21
Jesus ku hanake ki Jerusalem ma se Ariki
(Mk 11.1-11; Lk 19.28-40; Jn 12.12-19)
I te saaita Jesus ma ana disaipol raa sassare atu ki Jerusalem raa, laatou ni taa ki te matakaaina Bethpage i te Mouna naa Oliv. Teenaa heuna iloo Jesus te takarua i ana disaipol ki oo imua, ka taratara ake Ia peelaa ki laaua, “Koorua oo atu ki te tamaa henua e tuu i mua naa. Saaita koorua ma ki ttae atu raa, koorua ma ki kkite ma se donki e saisaitia ka tuu ma tana punua; te donki naa ni seai iloo ki kaakea se tama no terekia. Teenaa koorua ku veetea koorua naa manu naa aa ku taakina mai peenei. Ki mee maa se tama e vasiri atu, koorua ku mee ake, ‘TeAriki e vana ma ki too ake kiaa Ia’; teenaa te tama naa ma ki tiiake atu naa manu naa ki koorua i te saaita naa lokoi.”
Naa vana nei ni ssura ki ttino naa taratara te pure TeAtua raa ni mee imua:
“Hakaari ake naa tama i Zion,
Ttoka, te tuku kootou raa ku au ki kootou!
A Ia e meemee seemuu,
aa e tere mai i aruna te donki,
aa i aruna te sukua te donki.” Zech 9.9
Te takarua raa ni oo no haia iloo laaua naa vana Jesus ni mee ake: te donki raa ni taakina ake laaua ma tana sukua, teenaa ffora iloo naa maro laaua raa i aruna naa manu naa, araa kake iloo Jesus ki aruna. Turaa tama ni horahora naa maro laatou vaaroto te ara, aa aaraa tama iaa ni tuutuu naa laa naa laakau raa no horahora hoki vaaroto te ara. Naa tama ni oo vaamua Jesus aa naa tama ni sassare ake vaamuri Jesus raa ki kaamata no tanitani varo,
“Hakahiahia i te mokopuna te Tuku David!
TeAtua e haia hakaraaoina a Ia te tama e au iloto te inoa TeAtua!
Hakahiahia i TeAtua i aruna.” Ps 118.25,26
10 I te saaita Jesus ni uru atu ki loto Jerusalem raa, te kina naa ni vaa huri. Te henua ni vasirisiri peelaa, “Teenaa ko ai?”
11 Naa tama ni oo ake ma Jesus raa ki mee ake, “Teenei ko Jesus, te pure TeAtua, te tama i Nazareth iloto Galilee.”
Jesus ku hano ki loto te Hare Tapu
(Mk 11.15-19; Lk 19.45-48; Jn 2.13-22)
12 Jesus ni hanatu ki loto te Hare Tapu raa no kerekereia iloo Ia naa tama e nnoho ma naa mee laatou ma ki oo ake te henua no tautauia. Naa teevoo naa tama e nnoho ka hakahitihiti naa mane raa ma naa tama e nnoho ma naa rupe raa ni huria katoo a Ia ki laro. 13 A Ia ki mee ake peelaa ki naa tama naa, “Naa taratara TeAtua e takkoto iloto te Laupepa Tapu raa e mee maa, ‘Taku Hare Tapu nei ma ki taapaa ma se hare te henua e lotu kiaa nau.’ Aa teenei kootou ku oomai no haia ma se kina naa tama e kailallao e oomai no mmuni!” Is 56.7; Jer 7.11
14 Naa tama see kkite ma naa tama e ppiko naa vae laatou raa ni oo ake kiaa Ia i te Hare Tapu, teenaa a Ia ni huri atu no haia naa tama naa no taukalleka.
15 Naa maatua hakamaatua ma naa tisa naa Loo raa ni lloto iloo i te saaita laatou ni kkite i naa vana Jesus e mee aa i naa tanitani varo naa tamalliki raa iloto te Hare Tapu peelaa, “Hakahiahia i te mokopuna David!” 16 Naa tama naa ki vasiri ake ki Jesus, “Koe e lono i naa hai mai naa tama naa?” Ps 8.2 (LXX)
Jesus ki mee ake, “Uee, nau e lono. E aa? Kootou ni see ppau naa taratara te Laupepa tapu?
‘Koe ni akonaki naa tamalliki mattua ma naa tamalliki punaammea raa ki hakanau iaa koe.’ ”
17 Ki oti raa ahe iloo Ia ki Bethany no moe i te matakaaina naa.
Jesus e tuku haaeo ki te laakau ‘fig’
(Mk 11.12-14,20-24)
