1 Wikä iqueqä hiunji kiŋganäŋä iqueŋi, Mäliya Maktälataŋä ii zä we mauŋqä, hea yqänä witaŋgqeuŋi, Jisasi Ique pŋqä ekuwä iuŋqä äpkqe. Ii äpäqe, hikä qŋqaŋä pmäukui mäpmäwänätaŋgi äquŋgqe. 2 Iiŋä äqunäqe, ii Saimonä Pitä iqueŋqätä, Jisasi Iqueqä wäuŋuä yätquakä huizi, Iqu iqueŋqä kiiŋä äwinymiŋqä iqueŋqätä tnäŋä äwäqe, iquaquiŋi tii ätukqe. “Qu Naqä Iqueqä huiwi, hikä hovqä duta ämepu, äkisqi-mända ämaequwätiyä? Ne änyä maqŋqä equnä.”

3 Mäliyai i tquaŋga, Pitä iqutä, wäuŋuä yätquakä huiziqutäŋi, iquaqu iqiŋi äväma, hikä hovqä duŋqä äukiyi. 4 Qäquaqu tnäŋä qäqasä-qäqasä äwiyi, Pitä iqueŋi, huiziqu ämäwqätäuäqe, Jisasi Ique pŋqä ekuwä duŋi, iqu ganä ätimäukqe. 5 Iqu hikä hovqä yämä hämä mäyqä, yäpaqä mäŋisanä nyuäŋä quapi eäqe, hiŋuä äqunaeŋgqe, yuä huiwiu huäqä äutkiyä iunä äquŋgqe. 6-7 Iqu i itqätaŋga, Saimonä Pitä iqu qänaki äpäqe, hikä hovqä yämä hämänä äpaquväqe, yuinä iqi witaŋgä äqunäqä-qe, mä Jisasi Iqueä nyuäŋiu huäqä äutäsinyä ekiyä iqu, huizi iquatäŋi mäwitaŋgi äquŋgqe. Yuä iqu huizi iquatä mäwiqä, kiqä-kiui aaŋqä näŋi äkmäknäqäŋga äwämiŋqe. 8 Iŋgaŋi, wäuŋuä yätquakä kiŋganä ätimäukqä iqu, qänaki äpaquväqe, yuinä iqi witaŋgi äqunäqe, quuvqä eqäkqe. 9 (Goti Hanjuwä Iqueä bukiuŋi qäyä ätnä äwitaŋgi, qu iŋgaŋi, Jisasi Iqu äpäkonätqeta aŋgumä vauqeŋqe, näqŋqä mämeqä ikuwi.) 10 Ii äqunyiyi, wäuŋuä yätquakä iquaqu qeqä äpmanyä äquvepkiyiuŋqä aŋgumä äukiyi.

11-12 Wäuŋuä yätquakä iquaqu i itqätaŋgiyäŋga, Mäliya Maktälataŋä ii, Jisasi Ique qua äptekiyä yäpaqä iqi ätqäuä kŋuä äqämiŋqe. Ii kŋuäqäqä nyuäŋä quapi eäqe, hiŋuä äqunaeŋgqe, eŋätqä ämuasmäŋqä qäpaiqä-täŋä hŋquaqu, hŋqu Jisasi Iqueä nyuäŋä emiŋqä iŋgi pmetaŋga, ä hŋquququ yukä ipmiŋqä iŋgi pmetaŋgi äquŋgqe. 13 Iquaqu Mäliyaŋi yatŋqe, “Apäkä, si suŋqä kŋuä qäyätqäŋinyä?” ätukiyi.

Ii iquaquiŋi tii ätukqe. “ ‘Qu ŋqä Naqä Iqueqä huiwi ämepu, äkŋgi ämaequwätiyä’ tmä, änyä maqŋqä emä, kŋuä äqäyätqäŋänä.” 14 Ii iquaqui i ätuäqe, hŋgisa äkunmäuqe, Jisasi Iqu tqäutaŋgi äquŋgquä-qe, ‘tä Jisasi Iqueyqe’, näqŋqä maeqä ikqe.

15 Ii kŋuä yqänä qäyätqätaŋga, Jisasi Iqu yatŋqä äwikqe. “Apäkä, si suŋqä kŋuä qäyätqäŋinyä? Ä si tqueŋqä qävqä imätŋgä?”

Mäliyai, ‘Tqu ämaqä wäuŋuä täu ämitŋqä iqu ändqiyä’ kŋuä wiyqaŋga, tii ätukqe. “Naqä Iquki, Si Iqueä huiwi ämetnä, hŋqäqi eŋä hitaŋgutqe, mändquayä. Ga nyi ämamqänänyä.”

16 Itaŋi Jisasi Iqu, “Mäliyauä” ätukqe.

Ga ii hiqumuaŋä äwiyäqe, Israitqä iquauä aŋä-kukŋuiu, “Laponai” ätukqe. Yoqä Laponai, kiqä qakui tiinji, “Näqŋqä-vqä.”

17 Iŋgaŋi Jisasi Iqu tii ätukqe. “Ŋqä Apiquenyqe mäyqä änänjqae, si mindmaqŋqä panä. Si äwätnä, Ŋqä guäkauŋi tii tuvä. ‘Iqu Iqueqä Kaniquenyqätä, heqä Heniqueŋqätä, ä asä Iqueqä Goti Iqueŋqätä, ä heqä Goti Iquenyqätä, yäŋqiyä.’ ”

18 I tquaŋga, Mäliya Maktälataŋä ii äwäqe, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquauŋi tii ätukqe. “Nyi Naqä Iqueŋi hiŋuä ae äqunäŋänä.” Itaŋga ii kukŋuä Jisasi Iqu ätukqe, awä äsuikqe.

