1 Itaŋga iiŋä tquaŋguwäŋgaŋi, Pailoti iqu tquaŋgi, mäkä-iqä iqua, Jisasi Iqueŋi ätuma äwäpu, hiqokä äpäkkuwi. 2 Itaŋga qu ämiqä iquauqä yŋŋa nyuäŋiu ämuasmäuqä eŋqä-pa guä yäŋä-täŋi äkoqupiyi, Jisasi Iqueä nyuäŋiu ämuasmekuwi. Ga gquä ipisqä quäuqä hŋqu-pqe inä äwiputkuwi. 3 Iŋi ipiyi, qu Iqu-täŋä qäqiqi äquvepäpu, “Israitqä iquauqä Ämiqä Iquki, hiunjiyqä!” ätuäpu, hipa äqäyäpäkkuwi.

4 Itaŋi Pailoti iqu ätimäwa äpäwäqe, Israitqä iquauŋi tii ätukqe. “Nyi Iqueŋi suqä hui imäkqe, mämäqumueqä iqä-qae, he iiŋqä näqŋqä hepŋqeŋqe, ätuma pmqänä.” 5 Iŋi ätquaŋga, Jisasi Iqu yŋŋa guä yäŋä-täŋä äkoqukuwitä, ä gquä ipisqetäŋi yqänä ämuasmäuqä-qu yäpaqäŋgisa pqaŋgqäŋga, ämiqä iqu, “He hiŋuä qumbŋqe, täsuänä” ätukqe.

6 Iqu i tquaŋga, hiqäva-imäkqä naqä iquatä, ämayukä-imaŋqä iquatäŋi, Ique hiŋuä äqumbiyi, maŋä yäŋänäqŋqä tii ätukuwi. “Si zä-huätatä äuetnä, pizqä päkiyä! Zä-huätatä äuetnä, pizqä päkiyä!”

Iŋgaŋi ämiqä iqu tii ätukqe. “Nyi Iqueŋi suqä quvqä hui mämäqumueqä iqä-qae, hiqä-hiuä itmepu, zä-huätatä äuepiyä.”

7 Iiŋä tquaŋga, Israitqä iquauqä naqä iqua, iqueŋi kima tii ätukuwi. “Neqä kukŋuä-suqä iuŋi tii ätnänä.*Hiqäva-imäkqä 24:16 Iqu, ‘Nyi Goti Iqueqä Ymeqä-qunjqä’ ätätŋqä-qae, äpäkonätŋqänänjqä.”

8-9 Pailoti iqu qätä iiŋä äwiyäqetaŋi, aaŋä zä kuapänä wiŋgaŋgi, iqueqä aŋä yäpä iŋgisa aŋgi äpaquväqe, Jisasi Ique yatŋqä äwikqe. “Si äŋgi pmeqä-qukiyi?” I tquaŋga, Jisasi Iqu, iqueŋi kima hŋqu mätquä ikqe. 10 Iwä ämiqä iqu, “Äänä etaŋgiwä? Si nyaqä yatŋqe, kima mandqä iŋiuä” ätukqe. “Nyi Si hiŋuinä kqänäwatqeŋqätä, ŋŋ zä-huätati hukiyqeŋqätäŋi, yäŋänäqŋqe nyi ämeŋänä. Äyoo, Si iiŋqe änyä maqŋqä eŋinyä?”

11 Itaŋi Jisasi Iqu tii ätukqe. “Goti qäukuä yätu äpmeŋqä Iqu, si yäŋänäqŋqä mäktapqä yätqe, si Nyi qua iqiŋi änä mämänuŋguatqä isinä. I etaŋgi ämaqä Nyi saqä hipaeu äktapqä iqu, iqueqä suqä quvqe, aaŋä naqänäŋä, saqä duŋi ämäwqätäunä.”