18 I te ssoa te aso, te saaita laatou ni ahemai i Bethany raa, Jesus ni lono i tana hiikai. 19 A Ia ni kite te laakau ‘fig’ e tuu i te vasi te ara raa, hanatu iloo Ia no mee ki haki ni hua ‘fig’ maana ki kai, araa nei te laakau naa see hua, teelaa ni lau koi. Teenaa taratara atu iloo Ia ki te laakau, “Koe ma ki see lavaa te hua hakaoti!” Te laakau naa ni mmae no pakupaku lokoi i te saaita naa.
20 I te saaita naa disaipol raa ni kkite i te mee nei raa, laatou ni tteki hakaoti ka vasirisiri ki laatou, “Te laakau naa ni vave mmae peehea?”
21 Jesus ki mee ake, “Nau e kauatu te taratara maaoni nei, Ki mee maa kootou e hakataakoto tonu i TeAtua aa kootou seai iloo ki mamaanatu tammaki, teenaa kootou ma ki lavaa te mee ni vana peenei. Aa see mee ma ko naa mee nei koi, kootou e lavaa hoki te mee ake peelaa ki te tamaa mouna nei, ‘Tere no sopo ki loto te ttai,’ aa te mouna naa ma ki hano. Mt 17.20; 1 Cor 13.2 22 Ki mee maa kootou e hakataakoto tonu i TeAtua, ni aa kootou e taku no kainnoo ki TeAtua raa ma ki kauatu ki kootou.”
Naa mahi Jesus
(Mk 11.27-33; Lk 20.1-8)
23 Jesus ni ahe hoki ki te Hare Tapu; aa i tana saaita ni noho ka akonaki naa tama raa, naa maatua hakamaatua aa ma naa tama hakamaatua naa Jew raa ni oo ake no vasiri kiaa Ia, “Taratara mai ki illoa maatou. Teelaa ni taratara e ai e kauatu kiaa koe maa koe ki mee naa vana nei? Ko ai te tama e vanaatu maa koe e lavaa te kerekereia a koe naa tama raa i te Hare Tapu?”
24 Jesus ki mee ake, “Kootou ttari ki vasiri atu nau te mee nei, aa ki mee maa kootou e lavaa te hakaahea mai taku taratara nei, teenaa nau ma ki hakaari atu maa ko ai ttama ni kaumai te taukareka kiaa nau ki mee naa mee nei. 25 Kootou taratara mai maa ko ai te tama i TeAtua ma naa tama te maarama nei ni vanaake ki John ki hakaukau tapu te henua.”
Teenaa ki kaamata naa tama naa te taratara soko laatou, “Taatou ki taratara ake peehea? Ki mee maa taatou e vana ma ko TeAtua, a ia ma ki mee mai peelaa, ‘Ai kootou ni see hakannoo ai ki naa taratara John?’ 26 Aa ki mee maa taatou e vana ma ko naa tama te maarama nei raa, teenaa taatou ma ki tauatia te kuturana nei ki naa hatu, i naa tama nei e maanatu maa John se pure maaoni TeAtua.” 27 Teenaa ki mee ake laatou ki Jesus, “Maatou see illoa.”
Araa Jesus ku mee ake, “Nau hoki ma ki see hakaari atu maa nau e haia mai ai ki mee aku vana e mee nei.
Te parapol te takarua tama taanata
28 “Kootou e mannatu maa e aa? Teelaa se tama e mee ana tama taanata e lua. Ttama naa ni hano no mee ake ki tana tama matua, ‘Taku tama, tere no heheuna i te verena ‘grape’ raa i te aso nei.’ 29 Tana tama raa ki mee ake, ‘Nau e kkaro,’ aa ki muri raa nei, te tama naa ni huri tana maanatu no hano. 30 Teenaa hano iloo te tanata raa ki telaa tama no mee ake hoki te taratara naa. Tana tama naa ni mee ake maa ia ma ki hano, tevana iaa te tama naa ni see hano no heheuna.
31 “Ko ai te tama i te takarua naa ni hakannoo ki te taratara laaua tamana?”
Naa tama raa ki mee ake, “Ttama matua.”