19 Wikä iqueqä hiunji kiŋganäŋä qäque, heatqeuŋi, Iqueqä wäuŋuä yätquakä iqua, Israitqä Jerusälemä iu hiqäva imäkmiŋuwä iquauqä naqä iquauŋqä zä ipu, quwqä aŋä äpmamiŋuwä iuŋi, aŋä qŋqaŋi ämatäkutepiyäŋga äpmamiŋuwi. Iqua i pmetaŋguwäŋga, Jisasi Iqu quvaqä awä iqi maqänä ätimäuqe, pämä ätqäuä, “Heqä äwqe, haŋuä enyänä” ätukqe. 20 Iqu e ätuätä, Iqueqä hipa yuŋguitä, ä mäwqä yuŋguitä ämotquakqe. Itaŋga, wäuŋuä yätquakä iqua, quwqä Naqä Ique hiŋuä äqumbiyi, yeeqä naqänäŋä ikuwi. 21 Itaŋi Jisasi Iqu aŋgi tii ätukqe. “Heqä äwqe, haŋuä enyänä. Apiqu Nyi änändowatkqä-pa, asä iiŋi, Nyi he endowatqänä.” 22 Iqu e ätäqetaŋi, Iqueqä mandŋi iquau äwqatämäutä, “He Goti Iqueqä Dŋä Äŋguänäŋi mapiyä” ätukqe. 23 “He ämaqä hŋquauqä suqä quvqe äwivquatämäuquwi, ga iquauqä suqä quvqe qäpu eqi. Itaŋga he hŋquauqä suqä quvqe huätä mämuämäuqä iquwi, quwqä suqä quvqe, yqänä winiqeqä.”

24 Jisasi Iqu wäuŋuä yätquakä iquau äwimakqä iŋgaŋi, Iqueqä ämaqä 12 iquautaŋä Tomasi, iqueqä yoqä huizi, ‘Qäyawiqueqä’‡Wiyä kukŋuä iuŋi, yoqä Ditimasi äqänä. Kukŋuä Ditimasi, ii Grikä pmeqä iquauqä kukŋuä. Kiqä quati, Ymeqä Qäyawiqä. ätumiŋuwä iqu, qutäŋi anä mäpmeqä da imiŋqe.

25 Iiŋqe, huizi iqua Tomasi iqueŋi, “Ne Naqä Iqueŋi hiŋuä ae äqunäŋqueqä” tquaŋguwä-qe, iqu quŋi tii ätukqe. “Naqä-qakuä tii tmqeqä. Nyi Iqueqä hipa yuŋgui hiŋuä äqunätmä, itaŋga ŋqä huiqetä wätaŋqä yuŋguiu a ämitmä, ä ŋqä hipaetä mäwqä iŋgisa zi äukuwä yuŋguä-pqe a ämiqäqe, nyi quuvqe iŋga heqämqänä. Nyi iiŋä miqä imqe, quuvqä maeqiyqä danä imqänä.”

26 Wikä hŋqu ae äpäwqaŋga, Iqueqä ämaqä iqua aŋä asä ique, Tomasi iqutä anä äpmamiŋuwi. Qu aŋä qŋqaŋiuŋi ae ämatäkutekuwä imŋi, Jisasi Iqu quvaqä awä iqi maqänä ätimäuqe, pämä ätqäuä, “Heqä äwqe haŋuä enyänä” ätukqe. 27 I ätuätäqäŋgaŋi, Tomasi iqueŋä-pqe tii ätukqe. “Tqä huiqe, Nyaqä hipa täu ätutuväutnä, a ämitnä, hiŋuä qunyä. Itaŋga, tqä hipae, Nyaqä mäwqä täuŋi änunjutäutnä, kŋuä hŋquaqu-hŋquaqu mämeqä itnä, quuvqenä heqiyä.”

28 Iqu i tquaŋga, Tomasi iqu tii ätukqe. “Si ŋqä Naqä eänyä, ŋqä Goti Iqukiyqä.”

29 Ga Jisasi Iqu ämävauqe tii ätukqe. “Si Nyi hiŋuä ae äŋqänätnä, quuvqä eqinyä? Ämaqä Nyi hiŋuä maŋqäŋqä ipu quuvqenä eqämipqä iqua, qu yeeqä iqäpŋqä.”

30 Jisasi Iqu nätmatqä ämaqä mimäkqänäŋä di, Iqueqä wäuŋuä yätquakä iquauä hiŋuä iqi kuapänä imäkmiŋqe. Iiŋä imäkmiŋqeŋqe, bukä tqueŋi eeqänä ätätmä, maqiyqä iqe. 31 Ŋŋ, nyi kukŋuä tä äqiyqe, he Jisasi Iqueŋqe, quuvqä tii heqäpŋqe. Iqu Kraisi ne ämineyätŋqä Goti Iqu Ique atäuŋuä ätekqä Iqu eä, Goti Hanjuwä Iqueqä Ymeqä Iqueyqä. Itaŋga he quuvqä e eqiyäpu, Iqueqä yoqetaŋi, häŋä-pmeqä mapnuwäŋqä iiŋqä äqiyqä.