4
Nau ku taratara atu hoki i telaa mee. Te tamariki raa ma ki oti ku too naa tuuhana tana tamana. Tevana iaa, i tana saaita koi tamariki raa, niaaina maa naa tuuhana tana tamana raa ni mee aana hakkaatoa raa, te tamariki naa e haia koi ma se tama seai tana vana e taunai ai. I tana saaita koi tamariki raa, e mee naa tama ku mattua e mmata ake kiaa ia ka roorosi i ana tuuhana ki tae ki te ssao tana tamana raa e hookii ake ana tuuhana naa. Peelaa hoki, taatou hoki ni haia ma ni poe naa aitu hakamaatua e roorosi te maarama nei i te saaita taatou koi tamalliki. Tevana iaa, i te saaita TeAtua ni mmata maa e taukareka raa, a Ia ni kkave mai tana tino tama. Tana tama naa ni haanau iho ma se tama te maarama nei, aa ni tautari ki naa Loo naa Jew. Ttama naa ni heunatia mai TeAtua ki au no hakassaoria naa tama teelaa e tautari ki naa Loo, teenaa ki mee taatou ma ni tamalliki taanata aa ma ni tamalliki haahine TeAtua.
I kootou ni tamalliki taanata aa ma ni tamalliki haahine aana raa, TeAtua ni kkave mai TeAitu Tapu tana Tama raa ki au no takoto iloto naa hatumanava taatou. Teenaa ko TeAitu Tapu teelaa e usuhia ai taatou ki ttani peelaa ki TeAtua, “Tamana, taku Tamana.” Aa teenaa, i te saaita nei raa kootou ku see mee ma ni poe; kootou naa ni tamalliki taanata aa ma naa tamalliki haahine TeAtua. TeAtua ma ki kauatu ana tuuhana hakkaatoa, i kootou ni tamalliki aana.Rom 8.15-17
Paul e aroha i naa tama i Galesia
Imua raa, kootou seki illoa hakaraaoi i TeAtua, teenaa kootou ni heheuna poe i naa aitu teelaa seai maa ni atua maaoni. Aa teenei i kootou ku illoa i TeAtua raa, (aa seai, nau ki mee are peelaa, teenei TeAtua ku iloa i kootou) kootou e fiffai peehea maa kootou ki ahe hoki no heheuna poe i naa aitu hakamaatua teelaa e matanaennae ka see hai vana laatou e taunai naa? 10 Kootou e hakamattino naa aso kootou ma ni aso hakamaatua, naa marama ma ni marama hakamaatua, naa sao iloto te setau ma ni sao hakamaatua, aa naa setau ma ni setau hakamaatua kootou. 11 Nau e kkapo iloo i kootou! E aa? Nau ni naenae vare koi i te heheuna maa kootou?
12 Aku taaina ma aku kave nei, nau e hiihai maa kootou ki mee pee ko nau, i aa nau e mee koi pee ko kootou. Kootou see hai vana ni hakasaraina a nau. 13 Kootou e illoa koi maa nau ni maki i taku saaita mua ni hakaea atu te Lono Taukareka i Christ. 14 Niaaina maa taku maki nei ni mee kootou no anaana kkee iaa nau raa, nau ni see tiiake kootou ki hai soko nau maa taku maki naa. Kootou ni ffuri mai are no anaana kiaa nau, e mee pee ko nau se ensol e au i te lani; kootou ni anaana kiaa nau pee ko kootou e anaana i Jesus Christ. 15 Teehea te hiahia ni ttaka ma kootou imua? A nau taku tino e lavaa te taratara peelaa maa i te saaita naa raa, kootou ni nnape naa hua karamata kootou, ki mee kootou ni lavaa, no kaumai kiaa nau. 16 E aa? Kootou nei ku tautau haaeo ma nau i te saaita nei i aa nau e taratara atu te hakamaaoni?