Teenaa ki mee ake Jesus ki laatou, “Nau e vanaatu ki kootou: naa tama e aoao naa takis ma naa haahine hai huri raa ma ki ttae ki te Nohorana TeAtua imua kootou. 32 I te aa, John te Baptis ni hanatu ki hakaari atu ki kootou i te ara e tonu kootou ki too, tevana iaa kootou ni see hakannoo atu kiaa ia; naa tama e aoao naa takis ma naa haahine hai huri raa iaa ni hakannoo kiaa ia. Aa niaaina maa kootou ni kkite i te mee naa raa, kootou ni see lavaa iloo te ffuri naa mannatu kootou no hakannoo atu kiaa ia. Lk 3.12; 7.29-30
Te parapol naa tama e roorosi te verena ‘grape’
(Mk 12.1-12; Lk 20.9-19)
33 “Kootou hakannoo mai ki kauatu nau telaa parapol. Teelaa se tama e mee tana kerekere ni tori tana verena ‘grape’. A ia ni pena tana hiri aareha te verena, ka keri tana rua ki kkumi naa hua. Araa hakatuu iloo tana hare roorosi e moe ki aruna. Ki oti raa, kauake iloo ia te verena raa ki aaraa tama ki roorosi ake, i aa ia ku hano ki telaa henua. Is 5.1-2 34 I te saaita naa ‘grape’ raa ni ttae ki vasi raa, te tanata raa ni heuna atu ana poe raa ki oo no too ake tana tuuhana i naa ‘grape’ naa tama naa e vasi. 35 Araa nei naa tama e roorosi i te verena raa ni ffuri atu no tauhia laatou naa poe naa, teenaa te tama tokotasi ni sarua laatou, telaa tama ni taia laatou no mate, aa telaa tama iaa ni tauatia laatou ki naa hatu. 36 Te tanata raa ki heuna atu aaraa poe, ku tammaki iaa i te kaavena mua; naa tama naa ni taaia hoki pee ko te kaavena mua. 37 Teenaa heuna atu iloo te tanata naa tana tino tama ki hanatu ki laatou. A ia ki noho no hakataakoto peelaa, ‘Naa tama nei ma ki hakannoo ki taku tama.’ 38 I te saaita naa tama e roorosi i te verena raa ni kkite i te tama te hakamau raa, laatou ki taratara ki laatou, ‘Teenei te tamariki te tama e mee tana verena nei. Oomai ki tauhia taatou te tama nei no taia ki mate, aa taatou ku too te verena nei maa taatou!’ 39 Teenaa tauhia iloo laatou te tama naa no peesia ki taha te verena, araa taia iloo laatou no mate.”
40 Jesus ki vasiri ake ki laatou, “I te saaita te tama e mee tana verena naa ma ki tae ake raa, naa tama e roorosi i tana verena raa ma ki haia a ia peehea?”
41 Naa tama raa ki mee ake, “Te tama naa ma ki huri atu no taaia naa tama e hakallika naa ki mmate aa ku kauake te verena raa ki aaraa tama ki roorosi ake, teenaa i te ssao naa ‘grape’ raa e ttae raa te tanata naa ma ki too tana tuuhana.”
42 Araa Jesus ku vanaake ki naa tama naa, “E aa? Kootou ni see ppau naa taratara te Laupepa Tapu? Ps 118.22-23
‘Te hatu teelaa ni hakakkeeina naa tama e penapena hare ma se hatu e hakallika koi raa,
ni huri ake ma ko te hatu hakamaatua raa iloo.
Teenei se mee TeAtua ni pena;
aa e mmata taukareka i mua naa karamata taatou hakkaatoa!’ ”
43 Jesus ki ttao atu hoki, “Nau e vanaatu ki kootou: te Nohorana TeAtua raa ma ki hanaa i kootou no kauake ki naa tama e hakassura te tiputipu e tonu. 44 [Naa tama katoo e taussina ki aruna te hatu naa ma ki mmere hakallika, aa ki mee te hatu naa e leiho ki aruna se tama raa, te tama naa ma ki marepurepu.”]
45 Te saaita naa maatua hakamaatua ma naa Faarisi raa ni lono i naa parapol Jesus raa, laatou ni illoa maa Jesus e taratara i laatou. 46 Teenaa mee iloo laatou ma ki tauhia laatou Jesus, tevana iaa laatou ni mattaku i naa tama e kkutu i te kina naa, i te aa naa tama naa ni hai maa Jesus se pure TeAtua.

21.5 Zech 9.9

21.9 Ps 118.25,26

21.13 Is 56.7; Jer 7.11

21.16 Ps 8.2 (LXX)

21.21 Mt 17.20; 1 Cor 13.2

21.32 Lk 3.12; 7.29-30

21.33 Is 5.1-2

21.42 Ps 118.22-23