12 Pailoti iqu qätä iiŋä äwiyäqe, Jisasi Ique hiŋuinä qunäwatätŋqe, huäŋqä huiŋqä qävqä imiŋqe. I indqänätqätaŋga, Israitqä iqua maŋä yäŋänäqŋqä ätkuwi. “Ämaqä hŋqu kiqä-kiuä ‘Ämiqunjqä’ änyuätŋgqe, iqu Sisa†Sisa iqu, Romätaŋä eeqänäŋä iuqä ämiqä naqä eä, Romä iu ämimiŋqe. Iŋi iqu Pailoti iqueqä naqä iqueyi. iqueqä mäkä-huŋqä iqueyqä. Si ämaqä tqueŋi, hiŋuinä äqunäwatätŋqä etaŋgutqe, si Sisa iqueqä näueqä maeqä, iqueqä mäkä-huŋqä esŋqinyä.” 13 Ämiqä iqu qätä iiŋä äwiyäqe, Jisasi Ique yäpaqäŋgisa ätuma äpäukqe. Itaŋga iqu ququawä qu ‘Hikä Ququawiqä’ änyuätmiŋuwä iqi ätqepäqe, kukŋuä iwäsäutŋqä zä-hawä iu qe äpmakqe. (Israitqä iquauqä aŋä-kukŋuä iuŋi, ququawä iquenyqe, ‘Gapätauä’ ätmiŋuwi.) 14 Hiunji iqueŋi, Pasopa iutaŋä Sämbatqäŋqä näwinyä imäkqäŋganji. Ga hiunji quemisqäŋgaŋi, Pailoti iqu Israitqä iquauŋi tii ätukqe. “Heqä Ämeyqä Iqu täsuwänä.”

15 Qu iŋgaŋi maŋä tnäŋä tii ätumiŋuwi. “Iqueŋi ätuma äwätnä, zä-huätatä oeyä.”

I tquaŋguwäŋga iqu tii ätukqe. “He nyi heqä Ämeyqä Iqueŋi, zä-huätatä huemqä eŋgiyä?”

Itaŋga hiqäva-imäkqä naqä iqua kima tii ätukuwi. “Neqä ämineyqä naqe hŋquququ hmanjqä. Sisa iqu kiqä-kiuänänjqä!”

16 I tquaŋguwä iutaŋi, Pailoti iqu, qu Jisasi Ique zä-huätati huepŋqänä, quwqä hipaeu äwikqe.

17 Quwqä hipaeu vqaŋga, qu Jisasi Iqueŋi ätuma äukuwi. E ätuma äwäpiyäŋgaŋi, Iqueqä zä-huätati hunäniŋqe, Iqueqä-kiuä quamä iwäwa, aŋä-himqä iqi äväma, qua kiqä yoqe, ‘Ämaqä nyuäŋä-yäŋiqä’§Näqŋqä-täŋä iqua, kŋuä tii indqänätqäŋä. “Ämaqä nyuäŋä-yäŋiqä” ätqe, naqä-qakuä hma, ktqe hikä du imäknätaŋgqeŋqä ätmiŋuwi. änyuätmiŋuwä iuŋqä äukuwi. (Israitqä iquauqä aŋä-kukŋuä iuŋi, ‘Golketayqä’ änyuätmiŋuwi.) 18 Iqi ätimäupiyi, Jisasi Iqueŋi zä-huätatä äuekuwi. Iqu zä-huätati awä iqi hunätaŋgi, ämaqä hŋquaqui-pqe, iŋgi-iŋgisa äuekuwi.

19 Itaŋga Pailoti iqu tqaŋgi, qu kukŋuä hŋqu äqiyäpu, Jisasi Iqu unätaŋgqä ique äqiyämasekuwi. Kukŋuä iiŋä iqu, tii ätäpinji. ‘Jisasi Nasäretqätaŋä, Israitqä iquauqä Ämiqä Iqueyqä.’ 20 Kukŋuä iqueŋi, Israitqä kuapänäŋä iqua a ätäuqäsmiŋuwi. Ii tiiŋä etaŋgiyi. Iqueŋi zä-huätatiŋi, quwqä aŋä-himqä ique qäqiqi äuekuwi. Itaŋga kukŋuä iiŋi, Israitqä iquauqä aŋä-kukŋuä itä, Romä iquauqä itä, itaŋga Grikä iquauqä itäŋi, hŋquaqu-hŋque äqäkuwi. Qakuä iquaquisaŋi, Israitqä kuapänäŋä iqua a ätäuqäsmiŋuwi.

21 Itaŋi Israitqä iquautaŋä hiqäva-imäkqä naqä iqua, Pailoti iqueŋi tii ätukuwi. “Si ‘Israitqä iquauqä Ämiqä Iqueyqä’ maqiyqä panä. Häe! Si tuwaŋui, ‘Ämaqä Tqu, “Nyi Israitqä iquauqä naqä Ämiqä Iqunjqä” ätätŋqeqä’ ätätnä äqiyeyä.”