17 Aaraa tama e ffuri ake peelaa maa laatou e oti manava iloo i kootou, tevana iaa naa hakataakoto laatou see taukalleka. Naa tama naa e fiffai koi ma ki hakakkeeina kootou iaa nau, teenaa ki oti manava koi kootou i laatou. 18 Te mee raa e taukareka maa kootou e oti manava ki mee naa vana e taukalleka. Te mee raa e taukareka i naa saaita hakkaatoa, tevana iaa see taukareka ki mee maa kootou e mee naa vana kootou naa i aku saaita koi e noho ma kootou. 19 Aku tamalliki nei, taku manava e llee i kootou. Nau e hakallono isu pee ko te tinae e taupiri ki haanau, teenaa i aa nau e mee ma ki tokonaki nau ki kootou ki sura ake te tiputipu Christ iloto naa ora kootou. 20 Nau e hiihai iloo maa nau e noho ma kootou i te saaita nei, teenaa ki taratara hakaraaoi atu nau ki kootou. Nau ku see iloa maa nau ka mee peehea ki kootou.
21 Nau e mee ki vasiri atu nau ki kootou, naa tama e fiffai maa laatou ki tautari peenaa ki naa Loo: Kootou e illoa maaoni maa naa Loo raa e taratara maa e aa? 22 Naa Loo raa e taratara maa Abraham ni mee ana tamalliki taanata e lua. Te tamariki tokotasi ni haanau mai i te ffine e heheuna poe iaa ia, aa telaa tamariki i tana aavana maaoni.Gen 16.15; 21.2 23 Tana tamariki i te ffine e heheuna poe raa ni haanau mai pee ko aaraa tamalliki, aa te tamariki i tana aavana maaoni raa iaa, ni haanauria mai i teenaa se purepure TeAtua ni tuku maa Abraham. 24 Te takarua haahine nei e takkoto pee ko naa taratara hakamaatua e lua teelaa TeAtua ni tuku imua. Te ffine e mee ana tama teelaa e heheuna ma ni poe raa, teenaa ko Hagar, aa te ffine naa e takoto pee ko te taratara hakamaatua TeAtua ni kaumai i aruna te Mouna Sinai. 25 Hagar, te ffine e takoto pee ko te Mouna Sinai, teelaa e tuu iloto Arabia, e takoto hoki pee ko Jerusalem i te ssao nei, i aa ia ma naa tama katoo i te henua naa e heheuna ma ni poe. 26 Tevana iaa, Sarah, te aavana maaoni Abraham, teenaa ko te Jerusalem teelaa e takoto i te lani, aa te tama naa ko taatou tinna. 27 Te Laupepa Tapu raa e mee maa:
“Koe te ffine e poka, koe ki hiahia!
Kappisi oo varo aa koe ku tani i too hiahia, a koe te ffine teelaa ni seai iloo ki lono i naa isu te tinae!
I te aa i te ffine ni tiiake tana aavana raa ma ki hai tamalliki are
i te ffine teelaa ni seai iloo ki tiiake tana aavana.”Is 54.1
28 Teenaa, kootou aku taaina ma aku kave nei, kootou naa ni tamalliki TeAtua, e mee pee ko Isaac, i te purepure TeAtua ni mee maa Abraham. 29 I te saaita naa raa, te tama ni haanau mai pee ko aaraa tamalliki raa ni huri no mee pakavaina a ia te tama ni haanau mai iloto naa mahi TeAitu TeAtua. Te vana naa koi sura i te ssao nei.Gen 21.9 30 Tevana iaa te Laupepa Tapu raa e mee maa, “Kerekereia te ffine e heheuna poe raa ma tana tamariki; te tamariki te ffine naa ma ki seai tana tuuhana i naa tuuhana tana tamana. Naa tuuhana naa ma ki toa hakkaatoa te tamariki te ffine teelaa see heheuna ma se poe.”
Gen 21.10 31 Aku taaina ma aku kave nei, taatou seai ni tamalliki te ffine e heheuna poe; taatou ni tamalliki te ffine teelaa see heheuna ma se poe.

4.7 Rom 8.15-17

4.22 Gen 16.15; 21.2

4.27 Is 54.1

4.29 Gen 21.9

4.30 Gen 21.10