaa e illoa hakkaatoa i maaua; maaua e tarataraina maa maaua ku oti te mmate, tevana iaa kootou e kkite koi i maaua koi ora. Niaaina maa maaua e taaia pakavaina, maaua ni see lavaa te mmate. 10 Niaaina maa maaua e nnoho hakaaroha, maaua e ttaka ka fiaffia koi. Te henua e mee maa maaua see hai hekau, tevana iaa te lopo tama ku hai hekau i naa hekau laatou ni kauake maaua. Maaua e mee ma ni tama seai iloo se mee tokotasi, tevana iaa maaua maaoni e nnoho ma te kau mee.
11 Aku soa i Korint. Maaua see hai taratara e huu i kootou. Naa arohi manava maaua nei ni ppesi atu katoo ki kootou. 12 Maaua e llee naa manava maaua i kootou, aa kootou iaa see llee naa manava kootou i maaua. 13 Nau e taratara atu pee ko aku taratara ki aku tamalliki. Kootou ki huri mai ni tiputtipu e taukalleka pee ko naa tiputtipu kootou ni kkite i maaua. Tallaki naa hatumanava kootou.
Te tiputipu naa tama see illoa i TeAtua
14 Kootou see hakapaa atu ki naa tama see illoa i TeAtua. Te vana e tonu ma te vana e sara ma ki meemee hakapaa peehea? Te poouri ma te maarama ma ki nnoho hakapaa peehea? 15 Christ ma Satan ma ki taratara ki te taratara tokotasi peehea? Te tama e lotu i TeAtua ma te tama see lotu raa ma ki taratara hakapaa peehea i te mee tokotasi? 16 Te Hare Tapu TeAtua ma naa aitu penappena raa ma ki meemee hakapaa peehea? Taatou nei ko te Hare Tapu TeAtua e Ora. TeAtua tana tino ni taratara peelaa,
“Nau ma ki hakatuu taku hare ki tuu iloto aku tama, ki nnoho maatou hakapaa.
Nau ma ki mee ma ko TeAtua laatou, aa laatou ku mee ma ko taku kanohenua.” Lev 26.12; Ezek 37.27; 1 Cor 3.16; 6.19
17 Teenaa TeAriki raa e mee peelaa,
“Kootou hakattaha i naa tama naa, aa kootou ku see hakapaa atu ki laatou.
Kootou see mee ki naa mee e kerekkere, aa teenaa Nau ma ki hiihai ki kootou. Is 52.11
18 Nau ma ki mee ma ko te tamana kootou, aa kootou ku mee ma ni tama taanata aa ma ni tama haahine aaku.
A Nau, TeAriki Haimahi, e kauatu naa taratara nei.” 2 Sam 7.14; 1 Chr 17.13; Is 43.6; Jer 31.9

6.2 Is 49.8

6.5 Acts 16.23

6.16 Lev 26.12; Ezek 37.27; 1 Cor 3.16; 6.19

6.17 Is 52.11

6.18 2 Sam 7.14; 1 Chr 17.13; Is 43.6; Jer 31.9