22 I tquaŋguwäŋga, ämiqä iqu “Qäyä enä” ätukqe. “Tuwaŋuä nyi äqiyqä tänä, qäyä äqänänä.”

23 Ämaqä mäkä-iqä iqua, Jisasi Iqueŋi zä-huätati ae äuepiyi, Iqueqä ämuasmäŋqe ämapiyi, kikiŋä mapŋqä, hŋquaqui-hŋquaqui iwäsäupu, hŋqunä-hŋqunä ämakäukuwi. I ipiyäŋgaŋi, Iqueqä gquä quäuqä, nyuäŋä yätuta yukä buŋqänä ipŋŋqä iqu-pqe inä ämakuwi. Ämaqä gquä iiŋi ique guä äktäpäkqä iqu, yuä hui ämetä guä maktäpiqä, yuä iquesanänä imäkkqe. 24 Iiŋä äqumbiyi, mäkä-iqä iqua, tii ätŋguwi. “Ne gquä tqueŋi, mapisqä ianä. Qäyä enä. Ne tqueŋi, nesaŋä hŋqunä metŋqänä, häŋä iatuŋqueqä.” E ätmbiyi, iiŋä ikuwi, Goti Iqueqä bukiu ätnäŋqeuŋi naqä-qakuä timäutŋqä imäkkuwi. Kukŋuä iiŋi iqu tii ätnä.

25 Mäkä-iqä iqua i itqätaŋguwäŋga, Jisasi Iqueqä känäu, känäwqä känapi, ä Kelopasi iqueqä apäkä, Mäliya, itaŋga Mäliya, aŋä Maktälataŋä ii-pqe, qu eeqä Jisasi Iqu zä-huätati hunätaŋgqä qäqiqi ätqäumiŋuwi. 26 Iqi tqäutaŋguwäŋga, Jisasi Iqu Kiqä känatä, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquautaŋä, aaŋä kuapänä äwinymiŋqä iqutäŋi, qäqiqi tqäutaŋginyä äquŋgqe. Itaŋi Iqu Kiqä känäuŋi tii ätukqe. “Apäkä iiki, ämaqä iqu, tqä ymeqä iqueqä.” 27 I ätuäqe, aŋgiŋi, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqueŋi ätukqe. “Apäkä ii, tqä tnaiyqä.” I tquaŋga, ämaqä iqu iiŋi, iqueqä aŋiuŋqä ätuma äwätä, äŋguänä ämimiŋqe.

28 Itaŋi Jisasi Iqu näqŋqä tii ekqe. “Ŋqä wäuŋuä eeqänä imäkätŋqe, ae qäpu eqiyä.” I indqänäqe, tii ätkqe. “Ŋqä quväki, yäkäŋä nyiyqiyä.” Iqu i ätkqe, ii Goti Iqueqä bukiu ätnä äwiŋqä iqueŋi,‡Apqä Bukä 69:21 naqä-qakuä ätimäukqe. 29 Jisasi Iqu “Quväki yäkäŋä änyiyqiyä” tqaŋga, mäkä-iqä iqua, qondä-häkä hŋqu wainqä-eqä mäkä iqe, maŋguä iŋqä tqäutaŋgi, ga yaaŋui ämepu, wainqä-eqä bu äyämepu, iwä yaaŋui eeqänänä piiyqä äyä iqaŋga, hisopqä äpa iu äkoqupiyi, Jisasi Iqu kiqä eqe, hiiqä ätänätŋqä maŋä iu äwisäukuwi. 30 Jisasi Iqu wainqä-eqä ae änäqe, “Täŋgaŋi ae qäpu eqiyä” ätäqe, nyuäŋi ikuopäqe, Iqueqä quuvqe qe äwquatämäukqe.

31 Jisasi Iqu i äpäkoŋgqä iŋgaŋi, hiunji Sämbatqä hapä pmeqä iqueŋqä nätmatqä näwinyä imäkqä iŋganji. Sämbatqä iiŋä iqu, hiunji naqänäŋäŋga etaŋgi, Israitqä iquautaŋä naqä iqua huiwä iquauŋi, zä-huätatiuŋi yqänä uŋqeŋqe mäwiŋqä ikqe. Itaŋi, qu Pailoti iqueŋi, “Quwqä yuki äquasqiyä. Ga maqänä päkoŋgaŋgpi, quwqä huiwi huätä manätŋqänänyä” ätukuwi. 32 I tquaŋguwäŋga, mäkä-iqä iqua äupiyi, ämaqä Jisasi Iqutä anä äuekuwä iquaquiyqä yuki äquasqäkuwi. 33 Itaŋi Jisasi Iqueui äquasqiyanä-tpu indqäŋga äpäukuwi, Iqu ae äpäkoŋgqä äqunäpu, Iqueqä yuki mäquasqiyqä ikuwi. 34 Qu iiŋi qäyä ipu, qutaŋä hŋqu Jisasi Iqueä mäwqä hŋgisa zi äuqaŋga, maqänäŋi häŋeqetä, eqetäŋi, naqä-huinyä äkapkqe. 35 (Ämaqä tä hiŋuä äquŋgquä iqu, nätmatqä timäuqaŋgi äquŋgqeŋqe, ae awä ätqiyä. Itaŋga kukŋuä iqu awä ätqäqä ii, quaŋgä manä, naqä-qakuänäŋi. Ga iqu kiqä-kiuä-pqe, ‘Nyi näqŋqe, kukŋuä ätqäqä tä, ii naqä-qakuänäŋi ätqänä,’ ätkqe. Iiŋiŋqe he quuvqä heqiyqäpŋqe.) 36 Nätmatqä ätimäukqä ii, Goti Hanjuwä Iqueqä bukiu ätnä äwiŋqeuŋi, naqä-qakuä imäkätŋqä ätimäukqe. Itaŋga kukŋuä iiŋi tiinji. “Iqueqä yäŋi hui mamisqiyqä ikuwi.”§Apqä Bukä 34:20 37 Itaŋga kukŋuä Goti Iqueä bukiu huizi ätnä äwiŋqä iqu, tiinjqä. “Ämaqe, qu zi äukuwä iunä qumbuŋqäuä.”*Sakätiyasi 12:10

38 Qu iiŋi ae iqaŋguwäŋga, Josepä Arämatiyataŋä iqu, “Jisasi Iqueqä huiwi ämamqeqä” ätätä, Pailoti iquenyqä äukqe. Josepä iqu, Jisasi Iquenyqä quuvqä eqämiŋqä-qe, Israitqä Jerusälemä iu hiqäva imäkmiŋuwä iquautaŋä naqä iquauŋqä zä wiŋgaŋgi, iqueqä quuvqä heqiyqe, zä emiŋqe. Iqu iqueŋi i tquaŋga, Pailoti iqu “Ŋŋqä, si Jisasi Iqueqä huiwi yqä mayä” tquaŋga, Josepä iqu äwäqe, Iqueä huiwi ämakqe. 39 Itaŋga Nekitimäsi, ämaqä qäŋganä heatqäŋga äpätä, Jisasi Ique hiŋuä äqunätä, kukŋuä anä ätkiyä iqu-pqe,‡Jonä 3:1-2; 7:50 inä äpkqe. Iqu zä hŋquaquisaŋä aowä imäkäpu yuqui-yaqui ikuwä, jinaŋä äŋguänäŋä weqe äma äpkqe. Zä eqä aowä iiŋi, kiqä haŋä-iqe, aaŋä naqänäŋä, 30 kilokremqä. 40 Jisasi Iqueä huiwiuŋi, Josepä iqutä, Nekitimäsi iqutä, ämesiyäŋgaŋi, iquaqu Israitqä iqua ämaqä pizqä iu imäkmiŋuwä-pa, zä eqä aowä yuqui-yaqui imäkkuwi, Iqueä huiwiu eä isinyä, itaŋga, yuä äŋguänäŋä hui äpisäsinyä, huäqä äutkiyi. 41 Jisasi Ique zä-huätati äuekuwä-täŋä qäqiqiŋi, wäuŋuä hŋqu änyimiŋqe. Wäuŋuä iqueŋi, hikä hovqä änyä-häŋä, ämaqä pizqä pŋqä maeqä imiŋuwä hŋqu omiŋqe. 42 Hikä hovqä iqu qäqiqi vätaŋgqetaŋi, iquaqu Jisasi Iqueä huiwi maqänä äma äwiyi, iqi pŋqä ekiyi. Maqänäŋi tiiŋä iutayi. Hiunji qäqueŋi, Israitqä iquauqä Sämbatqä hapä pmeqä iqueŋqä nätmatqä näwinyä imäkqäŋgayi.